Melatoniini on tärkeä hormoni ihmisen normaalin vuorokausirytmin säilymisen ja hyvän unen kannalta. Lääkkeenä käytettynä sen teho perustuu melatoniinin nukahtamista helpottavaan vaikutukseen ja kykyyn rytmittää elimistön uni-valverytmiä. Melatoniini toimii monella hyvin etenkin lievemmän, tilapäisen unettomuuden hoidossa.
Melatoniinia on ihmiskehossa luonnostaan. Melatoniinin eritys on suurimmillaan yöllä pimeän aikaan ja huipussaan keskiyön jälkeisinä tunteina.
Melatoniinia erittyy vähemmän, jos ihminen kärsii stressistä. Tämä on osasyynä siihen, miksi stressi aiheuttaa unettomuutta. Myös alkoholi vähentää elimistön melatoniinin tuotantoa. Iän myötä sen tuotanto elimistössä vähenee, jolloin luonnollinen melatoniinmäärä ei välttämättä riitä hyvän yöunen takaamiseen.
Melatoniini – kehon oma unilääke
- Käpyrauhasen tuottama ”yöhormoni”, jolla on lievästi väsyttävä vaikutus.
- Lyhytvaikutteinen melatoniini soveltuu parhaiten nukahtamisvaikeuksiin, pitkävaikutteinen aamuyön heräilyyn.
- Tahdistaa elimistön sisäistä kelloa ja tasapainottaa uni-valverytmiä.
- Käyttöön ei liity lääkeriippuvuuden kehittymisen riskiä.
- Yleisesti ottaen hyvin siedetty aine.
- Ei suositella raskautta suunnitteleville, raskaana oleville eikä imettäville.
Lyhytvaikutteisen melatoniinin vaikutus kestää elimistössä pari tuntia nukahtamisen jälkeen. Melatoniinilla voidaan aikaistaa nukkumaan menoa ja hoitaa esimerkiksi nuorten viivästynyttä uni-valverytmiä eli sitä, että nukahtaminen siirtyy myöhään yöhön ja herääminen vastaavasti päivään.
Pitkävaikutteinen melatoniini vapauttaa melatoniinia hitaasti ja jäljittelee elimistön omaa hormonieritystä. Se sopii hyvin ikääntyneille, joiden oman elimistön melatoniinin tuotanto on hiipumassa ja uni katkeilee pitkin yötä.
Melatoniini tulisi ottaa iltaisin säännöllisesti aina samaan kellonaikaan. Se on yleisesti ottaen hyvin siedetty aine. Haittavaikutuksina voi ilmetä väsymystä, huimausta tai päänsärkyä. Melatoniini ei sovi eräitä perinnöllisiä sairauksia tai autoimmuunitauteja sairastaville.
Aikabiologiset unilääkkeet eivät ole yhtä tehokkaita kuin perinteiset unilääkkeet tai masennuslääkkeet. Monet valmisteet luokitellaankin ravintolisäksi. Jos unettomuuden taustalla on voimakkaampia psyykkisiä ristiriitoja, ahdistuneisuutta, pelkoja tai masennusta, unettomuuden hoitoon tarvitaan psykologisia hoitokeinoja ja lääkehoitoa.
Unettomuuden hoidossa on keskeistä ensin tunnistaa unettomuuden syy ja suunnitella hoito sekä mahdollinen lääkitys sen mukaisesti.
Lähde:
THL
Käypä hoito
