Keskusrikospoliisilla (KRP) on käynnissä pörssiyhtiö Afarak Groupin kroatialaiseen pääomistajaan liittyvä tutkinta.
Tiedon tutkinnasta on vahvistanut Ylen MOT:lle asiasta hyvin perillä olevat lähteet. KRP ei kommentoi asiaa Ylelle tutkinnan keskeneräisyyden takia. Esitutkinnan ollessa vielä kesken tiedot tutkinnasta eivät myöskään ole julkisia.
Ylen tietojen mukaan tutkinta liittyy yhtiön kroatialaiseen pääomistajaan Danko Končariin.
Yle ei tavoittanut Danko Končaria. Hänen suomalainen asianajajansa Kai Kotiranta kertoi Ylelle, että Končar ei halua kommentoida tutkintaa millään tavalla. Kotirannan mukaan Končar on kiistänyt kaikki rikosepäilyt.
Ylen tietojen mukaan rikosepäily koskee vain Danko Končaria. Afarakin toimitusjohtaja Guy Konsbruck kertoi Ylelle lähettämässään sähköpostissa, ettei yhtiö ole tietoinen tutkinnasta, eikä hän voi kommentoida asiaa mitenkään.
KRP on tutkinut Končaria myös aiemmin. Joulukuussa 2016 Helsingin syyttäjänvirasto teki syyttämättäjättämispäätöksen tapauksessa, jossa Končaria epäiltiin arvopaperimarkkinoita koskevasta tiedotusrikoksesta.
Afarakin pienosakkaat vaativat yhtiöön muutoksia
Kaivos- ja metalliyhtiö Afarakin monimutkaiset omistusjärjestelyt nousivat julkisuuteen viime viikolla, kun osa yhtiön osakkeenomistajista vaati Danko Končaria tekemään julkisen ostotarjouksen yhtiön osakkeista.
Ryhmä suomalaisia pienosakkaita kertoi jo keväällä liittoutuneensa ja käyttävänsä yhdessä äänivaltaansa yhtiössä.
Pienosakkaiden yhteenlaskettu omistus ylittää kymmenen prosentin osuuden Afarakista.
Finanssivalvonnalle jätettyä vaatimusta olivat esittämässä esimerkiksi sijoittaja Kyösti Kakkonen sekä Afarakin eli entisen Ruukki Groupin toinen perustaja Markku Kankaala. He ovat osa suurempaa sijoittaryhmää, joka ajaa pienosakkaiden asiaa yhtiössä.
Useat lähteet kertoivat Motille, että Afarakia on ”johdettu kuin perheyritystä”. Osa pienosakkaista on sitä mieltä, että Afarak ei ole kertonut tarpeeksi yhtiöön liittyviä asioita julkisuuteen. Pörssiyhtiöiden velvollisuus tiedottaa asioista on selvästi laajempi kuin pörssin ulkopuolisilla yhtiöillä.
Afarakin pääkonttori on nykyisin Maltalla eikä yhtiöllä ole Suomessa enää juuri lainkaan toimintaa. Yhtiöllä on kuitenkin lähes 7 000 osakkeenomistajaa, joista valtaosa on suomalaisia.
Sijoittajien mielestä Danko Končar ja hänen lähipiirinsä ovat omistaneet todellisuudessa yli 30 prosenttia yhtiöstä.
Omistuksen raja on tärkeä, sillä mikäli yhden osakkeenomistajan omistus pörssiyhtiössä nousee yli 30 prosentin rajan, on hänen tehtävä muistakin osakkeista pakollinen ostotarjous.
Suomalaissijoittajat ovat esittäneet Finanssivalvonnalle lähettämässään vaatimuksessa, että Končar lunastaisi Afarakin osakkeet 2,5 euron kappalehinnalla. Tämä on yli kaksinkertainen yhtiön nykyiseen pörssikurssiin verrattuna.
Kun tieto vaatimuksesta nousi julkisuuteen, nousi Afarakin pörssikurssi selvästi.
Kuka tai ketkä omistavat yhtiön?
Afarakin sisällä muhivan kiistan ja Finanssivalvonnalle esitetyn lunastusta koskevan vaatimuksen keskiössä on Afarakin omistuskuviot. Yhtiön suurin osakkeenomistaja on Danko Končarin ja hänen lähipiirinsä omistuksessa oleva maltalainen yhtiö, joka omistaa pörssiyhtiöstä noin 27 prosenttia.
Pienosakkaiden mukaan on kuitenkin syytä epäillä, että vuonna 2011 Danko Končarin omistusosuus Afarakista olisi ollut noin 39 prosenttia.
Näin ollen Končarin olisi tullut tehdä ostotarjous yhtiön kaikista osakkeista.
Afarakin lähettämässä pörssitiedotteessa Končarin perheyhtiö kiisti väitteen. Afarak ei halunnut kommentoida esitettyä vaatimusta.
Končar rahoitti liikekumppaninsa miljoonakaupat
Pienosakkaiden väite perustuu toisen rikosepäilyn yhteydessä tehtyyn syyttämättäjättämispäätökseen. Päätöksessä käydään läpi Afarakin osakkeilla tehtyjä kauppoja vuonna 2011.
Japanilainen Hanwa Co Ltd myi 27 miljoonaa Afarakin osaketta Brittiläisillä Neitsytsaarilla toimivalle yhtiölle nimeltä Finaline Business Ltd.
Kyse on pöytälaatikkoyhtiöstä, jolla ei ollut aikaisempaa toimintaa. Poliisikuulusteluissa myös Končar kutsui Finalinea ”pöytälaatikkoyhtiöksi”. Poliisitutkinnan aikana löytyi viitteitä siitä, että todellisuudessa neitsytsaarelaisen yhtiön todellinen hallinnoija oli Danko Končar.
Syyttämättäjättämispäätöksessä todetaan:
”Finaline Business Limitedin taustatietojen ja henkilöyhteyksien johdosta on syytä epäillä, että Danko Končar on osaltaan käyttänyt määräysvaltaa Finalinessa / Finalinen hankkimiin Ruukki Groupin (nykyisin Afarak) osakkeisiin nähden”.
Virallisesti Finalinen omistaa kuitenkin Končarin entinen liikekumppani, belgialainen mies. Poliisi epäili miehen toimineen tapauksessa bulvaanina eli haamuostajana, joka toimi kaupoissa todellisuudessa Končarin lukuun.
Poliisin esitutkinnassa kävi myös ilmi, että osakekauppojen rahoittajana toimi Danko Končar.
Syyttämättäjättämispäätöksessä todetaan:
”Danko Končar ja hänen määräysvaltayhteisönsä Kermas Limited ja RCS Trading Corporation Limited rahoittivat koko 27 milj. osakkeen kaupan, yhteensä 67,5 milj. euroa korkoineen. Finaline ei käyttänyt omia varoja ollenkaan”
Končar siis rahoitti kymmenillä miljoonilla euroilla veroparatiisista käsin toimivaa pöytälaatikkoyhtiötä, jotta tämä voisi ostaa suomalaisen pörssiyhtiön osakkeita.
Myös osakkeiden myyntihinta herätti ihmetystä: yhden osakkeen hinta oli 2,5 euroa, vaikka yhtiön osakekurssi oli tuolloin noin 1,7 euroa.
Pienosakkaiden viime viikolla esittämä vaatimus osakkeiden 2,5 euron lunastushinnaksi perustuu juuri näiden osakekauppojen hintatasoon.
Uusi veroparatiisiyhtiö omistajaksi
Maaliskuussa 2014 pöytälaatikkoyhtiö Finaline myi Afarakin osakkeensa. Uudeksi omistajaksi tuli hongkongilainen yhtiö nimeltä Hino Resources Ltd. Hino Resources on edelleen Afarakin kolmanneksi suurin omistaja.
Poliisi epäili, että myös hongkongilainen yhtiö oli todellisuudessa Končarin hallinnassa. Syyttämättäjättämispäätöksessä todetaan:
”Danko Končarin on syytä epäillä käyttäneen tapahtuma-aikana sekä Finalinessa että Hinossa määräysvaltaa kyseisiin osakkeisiin nähden”
Poliisin esitutkinnasta kävi ilmi, että Finaline oli siirtänyt osakkeet Hino Resources Ltd:lle ”velan kuittauksena”.
Syyttäjä katsoi Končarin rikosepäilyn olevan ”rajatapaus”, koska “asiassa on sekä syytteen nostamisen puolesta että syytteen nostamista vastaan puhuvia seikkoja”. Tapaus oli myös rikosoikeudellisesti vanhentumassa.
Lopulta syyttäjä päätti jättää syytteen nostamatta.
Keskusrikospoliisilla on kuitenkin nyt käynnissä toinen Končariin liittyvä tutkinta.
Päivitetty 17.1.2019: jutun taittoa korjailtu.