Jean Sibelius uhkaa kaksintaistelulla Juhani Ahoa, joka myös rakastaa ihanaa Aino Järnefeltiä ja paljastaa tunteensa romaanissaan Yksin. Yli sadan vuoden takainen kolmiodraama herää henkiin pianisti Maria Suokkaan ja lausuja Tuukka Vasaman tarinallisessa konsertissa Ainoani!. Sibeliuksen lisäksi kuullaan melodraamoja myös nykysäveltäjiltä Esa Ylivaara, Minna Leinonen ja Ilkka von Boehm. - Katso Ainoani!-melodraamakonsertin ohjelma artikkelin lopusta.
Musiikkitalon konserttiin on vielä pari viikkoa. Pianisti Maria Suokas ja näyttelijä Tuukka Vasama pitävät harjoitustauon ja hörppivät kahvia Marian kodin sohvaryhmässä.
- Olen aina lukenut paljon, pienenä luin kaiken mitä käsiini sain, Maria kertoo.
- Kun Sibeliuksen juhlavuosi 2015 oli tulossa, mietin, miten voisin juhlistaa sitä ja tuoda oman panokseni. Sitten muistin, että Sibeliuksellahan on melodraamoja. Keksin, että niiden kontrastiksi voisi tilata nykysäveltäjiltä melodraamoja Sibeliukseen liittyvään tekstiin.
.
Seuraavaksi Maria otti yhteyttä lapsuudenystäväänsä, kustannustoimittaja ja suomentaja Suvi Nuotioon, joka oli aiemmin suomentanut hänen tilauksestaan Franz Lisztin kolme melodraamaa. Lausujana tässä Marian Kuun yö -melodraamakonsertissa oli ollut Liisamaija Laaksonen.
.
- Suvi sai idean Juhani Ahon Yksin-romaanista ja sovitti tekstin melodraamakäyttöön. Suvi on Aho-asiantuntija ja toimittanut Juhani Ahon lastuista kokoelman Maailman murjoma ja viisi lastua.
- Itseäni on taas aina kiehtonut Aino Sibelius, Yksin-romaanin valikoituminen aiheeksi toi erinomaisen tilaisuuden saada inspiroitua hänestä syvemmin, Maria kertoo.
- Sain hienot säveltäjät hankkeeseen mukaan; Esa Ylivaara sävelsi melodraaman Kesähuvila, Minna Leinonen melodraaman Vesileima ja Ilkka von Boehm melodraaman Kultaraha.
Niin syntyi tarinallinen konsertti Ainoani!, joka rakentuu kirjailija Juhani Ahon, säveltäjä Jean Sibeliuksen ja kulttuuriperheen tyttären Aino Järnefeltin kolmiodraaman ympärille.
- Nuo kolme henkilöä ovat keskiössä, Tuukka kertoo. Yli sadan vuoden takaiset teokset käyvät keskustelua nykymusiikin kanssa, ja yhdistävänä siltana on Ahon teksti.
Myös ajatusviivat on sävelletty ja esitetään
Kun nuori säveltäjä Jean Sibelius luki Juhani Ahon Yksin-romaanin käsikirjoituksen, hän suunnitteli tuohtuneena kirjailijan haastamista kaksintaisteluun. Lisää pahennusta kirja herätti julkaisemisensa jälkeen 1890.
- Juhani Aholle apurahan myöntäneet tahot olivat hyvin suivaantuneita, että tällaistako heidän antamallaan apurahalla julkaistaan! Tuukka kertoo.
- On hauska yhtymäkohta, että Yksin-romaani kertoo miehestä, joka matkustaa Pariisiin ja hänen rakkaansa jää Suomeen. Tämän Aho kirjoitti Pariisissa, minne hän oli lähtenyt apurahalla ja hänen rakkautensa jäi Suomeen.
- Suomi ei ollut valmis rohkeaan avaukseen, ja romaanista sensuroitiin pätkä. Liikaa olivat viisi riviä ajatusviivoja tilanteessa, jossa kirjan päähenkilö vierailee ilotytön luona. Kirjassa kuvaus lopetetaan tiettyyn kohtaan, ja siinä on sitten ajatusviivoja. Nämä ajatusviivat olivat Suomen kulttuurielämälle liikaa ja kustantaja sensuroi ne myöhemmistä painoksista. Ilkka von Boehm on kuitenkin säveltänyt nämä ajatusviivat ja ne kuullaan esityksessämme.
- Sitten vaan tarkkana, kun tulee ajatusviivoja, Tuukka viittaa hymyillen tulevaan esitykseen Musiikkitalossa.
Maria Suokas ja Tuukka Vasama harjoittelevat melodraamaa musiikkina Jean Sibeliuksen Bellis op. 85 nro 1 ja tekstinä Juhani Ahon romaani Yksin.
Juhani Aho ei anna rauhaa
Maria Suokkaan ja Tuukka Vasaman yhteistyö alkoi 2014, sen jälkeen kun Maria oli käynyt katsomassa Tuukan ja pianisti Jenni Lappalaisen Erik Satie –esityksen.
- Päätin että seuraavaan proggikseen, johon tarvitsen upeaa mieslausujaa, pyydän Tuukkaa, Maria muistelee.
Tuukka on tehnyt paljon töitä runojen ja lausunnan parissa ja myös pianistien kanssa.
- Ajatus oli Marian, minä tulin mukaan, Tuukka vahvistaa. Viimeisen kahden vuoden aikana olemme esittäneet tätä hämmästyttävän paljon.
- Olisiko ollut 20 keikkaa? Maria laskeskelee.
Myös uusia projekteja on suunnitteilla, eikä Juhani Aho jätä Mariaa rauhaan. Parin vuoden kuluttua on tarkoitus esittää kokeellisena melodraamana Leevi Madetojan säveltämä, Juhani Ahon romaaniin pohjaava Juha-ooppera.
Olohuoneviihdettä
- Melodraamaa voi verrata liediin. Siinä pianisti ja lausuja työskentelevät samalla tavalla saumattomasti ja yhdenvertaisesti, Maria avaa tätä harvinaista lajityyppiä.
Eikö melodraama ole jotenkin vanhahtava taidemuoto?
- Vanhahtava on oikea nimitys, vanhanaikainen ei, Tuukka puuttuu puheeseen.
- Ikiaikainen! Melodraaman ydin on ikiaikainen ja sitä kautta ajaton, Maria julistaa.
- Ollaan esittävän taiteen ytimessä; soitetaan musiikkia ja kerrotaan tarinaa. Sata vuotta sitten melodraama oli olohuoneviihdettä. Ei ollut radiota, ei televisiota. Mitä tehtiin vapaa-ajalla? Kokoonnuttiin olohuoneeseen, joku soitti jotain, joku toinen puhui siihen päälle... Tuukka muotoilee.
- ...ja kertoi tarinaa, Maria täydentää.
Nykymelodraama on helppoa
Maria ja Tuukka vakuuttavat, että reilut sata vuotta sitten oikeat kelpo säveltäjät sävelsivät melodraamoja. Laji oli Saksassa nimekkäiden säveltäjien suosiossa ja Suomessakin Sibeliuksen lisäksi vaikkapa Leevi Madetoja ja Erkki Melartin sävelsivät melodraamoja.
- Mikä on hauskaa, niin se, että tämä taidemuoto on hirvittävän helposti lähestyttävää. Teksti ja tarina tarjoavat helpon portin sisään musiikkiin. Parhaiten tämä tulee esiin nykysävellyksissä, jotka Maria on tilannut tätä projektia varten, Tuukka selittää.
- Jos jollain on nykymusiikista perusennakkoluulo, että se on vaikeasti lähestyttävää, niin näissä nykymelodraamoissa ihmiset taustastaan riippumatta ovat olleet hirvittävän innoissaan. Yht’äkkiä tekstin kautta monimutkaisetkin musiikilliset tekstuurit aukeavat myös maallikolle palkitsevalla tavalla, Tuukka sanoo.
- Jos vertaa vaikka liediin, niin tämä on siinä mielessä helpommin lähestyttävää, että tekstistä saa aina selvää. Siksi meillä on tapana esittää sellaisella kielellä, jota ihmiset ymmärtävät, Maria painottaa.
Maria Suokas ja Tuukka Vasama harjoittelevat melodraamaa musiikkina Esa Ylivaaran teos Kesähuvila ja tekstinä Juhani Ahon romaani Yksin.
Pianistin ja lausujan vahva yhteys
Millaista on sitten pianistin ja näyttelijän yhteistyö?
- Tuukka soittaa myös itse monia instrumentteja ja laulaa hyvin. Hän pystyy hienosti lukemaan mitä monimutkaisempaa nuottitekstuuria ja pysyy koko ajan mukana näissä erittäin kompleksisissa pianotekstuureissa, Maria kehuu.
- Näyttelen Red Nose Company -teatteriryhmässä, Tuukka täydentää, ja klovnin roolissa soitan myös näyttämöllä, Ajattelen paljon teatteria musiikin ja rytmin, äänen kautta. Nautin suuresti erilaisten muusikoiden kanssa työskentelystä, myös klassisen muusikoiden, joilla on kuivempi, ankarampi suhtautuminen musiikkiin. Me mennään musiikin ehdoilla, se mitä me tehdään on ensisijaisesti konsertti, ei näyttämöesitys.
- Sitten kun ollaan tositilanteessa, kun yleisö tulee paikalle ja me ollaan siinä, niin se on mahtavaa Marian kanssa, koska hän elää vahvasti sitä esitystilannetta, Tuukka kertoo.
- Sen takia, että meille on syntynyt niin vahva yhteys, esitykselle on tullut pitkä elinkaari. On tehty tätä kaksi vuotta ja tullaan tekemään siksi, että välillemme on syntynyt nimenomaan esitystilanteessa vahvoja hetkiä. Sen on myös yleisö huomannut, Tuukka huokaa tyytyväisenä.
Ainoani! -konsertti Musiikkitalon Paavo-salissa torstaina 12. lokakuuta 2017 klo 19.
Suomalaista uutta ja vanhaa melodraamataidetta esittelevän Ainoani!-konsertin ytimessä ovat kolmelta suomalaiselta nykysäveltäjältä tilatut melodraamat lausujalle ja pianistille kontrasteinaan Jean Sibeliuksen kolme melodraamaa. Esiintyjinä ovat pianisti Maria Suokas ja näyttelijä-lausuja Tuukka Vasama.
Lue lisää Ainoani! -melodraamakonsertista.
Ainoani!-melodraamakonsertin ohjelma Musiikkitalon Paavo-salissa 12.10.2017
Jean Sibelius Viisi kappaletta pianolle op. 85 Kukka-sarja sekä otteita Juhani Ahon romaanista Yksin
Jean Sibelius Kaiho (Trånaden), teksti: E.J. Stagnelius, suomennos Suvi Nuotio
Esa Ylivaara Kesähuvila, teksti Juhani Ahon mukaan Suvi Nuotio
Minna Leinonen Vesileima, teksti Juhani Ahon mukaan Suvi Nuotio
Ilkka von Boehm Kultaraha teksti Juhani Ahon mukaan Suvi Nuotio
Jean Sibelius Oi, jos olet nähnyt (O, om du sett) teksti Ellen Hackzell, suomennos Suvi Nuotio
