Hyppää pääsisältöön

Kun Sibelius ja Aho taistelivat samasta morsiamesta

Jean Sibelius uhkaa kaksintaistelulla Juhani Ahoa, joka myös rakastaa ihanaa Aino Järnefeltiä ja paljastaa tunteensa romaanissaan Yksin. Yli sadan vuoden takainen kolmiodraama herää henkiin pianisti Maria Suokkaan ja lausuja Tuukka Vasaman tarinallisessa konsertissa Ainoani!. Sibeliuksen lisäksi kuullaan melodraamoja myös nykysäveltäjiltä Esa Ylivaara, Minna Leinonen ja Ilkka von Boehm. - Katso Ainoani!-melodraamakonsertin ohjelma artikkelin lopusta.

Musiikkitalon konserttiin on vielä pari viikkoa. Pianisti Maria Suokas ja näyttelijä Tuukka Vasama pitävät harjoitustauon ja hörppivät kahvia Marian kodin sohvaryhmässä.

- Olen aina lukenut paljon, pienenä luin kaiken mitä käsiini sain, Maria kertoo.

- Kun Sibeliuksen juhlavuosi 2015 oli tulossa, mietin, miten voisin juhlistaa sitä ja tuoda oman panokseni. Sitten muistin, että Sibeliuksellahan on melodraamoja. Keksin, että niiden kontrastiksi voisi tilata nykysäveltäjiltä melodraamoja Sibeliukseen liittyvään tekstiin.
.

Seuraavaksi Maria otti yhteyttä lapsuudenystäväänsä, kustannustoimittaja ja suomentaja Suvi Nuotioon, joka oli aiemmin suomentanut hänen tilauksestaan Franz Lisztin kolme melodraamaa. Lausujana tässä Marian Kuun yö -melodraamakonsertissa oli ollut Liisamaija Laaksonen.
.

- Suvi sai idean Juhani Ahon Yksin-romaanista ja sovitti tekstin melodraamakäyttöön. Suvi on Aho-asiantuntija ja toimittanut Juhani Ahon lastuista kokoelman Maailman murjoma ja viisi lastua.

- Itseäni on taas aina kiehtonut Aino Sibelius, Yksin-romaanin valikoituminen aiheeksi toi erinomaisen tilaisuuden saada inspiroitua hänestä syvemmin, Maria kertoo.

- Sain hienot säveltäjät hankkeeseen mukaan; Esa Ylivaara sävelsi melodraaman Kesähuvila, Minna Leinonen melodraaman Vesileima ja Ilkka von Boehm melodraaman Kultaraha.

Tuukka Vasama ja Maria Suokas
Pianisti Maria Suokas esiintyy melodraamakonserttiprojektiensa lisäksi myös sekä soolopianistina että kamarimuusikkona ja tekee opetustöitä Hyvinkään musiikkiopistossa ja Helsingin Konservatoriolla. Sibelius-Akatemiasta valmistunut Maria on opiskellut mm. Matti Raekallion, Eero Heinosen ja Ilmo Rannan johdolla. Hän on täydentänyt opintojaan useaan otteeseen Pariisissa ja Tallinnassa. Tuukka Vasama ja Maria Suokas Kuva: Tiina-Maija Lehtonen maria suokas

Niin syntyi tarinallinen konsertti Ainoani!, joka rakentuu kirjailija Juhani Ahon, säveltäjä Jean Sibeliuksen ja kulttuuriperheen tyttären Aino Järnefeltin kolmiodraaman ympärille.

- Nuo kolme henkilöä ovat keskiössä, Tuukka kertoo. Yli sadan vuoden takaiset teokset käyvät keskustelua nykymusiikin kanssa, ja yhdistävänä siltana on Ahon teksti.

Myös ajatusviivat on sävelletty ja esitetään

Kun nuori säveltäjä Jean Sibelius luki Juhani Ahon Yksin-romaanin käsikirjoituksen, hän suunnitteli tuohtuneena kirjailijan haastamista kaksintaisteluun. Lisää pahennusta kirja herätti julkaisemisensa jälkeen 1890.

- Juhani Aholle apurahan myöntäneet tahot olivat hyvin suivaantuneita, että tällaistako heidän antamallaan apurahalla julkaistaan! Tuukka kertoo.

- On hauska yhtymäkohta, että Yksin-romaani kertoo miehestä, joka matkustaa Pariisiin ja hänen rakkaansa jää Suomeen. Tämän Aho kirjoitti Pariisissa, minne hän oli lähtenyt apurahalla ja hänen rakkautensa jäi Suomeen.

Jean Sibelius, Aino Järnefelt, Juhani Aho
Aino Järnefelt ja kilpakosijat säveltäjä Jean Sibelius ja kirjailija Juhani Aho. Jean Sibelius, Aino Järnefelt, Juhani Aho Kuva: Museovirasto Jean Sibelius,Juhani Aho,Aino Sibelius

- Suomi ei ollut valmis rohkeaan avaukseen, ja romaanista sensuroitiin pätkä. Liikaa olivat viisi riviä ajatusviivoja tilanteessa, jossa kirjan päähenkilö vierailee ilotytön luona. Kirjassa kuvaus lopetetaan tiettyyn kohtaan, ja siinä on sitten ajatusviivoja. Nämä ajatusviivat olivat Suomen kulttuurielämälle liikaa ja kustantaja sensuroi ne myöhemmistä painoksista. Ilkka von Boehm on kuitenkin säveltänyt nämä ajatusviivat ja ne kuullaan esityksessämme.

- Sitten vaan tarkkana, kun tulee ajatusviivoja, Tuukka viittaa hymyillen tulevaan esitykseen Musiikkitalossa.

Maria Suokas ja Tuukka Vasama harjoittelevat melodraamaa musiikkina Jean Sibeliuksen Bellis op. 85 nro 1 ja tekstinä Juhani Ahon romaani Yksin.

Juhani Aho ei anna rauhaa

Maria Suokkaan ja Tuukka Vasaman yhteistyö alkoi 2014, sen jälkeen kun Maria oli käynyt katsomassa Tuukan ja pianisti Jenni Lappalaisen Erik Satie –esityksen.
- Päätin että seuraavaan proggikseen, johon tarvitsen upeaa mieslausujaa, pyydän Tuukkaa, Maria muistelee.

Tuukka on tehnyt paljon töitä runojen ja lausunnan parissa ja myös pianistien kanssa.
- Ajatus oli Marian, minä tulin mukaan, Tuukka vahvistaa. Viimeisen kahden vuoden aikana olemme esittäneet tätä hämmästyttävän paljon.

- Olisiko ollut 20 keikkaa? Maria laskeskelee.

Myös uusia projekteja on suunnitteilla, eikä Juhani Aho jätä Mariaa rauhaan. Parin vuoden kuluttua on tarkoitus esittää kokeellisena melodraamana Leevi Madetojan säveltämä, Juhani Ahon romaaniin pohjaava Juha-ooppera.

Tuukka Vasama ja Maria Suokas
Tuukka Vasama valittiin Vuoden nuoreksi lausujaksi Kajaanin runoviikolla 2008. Hän on esittänyt paljon sekä vanhempaa runoutta että nykyrunoutta. Teatterikorkeakoulusta 2005 näyttelijäksi valmistunut Tuukka työskentelee free lancerina ja tekee mm. teatteriklovneriaa Red Nose Company’ssa. Tuukka Vasama ja Maria Suokas Kuva: Tiina-Maija Lehtonen maria suokas

Olohuoneviihdettä

- Melodraamaa voi verrata liediin. Siinä pianisti ja lausuja työskentelevät samalla tavalla saumattomasti ja yhdenvertaisesti, Maria avaa tätä harvinaista lajityyppiä.

Eikö melodraama ole jotenkin vanhahtava taidemuoto?

- Vanhahtava on oikea nimitys, vanhanaikainen ei, Tuukka puuttuu puheeseen.

- Ikiaikainen! Melodraaman ydin on ikiaikainen ja sitä kautta ajaton, Maria julistaa.

- Ollaan esittävän taiteen ytimessä; soitetaan musiikkia ja kerrotaan tarinaa. Sata vuotta sitten melodraama oli olohuoneviihdettä. Ei ollut radiota, ei televisiota. Mitä tehtiin vapaa-ajalla? Kokoonnuttiin olohuoneeseen, joku soitti jotain, joku toinen puhui siihen päälle... Tuukka muotoilee.

- ...ja kertoi tarinaa, Maria täydentää.

Tuukka Vasama ja Maria Suokas
Maria Suokkaan puolison taidemaalari Dmitri Zudovin maalaukset koristavat taiteilijakodin seiniä. Taustalla näkyy muotokuva sellisti Seeli Toiviosta. Tuukka Vasama ja Maria Suokas Kuva: Tiina-Maija Lehtonen maria suokas

Nykymelodraama on helppoa

Maria ja Tuukka vakuuttavat, että reilut sata vuotta sitten oikeat kelpo säveltäjät sävelsivät melodraamoja. Laji oli Saksassa nimekkäiden säveltäjien suosiossa ja Suomessakin Sibeliuksen lisäksi vaikkapa Leevi Madetoja ja Erkki Melartin sävelsivät melodraamoja.

- Mikä on hauskaa, niin se, että tämä taidemuoto on hirvittävän helposti lähestyttävää. Teksti ja tarina tarjoavat helpon portin sisään musiikkiin. Parhaiten tämä tulee esiin nykysävellyksissä, jotka Maria on tilannut tätä projektia varten, Tuukka selittää.

- Jos jollain on nykymusiikista perusennakkoluulo, että se on vaikeasti lähestyttävää, niin näissä nykymelodraamoissa ihmiset taustastaan riippumatta ovat olleet hirvittävän innoissaan. Yht’äkkiä tekstin kautta monimutkaisetkin musiikilliset tekstuurit aukeavat myös maallikolle palkitsevalla tavalla, Tuukka sanoo.

- Jos vertaa vaikka liediin, niin tämä on siinä mielessä helpommin lähestyttävää, että tekstistä saa aina selvää. Siksi meillä on tapana esittää sellaisella kielellä, jota ihmiset ymmärtävät, Maria painottaa.

Maria Suokas ja Tuukka Vasama harjoittelevat melodraamaa musiikkina Esa Ylivaaran teos Kesähuvila ja tekstinä Juhani Ahon romaani Yksin.

Pianistin ja lausujan vahva yhteys

Millaista on sitten pianistin ja näyttelijän yhteistyö?

- Tuukka soittaa myös itse monia instrumentteja ja laulaa hyvin. Hän pystyy hienosti lukemaan mitä monimutkaisempaa nuottitekstuuria ja pysyy koko ajan mukana näissä erittäin kompleksisissa pianotekstuureissa, Maria kehuu.

- Näyttelen Red Nose Company -teatteriryhmässä, Tuukka täydentää, ja klovnin roolissa soitan myös näyttämöllä, Ajattelen paljon teatteria musiikin ja rytmin, äänen kautta. Nautin suuresti erilaisten muusikoiden kanssa työskentelystä, myös klassisen muusikoiden, joilla on kuivempi, ankarampi suhtautuminen musiikkiin. Me mennään musiikin ehdoilla, se mitä me tehdään on ensisijaisesti konsertti, ei näyttämöesitys.

Tuukka Vasama ja Maria Suokas
"Me klassisen muusikot ollaan sellaisia perfektionisteja, hiotaan loputtomiin ja mietitään koko ajan, mitä voisi tehdä vielä paremmin. Tuukkaa tämä lähestymistapa ei yhtään haittaa," Maria kiittää. Tuukka tunnustaa olevansa perfektionisti itsekin. Tuukka Vasama ja Maria Suokas Kuva: Tiina-Maija Lehtonen maria suokas

- Sitten kun ollaan tositilanteessa, kun yleisö tulee paikalle ja me ollaan siinä, niin se on mahtavaa Marian kanssa, koska hän elää vahvasti sitä esitystilannetta, Tuukka kertoo.

- Sen takia, että meille on syntynyt niin vahva yhteys, esitykselle on tullut pitkä elinkaari. On tehty tätä kaksi vuotta ja tullaan tekemään siksi, että välillemme on syntynyt nimenomaan esitystilanteessa vahvoja hetkiä. Sen on myös yleisö huomannut, Tuukka huokaa tyytyväisenä.

Tuukka Vasama ja Maria Suokas
"Hän käyttää ääntään kuin instrumenttia," Maria sanoo Tuukasta. "On kuin soittaisi yhdessä upean sellon tai alttoviulun kanssa." Tuukka Vasama ja Maria Suokas Kuva: Tiina-Maija Lehtonen tuukka vasama

Ainoani! -konsertti Musiikkitalon Paavo-salissa torstaina 12. lokakuuta 2017 klo 19.
Suomalaista uutta ja vanhaa melodraamataidetta esittelevän Ainoani!-konsertin ytimessä ovat kolmelta suomalaiselta nykysäveltäjältä tilatut melodraamat lausujalle ja pianistille kontrasteinaan Jean Sibeliuksen kolme melodraamaa. Esiintyjinä ovat pianisti Maria Suokas ja näyttelijä-lausuja Tuukka Vasama.

Lue lisää Ainoani! -melodraamakonsertista.

Ainoani!-melodraamakonsertin ohjelma Musiikkitalon Paavo-salissa 12.10.2017

Jean Sibelius Viisi kappaletta pianolle op. 85 Kukka-sarja sekä otteita Juhani Ahon romaanista Yksin

Jean Sibelius Kaiho (Trånaden), teksti: E.J. Stagnelius, suomennos Suvi Nuotio

Esa Ylivaara Kesähuvila, teksti Juhani Ahon mukaan Suvi Nuotio

Minna Leinonen Vesileima, teksti Juhani Ahon mukaan Suvi Nuotio

Ilkka von Boehm Kultaraha teksti Juhani Ahon mukaan Suvi Nuotio

Jean Sibelius Oi, jos olet nähnyt (O, om du sett) teksti Ellen Hackzell, suomennos Suvi Nuotio

Kommentit
  • Nyt on Emilie Mayerin vuoro!

    Nyt on Emilie Mayerin vuoro!

    Säveltäjä Emilie Mayer (1812-̶1883) oli Fanny Mendelssohnin ja Clara Schumannin aikalainen, mutta on vielä saanut astella heidän varjoissaan musiikinhistorian sameiden kerrostumien vähitellen kirkastuessa.

  • Marianna Henrikssonin luonteikasta varhaisbarokkia

    Marianna Henrikssonin luonteikasta varhaisbarokkia

    Cembalisti Marianna Henriksson toimii laaja-alaisesti muusikkona vanhan musiikin alueella, mutta myös monitaiteellisten projektien parissa siltoja vanhan ja uuden musiikin välillä rakentaen.

  • Magnus Lindbergin hehkuvia orkesterisoivuuksia

    Magnus Lindbergin hehkuvia orkesterisoivuuksia

    Magnus Lindbergin (s. 1958) tuotanto on vuosituhannen vaihteesta lähtien ollut jatkuvassa pienessä muutosliikkeessä. Vähitellen tuo liike tuntuu saavuttaneen pysyvyyden asteen. Edelleen omaääniseen sävelistöön sekoittuu nyt vahvoja romanttis-impressionistisia vaikutteita, jonka johdosta ilmaisussa on lisää hengittävyyttä, hehkua ja näyttävyyttä.

  • Alissa Firsovan ilmaisu hakee vielä suuntaansa

    Alissa Firsovan ilmaisu hakee vielä suuntaansa

    1990-luvun alussa perheensä mukana Venäjältä Englantiin emigroitunut Alissa Firsova (s.1986) on jo ehtinyt moneen. Pianistina, kapellimestarina sekä säveltäjänä toimivan moniosaajan kamarimusiikkiteoksia on nyt koottu yhteen tekijän ensimmäiselle profiili-äänitteelle. Äänite sisältää kahdeksan kestoltaan verraten suppeaa kamarimusiikkiteosta.