Hyppää pääsisältöön

Japanilaiset hurahtivat suomalaiseen himmeliin – hyljeksitty perinnekoriste valloittaa maailmaa

Eija Koski tekee himmeleitä.
Himmelisti Eija Koski vie himmeliä maailmalle. Eija Koski tekee himmeleitä. Kuva: Yle / Päivi Leino Kylillä,jokikylät,himmelit (olkityöt)

Suomalaisissa kodeissa himmelit usein pölyttyvät kaapeissa odottamassa joulua. Maailmalla niistä on tulossa trendikoriste, jossa yhtyvät luonnon pyhyys, puhdas muoto ja ekoystävälliset materiaalit.

Japanilainen Yoko Ezuru asuu Hokkaidon saarella ja viljelee miehensä kanssa vehnää. Tokion vilskeestä pieneen Engarun kaupunkiin muuttanut Yoko rakastui vehnäpellon kauneuteen.

Kun hän ensimmäisen kerran näki internetissä himmelin, oli kuin hän olisi nähnyt koristeessa koko kultaisen peltonsa.

– Himmelin yksinkertainen muoto ja luonnolliset värit lumosivat minut. Tiesin, että ne tehdään rukiin oljesta ja ajattelin, minä voin tehdä niitä vehnän oljesta, kertoo Ezuru.

Puoli seitsemän, himmeli
Puoli seitsemän, himmeli Kuva: Yle Puoli seitsemän,himmelit (koristeet)

Himmeli on elävää designia

Sveitsiläinen Andrea Huser on ammatiltaan sisustussuunnittelija. Hän kiertää myös museoissa opettamassa taidekasvatusta ja tutustui himmeliin suomalaisen alan huipun Eija Kosken kurssilla Zürichissa.

Olki on materiaalina sveitsiläisille tuttu. Oljesta tehdään himmeliä pienempiä ja koristeellisempia esineitä, joita on käytetty maalaistupien koristeluun. Huseria kiehtoi kuitenkin juuri himmelin yksinkertaisuus.

– Rakastan himmelin selkeää muotoa ja niiden abstraktiutta. Pidän myös oljen väristä. Materiaalina se on yllättävän kestävää ja jokaisen ulottuvilla. Himmeli tehdään muutamista yksinkertaisista materiaaleista, mutta valmiin esineen tasapaino ja kestävyys on loistava. Se yllättää minut aina. Himmeli on elävää designia.

On vain ajan kysymys, milloin himmeli toden teolla lyö läpi Sveitsissä.

Andrea uskoo vahvasti himmelin vetovoimaisuuteen. Hänen mukaansa on vain ajan kysymys, milloin himmeli toden teolla lyö läpi Sveitsissä. Tulossa oleva saksankielinen käännös Eija Kosken Himmeli-kirjasta tekee himmelistä entistä tutumman koko saksankielisessä maailmassa.

Puoli seitsemän, himmeli
Puoli seitsemän, himmeli Kuva: Yle Puoli seitsemän

Marimekko, Tove Jansson, Alvar Aalto – ja himmelit

Japanilaisten himmelifanien iloksi Eija Kosken uusin kirja ilmestyy saman tien myös japaniksi. Viime vuonna Koskella oli Tokiossa himmelinäyttely galleriassa, jossa ovat aiemmin olleet esillä Tove Jansson ja Alvar Aalto. Tänä syksynä sama galleria esittelee Marimekkoa. Himmelit roikkuvat siis hyvässä seurassa.

Eija Koskelta on ilmestymässä kolmas himmelikirja, joka keskittyy himmeleiden harmoniaan. Ulkomailla himmelikursseja pitävän Eijan kirjoja on käännetty myös ruotsiksi, espanjaksi ja englanniksi.

Perinteinen koristeemme vie myös suomen kieltä maailmalle; himmeli on kaikilla muillakin kielillä himmeli.

Himmelistin omasta elämästä on harmonia joskus kaukana, kun kurssitus vie häntä ympäri maailmaa. Suomalainen himmeli kiinnostaa Japanin lisäksi erityisesti Sveitsissä, Espanjassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa.

– Palasimme juuri Hokkaidolta, jossa meillä oli koko viikon kestävä himmelitapahtuma, Himmelifriendship 2017. Sinne oli kokoontunut himmelifaneja myös Tokiosta ja Etelä-Japanista 2000 kilometrin päästä. Meillä Suomessa minulta kysytään aina, että kuinka kauan himmelin tekeminen kestää. Japanilainen kysyy onko himmeleissä jotain pyhää.

Japanilainen kysyy onko himmeleissä jotain pyhää.

Vehnänviljelijä Yoko Ezurun ansiosta himmelivillitys alkoi ja on levinnyt Hokkaidon saarella. Engaruun on syntynyt Aurinko-ryhmä, jonka jäsenet paitsi valmistavat himmeleitä, myös järjestävät kurssitusta ja työpajoja.

Engarun kaupungissa jo yli 30 kauppaa on ottanut himmelit myyntilistoilleen. Himmelifaneilla on myös Facebook-ryhmä, Himmeli Movement.

Puoli seitsemän, himmeli
Puoli seitsemän, himmeli Kuva: Yle himmelit (koristeet),Puoli seitsemän

Vastikään ryhmä vieraili Engarun pormestarin luona. Heillä oli ehdotus.

– Ehdotimme, että juuri himmeleiden takia Engaru voisi toimia Suomen kisajoukkueen majapaikkana 2020 olympialaisissa. Pormestari sanoi tallettavansa ajatuksen sydämelleen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua