Voiko ihmiskunnan äveriäimpien eliittiin kuuluva bailuekspertti Leonardo DiCaprio taistella uskottavasti ilmastonmuutosta vastaan, vai yrittääkö hän ostaa hyvän ihmisen julkikuvaa? Before the Floodin päähenkilönä ja kertojana tähti ainakin yrittää kiinnittää huomiota maailman vakavimpaan asiaan, kirjoittaa Docventuresin leffakriitikko Kalle Kinnunen.
Asetelma on enemmän kuin ärsyttävä: Leonardo DiCaprio kertomassa ilmastonmuutoksesta. DiCaprio saattaa olla pätevä näyttelijä, mutta hän on myös kiiltokuvatähti ja maineeltaan vähän tahriintunut naistenmies. Eikä niin vähääkään.
Muut suurimmat amerikkalaiset miestähdet – George Clooney, Brad Pitt – ovat onnistuneet antamaan jonkinasteisen luotettavuusvaikutelman myös ihmisinä. Vaikka Pitt tyri taannoin avioliittonsa ja liikkeelle lähti ikäviä juoruja, ainakin hän on onnistunut pitämään sekoilunsa piilossa. Hurmuri-Clooneysta on tullut isä ja hänen humanitäärinen työnsä on ollut jo kauan uskottavaa. Eurooppalaisia malleja tapaileva ja heidät muutaman kuukauden välein nuorempiin vaihtava DiCaprio on ikuinen poikamies, ehkä nimenomaan pojan elämää elävä mies.
Onhan se kornia, että maailman tulevaisuutta huolestuneesti ja äärimmäisen vakavasti käsittelevän dokumentin isäntänä on pillujengin kärkihahmo.
DiCaprion koppavuudesta ja diivailusta liikkuu tarinoita, mutta vielä enemmän on kirjoitettu hänen bailaamisestaan. 1990-luvulla hänen kaveriporukkansa tunnettiin New Yorkin yössä nimellä Pussy Posse.
Miksi pitäisi kuunnella tätä tyyppiä kertomassa asiasta, josta hän selvästikään ei tiedä mitään? Onhan se kornia, että maailman tulevaisuutta huolestuneesti ja äärimmäisen vakavasti käsittelevän dokumentin isäntänä on pillujengin kärkihahmo.
Tähden tietämättömyys aiheesta on onneksi myös Before the Floodin eräs pointti. Heti dokumentin alussa DiCaprio pohjustaa, ettei hän tunne aihetta ja haluaa siksi perehtyä siihen. Kortit ovat sikäli avoimet ja tähti ainakin esittää poikamaisen nöyrää tavatessaan tiedemiehiä ja esimerkiksi YK:n pääsihteerin.
DiCaprio saattaa olla julkkis, mutta hän kieltämättä puhuu asiaa.
Dokumentti on tehty selittämään tavallisille (amerikkalaisille), mistä ilmastomuutoksessa on kyse ja millaisista vaaroista puhutaan. DiCaprio saattaa olla julkkis, mutta hän kieltämättä puhuu asiaa.
Before the Flood on ahdistava, sillä valtavien ongelmiemme lista on pitkä. Riippuvuutemme fossiilisista polttoaineista. Öljyteollisuuden lobbarit, jotka järjestävät vaikeuksia ilmastosta huolestuneilla tiedemiehille. Palmuöljy. Sademetsien raivaamien lihakarjan tieltä. Hirmumyrskyt. Ikiroudan sulaminen ja metaanin vapautuminen. Vedenpaisumus. Mitä meistä jää?
Before the Flood on valmistunut viime vuonna, vain muutamia kuukausia ennen Donald Trumpin valtaantuloa ja ennen kuin Yhdysvallat sanoutui irti Pariisin ilmastosopimuksesta. Se on optimistisempi ja oletettavasti vähemmän aggressiivinen kuin jos se olisi tehty vasta nyt.
Pelottelukin on vähän hupsua. Aivan dokkarin alussa esitellään Hieronymous Boschin triptyykkiä Maallisten ilojen puutarha ja sen helvetti-osuutta. Bosch-kuumotus kuulostaa tähden suusta tavattoman teiniangstiselta – hei onpa sairaan pelottava taulu! – ja ainakin allekirjoittaneelle tämä ristiriita jossain määrin jopa kevensi dokumentin tunnelmaa. En tietenkään voi väittää, etteikö suuri osa amerikkalaisesta college-ikäisestä dokumenttiyleisöstä katsoisi leffojaan aivan pilvessä, jolloin surrealismi toimii tunnetusti hyvin.
Before the Floodissa haisee oman kilven kiillottaminen.
Vaivihkaa Before the Flood kertoo myös samastumisen paradoksista. Hyvä näyttelijä DiCaprio tekee elokuvissa työtä, joka säväyttää katsojaa. Before the Floodin alussa hän valmistautuu The Revenantin kuvauksiin, ja siitähän tuli yksi hänen hienoimmista rooleistaan.
Kun hän esiintyy omana itsenään ja kauhistelee tulevaisuuttamme, vaikutelma on melkein irvokas – eikä vähiten siksi, että dokumentin sankarin repliikit on kirjoitettu niin höpsöiksi.
Parin sadan miljoonan euron omaisuuden päällä istuvalla DiCapriolla ei ole kauheasti hätää. Onhan siinä jotain laskelmoivaa, kun yksityiskoneilla matkustava lapseton hedonisti pähkäilee ilmastomuutosta dokumentissa, jonka päähenkilö hän itse on.
Ei ole kova väite sanoa, että Before the Floodissa haisee oman kilven kiillottaminen. DiCaprio on tietoinen imagonsa nihkeydestä ja tarvitsee vipuja, joiden avulla näyttää viisaammalta, hyväntahtoisemmalta ja hyödyllisemmältä.
Ilokseni asia ei ole niin yksinkertainen. DiCaprion työ luonnonsuojelun puolesta on tuottanut konkreettisia rahallisia tuloksia eli lahjoituksia järjestöille ja säätiöille jo jopa satojen miljoonien edestä. Samana iltana kun katsoin Before the Floodin luin DiCaprion luvanneen järjestää 20 miljoonaa dollaria ilmastojärjestöille. Hän oli suivaantunut Trumpin ilmastotoimista (tai siis -toimettomuudesta) ja halusi kantaa kortensa kekoon.
Se ei ollut suinkaan DiCaprion ensimmäinen ilmastotempaus. Viime aikoina hän on kritisoinut avoimesti Trumpia, mikä isolle, koko kansan tähdelle on edelleen riski. Kolmannes amerikkalaisista asettuu kuitenkin pölvästipresidentin taakse.
Kaikkien kannattaisi kuunnella, joten miksei tähti saisi käyttää vaikutusvaltaansa?
DiCapriota on myös lyöty julkisuudessa ympäristöön liittyistä kaksoisstandardeista: kun näyttelijälle myönnettiin ilmastopalkinto toukokuussa 2016, hän lensi vuorokauden aikana Ranskan Cannesin elokuvajuhlien tiimellyksestä yksityissuihkukoneellaan sitä noutamaan ja sitten takaisin bailaamaan.
Ehkä Before the Floodin masentava tarina kuitenkin pitää kertoa DiCaprion kaltaisen hymypojan kautta. Ajankohtaisuus saa Before the Floodin tuntumaan tarpeelliselta, jopa välttämättömältä. Kaikkien kannattaisi kuunnella, joten miksei tähti saisi käyttää vaikutusvaltaansa?
Loppujen lopuksi oma kyynisyyteni DiCaprion motiiveja kohtaan on myös tiettyä omahyväisyyttä ja yläpuolelle nousemista.
Mikäli Before the Flood saa maailmanlaajuisesti kaikilla esitysalustoillaan yhteensä joitain kymmeniä miljoonia katsojia, joista muutamat miljoonat sen nähtyään myös hieman pohtivat kulutusvalintojaan, on yksi elokuva tehnyt enemmän ilmastoasioiden eteen kuin juuri kukaan meistä koko elinaikanaan.
Ainakin tähti yrittää – vaikka yksityiskone odottaa.
