Hyppää pääsisältöön

Miten kohdata ylipainoinen asiakas terveydenhuollossa? Konkreettisia esimerkkejä voimaannuttavasta kohtaamisesta

Marja Kinnunen, Suomen tuki- ja liikuntaelinliiton toiminnanjohtaja. #terveydenhuoltomysteeri - Vaakakapina
Suomen Tuki- ja liikuntaelinliiton toiminnanjohtaja Marja Kinnunen. Marja Kinnunen, Suomen tuki- ja liikuntaelinliiton toiminnanjohtaja. #terveydenhuoltomysteeri - Vaakakapina Kuva: Marja Kinnunen / Annukka Palmén-Väisänen, Yle tuki- ja liikuntaelinliitto

Kuinka parantaa asiakkaan ja terveydenhuollon ammattilaisen kohtaamista? Suomen Tuki- ja liikuntaelinliiton toiminnanjohtaja Marja Kinnunen esittää konkreettisia toimintatapoja asiakkaan voimaannuttavaan kohtaamisen.

"Läskimyytinmurtajien Facebook-ryhmässä törmää jopa monta kertaa viikossa kommenttiin, jonka kirjoittaja on kokenut joko oman tai lapsen käynnin terveydenhuollossa nöyryyttävänä – tai jopa täysin turhana – kun ammattilainen on ottanut asiakkaansa painon puheeksi. Ei ole tavatonta lukea tekstiä, jossa aikuinen nainen muistelee edelleen kipeää kokemusta kouluterveydenhuollosta. Keskustelua käydään myös siitä, miksi lääkäri alkaa puhua ylipainosta ja elintavoista, jos asiakas on tullut vastaanotolle näyttämään puutunutta kättä tai kipeää selkää.

Samaan aikaan terveydenhuollossa vallitsee syvä huoli. On olemassa terveitä lihavia, mutta valitettavasti luotettavat pitkät seurantatutkimukset (viite 1) ja tuore meta-analyysikin (viite 2) viittaavat siihen suuntaan, ettei pitkällä aikavälillä ole olemassa tervettä lihavuutta. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö jokainen keho olisi yhtä arvokas ja etteikö ylipainoisenakin voisi merkittävästi edistää terveyttään.

Kaikilla meistä on oikeus saada kunnioittavaa kohtelua terveydenhuollossa. Suurimmalla osalla ammattilaisista on aito halua auttaa ja tukea asiakkaitaan. Tiedämme kuitenkin tutkimuksista, että ylipainoisten naisten altistuminen lihavuuspuheelle laukaisee negatiivisia tunteita ja ahmimisen riski kasvaa (viite 3). Ei siis erityisen voimaannuttavaa. Jos ylipainoon puuttuminen voi laukaista epätoivoa asiakkaassa, onko painosta pakko puhua terveydenhuollossa?

Painosta täytyy puhua

Lähtökohtana tulee olla, että ihmisellä on aina oikeus itseään koskevaan tietoon. Ammattilaisen velvollisuutena on ottaa esille asiat, jotka uhkaavat asiakkaan terveyttä. Tästä näkökulmasta olisi vastoin ammattietiikkaa jättää kertomatta, että painonpudotus voi hyvinkin auttaa polvikivuissa tai käden puutumisessa, tyypin 2 diabeteksestä puhumattakaan. Kuinka sitten puhua asiasta niin, että asiakkaan omanarvontunne ei heilahda pakkaselle? Kuinka jättää asiakkaalle mielikuva, että vaikka painolla voi olla merkitystä terveyden kannalta, hänen elämänsä voi olla hyvää ja antoisaa riippumatta siitä paljonko painaa?

Keskustelun voi käydä asiakkaan ehdoilla asiakkaan autonomiaa kunnioittaen. Ylivoimaisesti paras näyttö tällä hetkellä elintapaohjauksen vaikuttavuudesta on motivoivalla haastattelulla (viitteet 4–7). Motivoivan haastattelun kulmakivi on asiakkaan asiantuntemusta korostava ja kunnioittava ilmapiiri. Motivoivan haastattelun ideologian mukaisesti ammattilainen ei ole ylhäältä alas käskyjä jakava auktoriteetti, jonka vastaanotolta poistutaan tiukkojen ohjeiden kanssa mieli maassa. Sen sijaan ammattilaisen rooli on osoittaa empatiaa, auttaa asiakasta löytämään omat vahvuutensa, olla kuuntelija ja tsemppari, joka auttaa pohtimaan mikä juuri asiakkaalle itselleen on tärkeää. Ammattilaisen tehtävä on saada asiakas näkemään jo olemassa olevia taitoja, joiden päälle rakentaa.

Varmasti ylivoimaisesti suurin osa terveydenhuollon ammattilaisista ajattelee asiakkaiden olevan arvokkaita ja uskoo heidän voivan elää hyvää elämää painosta riippumatta. Kun tekniikka on hallussa parhaimmillaan ammattilaisen ei tarvitse edes mainita sanaa ”ylipaino”.

Yksi parhaista tavoista lähestyä paino-asiaa on kysyä avoimia kysymyksiä. Monet ammattilaiset vannovat hyvin yleismaailmallisten ”Miten voit?/Miten jaksat?/Miten arki sujuu?” -kysymysten nimeen tai käyttävät kohdennettuja ”Mitä ajattelet terveydestäsi yleensä?/Onko sinulla muita huolia terveyteesi liittyen?” -kysymyksiä.

Tapoja auttaa asiakasta löytämään voimavarojaan

Jos ihmiselle jää kokemus, että hänet nähtiin ensisijaisesti ylipainoisena, voi voimaantuminen muutoksiin olla ylivoimaista. Kun asiakasta autetaan näkemään, ettei hän ole vain painonsa, vaan taitoja omaava ihminen, on helpompi kokea pystyvyyttä ja ottaa pieniä askelia haluamaansa suuntaan. Joskus painonnousuun voi liittyä vaikea elämäntilanne.

Usein ammattilaiset tässä tilanteessa osoittavatkin asiakkaan jo selvineen paljosta, ja että juuri nyt voimat kannattaa kiinnittää arjesta selviämiseen. Painonhallinta ei ole verrattavissa pikajuoksuun, asiaan voidaan palata myöhemmin. Ja jaksavassakin elämäntilanteessa lähdetään liikkeelle pienistä teoista. Eräässä tutkimuksessa (viite 8) elintapaohjaajan antama eli asiakkaan kokema empatia oli suurin ennustaja elintapamuutosprosessin käynnistymiselle. Empatialla ei tarkoiteta, että ammattilaisen tulisi myötäillä asiakkaan tekemisiä, vaan enemmänkin empatia on tapa nähdä tilanne asiakkaan silmin ja osoittaa ymmärtävänsä, että tilanne ei välttämättä ole helppo.

Konkreettisia vinkkejä ammattilaiselle voimavarojen osoittamisessa:

  • Asiakkaalta kannattaa kysyä mihin hän on tyytyväinen arjessaan. Mitä hän jo tekee terveytensä hyväksi? Terveyttä tukevat elintavat koostuvat pienistä arkisista asioista. Ylipainoa tai ei; useimmat tekevät jo paljon.
  • On tärkeää pysähtyä lyhyestikin pohtimaan yhdessä, miksi kyseinen taito tai tapa on hieno juttu (”150 metriä bussipysäkille työmatkalla on 300 metriä päivässä ja kuusi kilometriä kuukaudessa. Jokainen otettu askel on tärkeä.”)

Suurin osa suomalaisista kyllä tietää terveellisen elämän kulmakivistä – kuten syö vähemmän kuin kulutat, täytä lautasesi kasviksilla tai vähennä herkkuja jne. – mutta vaikka ne ovat totta, ne eivät luultavasti asiakkaan mielessä ole uusia tajunnan räjäyttäviä ideoita. Myös tutkimukset osoittavat hyvin selvästi, että vaikka oikean tiedon saanti onkin tärkeää, se ei suinkaan ratkaise millaisia elintapavalintoja teemme. Jos tiedon lisääminen olisi riittävä keino vähentää suomalaisten ylipainoa, meillä ei olisi ylipainoisia.

Asiakkaan osaaminen kannattaa ottaa hoitosuhteen kulmakiveksi. Kun jokin riskitesti värähtää, kannattaa kääntyä asiakkaan puoleen: ”Kerro vielä mitä tiedät siitä mikä vaikuttaa verenpaineeseesi, niin en turhaan kerro sellaista minkä jo tiedätkin.” Usein tässä vaiheessa asiakas nostaa elintavat itse esille. Tämä tekniikka on hyödyllinen myös siksi, että asiakas prosessoi jo olemassa olevaa tietoansa.

Yksi motivoivan haastattelun tärkeistä säännöistä on kysyä aina lupa tiedonantoon. Jos ammattilaisen mielestä ylipaino on vastaanoton asia, mutta asiakas ei avoimilla kysymyksillä nosta sitä esille, voi ammattilainen kertoa esimerkiksi, että ”yksi asia, jonka on todettu merkittävästi helpottavan polven nivelrikkokipua on jo viiden kilon laihtuminen. Mitä ajattelet tästä asiasta?”

Kun suunnataan katsetta eteenpäin, kannattaa hyödyntää asiakkaan arjen parasta asiantuntijaa, asiakasta itseään: ”Mitä pitäisi tapahtua, että söisit kasviksia enemmän/kävisit kävelyllä kolmena iltana viikossa?

Arvojen ja nykytilanteen välinen ristiriita

Kohtaamisisssa kyse on aina asiakkaan elämästä ja arjesta. Siispä kannattaa kysyä mikä asiakkaalle on tärkeää. Usein työterveyshuollossa vanhemmat vastaavat lasten olevan heille kaikkein tärkeintä ja perheen velvollisuuksien vievän aikaa arjen kaaoksessa siltä mitä itse ehkä haluaisi tehdä. Tässä kohdassa voi kysyä mikä on vanhemman oman hyvinvoinnin rooli lapsen hyvinvoinnissa. Ja mistä vanhemman hyvinvointi koostuu asiakkaan omasta näkökulmasta. Ja onko asialle realistista tehdä juuri nyt jotain. Voi myös pohtia nykytilannetta. Jos asiakas jatkaa elämäänsä nykyiseen malliin, mikä on tilanne kuuden kuukauden kuluttua? Entäpä viiden vuoden kuluttua? Asiakkaalta voi kysyä mitä pitäisi tapahtua, että hänen toivomansa muutos olisi mahdollinen.

Kun asiakas on lapsi

Edellä mainitut periaatteet pätevät lastenkin kanssa. Eli kyky asettua toisen asemaan ja aistia perheen tai lapsen tunnelmaa. Toiset asiakkaat toivovat suorempaa keskustelua ja toiset hienovaraisempaa. Joskus on järkevää keskittyä luomaan luottamuksen ilmapiiri ja puhua painosta seuraavalla tapaamisella, vaikka siihen olisikin pitkä aika. Joskus mielessä on niin isoja muita asioita, että paino on sivuseikka.

Jo neuvolaikäiset lapset rekisteröivät millä termeillä ja sävyllä heistä puhutaan. Jos ammattilaisen huoli herää, voi kasvukäyrät kääntää näytöllä vanhemmille ja kysäistä mitä he niistä ajattelevat. On tärkeää nähdä lapsi hienona tyyppinä juuri sellaisena kuin hän on ja jutella arjesta vanhempien kanssa. Lapsen kohdalla tavoitteena ei ole laihduttaa. Sen sijaan pyritään siihen, ettei paino nouse samassa suhteessa pituuskasvun jatkuessa.

Koululääkärit ja -terveydenhoitajat kertovat usein ylipainoisten lasten nostavan itse painonsa esille vastaanotolla ja haluavansa jutella asiasta. Vaikka lapsi ei itse nostaisi asiaa esille, asiaa kannattaa lähestyä edellä mainitusti voimavarojen ja elintapojen kautta. Ammattilaisilla on usein hyviä arkirytmiin, ruokiin ja liikutaan liittyviä ohjauskuvia, joiden avulla lapsi voi kertoa arjestaan ja siitä mistä pitää. Ammattilainen voi kertoa miten vahvaksi kasvava luusto ja lihaksisto tarvitsevat päivittäistä liikuntaa ja hyppelyä, ja pohtia samalla kuvien avulla lapsen kanssa mikä liikkumisen muoto on lapsen mielestä kivaa. Kaikkea ei tarvitse siis puhua lapsen kuullen.

Ammattilainen voi kertoa vanhemmalle Wilman kautta painokäyrän noususta, kysyä vanhemman ajatuksia, ja tarvittaessa sopia tapaamisen ilman lasta. Joskus äkkiä kohonnut paino on oire jostain muusta asiasta. Ja tämän asian ratketessa painokin palautuu.

Terveydenhuollon rooli - konkreettinen ehdotus

Ylivoimaisesti suurin osa ihmisistä haluaa olla terveitä ja hyvinvoivia. Näytön valossa on epärealistista odottaa kaikkien reilusti ylipainoisten laihtuvan normaalipainoksi sanottuihin mittoihin. Mutta sekin tiedetään, että vaikkei paino juurikaan muuttuisi, pienet arkiset asiat kuten runsas kasvisten syönti, vähäinen istuminen ja runsas liikunta edistävät terveyttä sekä tuovat virkeyttä ja jaksamista arkeen.

Useimmat meistä tapaavat terveydenhuollon ammattilaisia harvakseltaan. Sinänsä kerran vuodessa tai jopa kerran viidessä vuodessa tavatun terveydenhoitajan vaikutusmahdollisuudet ovat kansanterveyden näkökulmasta pienet. Kuitenkin asiakkaan kohtaaminen on aina tuhannen taalan paikka. Sen sijaan, että käyttää vastaanottoajan tunkien asiakkaalle infoähkyä ylipainon vaarallisuudesta ja ohjeistaa syömään omenaa karkinhimoon, kannattaa aika käyttää asiakkaan tarpeiden kuuntelemiseen. Jos asiakas ei halua jutella ylipainosta, sekin tulee hyväksyä. Empaattinen kohtaaminen jättää oven auki seuraavaan kertaan jos ylipaino tai jokin muu asia huolestuttaa.

Jokaisella kohtaamisella voidaan vaikuttaa asiakkaaseen; joko kannustavasti tai lannistavasti. Tai käynti voi jäädä mitäänsanomattoman laimeaksi.

Järjestelmätasolla konkreettinen ehdotus on sisällyttää tutkimusnäytön mukainen elintapaohjaus-menetelmä terveydenhuollon ammattilaisten koko koulutukseen läpileikkaavana teemana. Se varmistaisi tapaamisten laatua terveydenhuollossa."

Kirjoittaja on Suomen tuki- ja liikuntaelinliiton Suomen Tule ry:n toiminnanjohtaja.

Viitteet:

1. Lassale, C.; Tzoulaki, I.; Moons, K. G. M.; Sweeting, M.; Boer, J.; Johnson, L. et al. (2017) Separate and combined associations of obesity and metabolic health with coronary heart disease: a pan-European case-cohort analysis, European Heart Journal, ehx448, https://doi.org/10.1093/eurheartj/ehx448

2. Kramer, C. K.Zinman, B.; Retnakaran, R (2013) Are Metabolically Healthy Overweight and Obesity Benign Conditions?: A Systematic Review and Meta-analysis, Ann Intern Med. 159(11):758-769. DOI: 10.7326/0003-4819-159-11-201312030-00008

3. Jones, M. D.; Crowther, J. H.; Ciesla, J. A. (2014) A naturalistic study of fat talk and its behavioral and affective consequences, Body Image, 11(4), 337-345, https://doi.org/10.1016/j.bodyim.2014.05.007

4. Samdal, G. B., Eide, G. E., Barth, T., Williams, G., & Meland, E. (2017). Effective behaviour change techniques for physical activity and healthy eating in overweight and obese adults; systematic review and meta-regression analyses. The International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity, 14, 42. http://doi.org/10.1186/s12966-017-0494-y

5. Gayes, L. A., & Steele, R. G. (2014). A meta-analysis of motivational interviewing interventions for pediatric health behavior change. Journal of Consulting and Clinical Psychology, 82(3), 521-535.
http://dx.doi.org/10.1037/a0035917

6. VanBuskirk, K. A., & Wetherell, J. L. (2014). Motivational Interviewing Used in Primary Care A Systematic Review and Meta-analysis. Journal of Behavioral Medicine, 37(4), 768–780. http://doi.org/10.1007/s10865-013-9527-4

7. Rubak S, Sandbaek A, Lauritzen T, Christensen B. Motivational interviewing: A systematic review and meta-analysis. Br J Gen Pract. 2005;55:305–312, https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1463134/

8. Hankonen, N.; Sutton, S., Simmons, R. K. & Hardeman, W. (2013) Are intervention facilitator empathy and behaviour change technique use related to lifestyle change outcomes?, Conference Paper,
Psychology & Health 28: sup 1, 103-104

Mikä #terveydenhuoltomysteeri?

Monilla ylipainoisilla on kielteisiä kokemuksia terveydenhuollosta, koska he kokevat…

  • että tulevat nähdyiksi vain kokonsa kautta
  • että saavat riittämätöntä apua painonhallintaan
  • että useimpien heidän vaivojensa syyksi oletetaan ylipaino
  • että saavat huonompaa kohtelua kuin muut

Tämä aiheuttaa lisää syyllisyyden ja huonommuuden tunteita, mikä saattaa johtaa jopa lääkärikäyntien välttelyyn, jolloin sairaudet jäävät hoitamatta.

Samanaikaisesti terveydenhuoltohenkilökunnan täytyy puuttua ylipainoon, koska se tutkitusti linkittyy moniin sairauksiin. Heidän hyvä tarkoituksensa on auttaa asiakasta tervehtymään.

On mysteeri, miksi terveydenhuollon ja asiakkaan näkökulmat eivät kohtaa. Miten tilannetta voisi parantaa?

Vaakakapina haastaa kaikki tahot yhdessä ratkaisemaan #terveydenhuoltomysteeriä.

  • Vaakakapina - kansanliike, joka mursi pikadieettien vallan

    Kenenkään ihmisarvo ei ole kiinni kehon koosta

    Vaakakapina veti lääkärit, ministerit, kuntokeskukset ja ikilaihduttajat mukaan rintamaan. Kampanja mursi läskimyyttejä ja haastoi purkamaan kehovihan kulttuuria. Kun ihminen pitää itsestään, hän alkaa haluta itselleen hyviä asioita.

  • Sadun joulukirje: "Ajattelen edelleen, että ihminen on ihana!"

    Olkaamme kanssalaisia, ehdottaa Satu Lähteenkorva

    Millainen kulunut kapinavuosi on ollut Vaakakapinan psykologi Satu Lähteenkorvan näkökulmasta? Tässä Sadun joulukirje! Rakkaat vaakakapinalaiset ja sen rohkeat tukijat, En ole haikealla mielin, en, vaikka kohdallani päättyy yksi vaihe kapinassa, kun tehtäväni asiantuntijan roolissa päättyy. Olen saanut oppia paljon, enemmän kuin arvaatkaan.

Uusimmat sisällöt - Vaakakapina