Hyppää pääsisältöön

Ulkolinja: Venäjä – 100 vuotta myöhemmin

Vallankumouksesta on 100 vuotta, mutta virallinen Venäjä ei vallankumouksia juhli.
Voitonpäivän juhlinta on Venäjällä saanut viime vuosina lisää mahtipontisuutta. Historian tapahtumia pyritään hyödyntämään myös tämän päivän politiikassa. Vallankumouksesta on 100 vuotta, mutta virallinen Venäjä ei vallankumouksia juhli. yle tv1

TV1 torstaina 5.10.2017 klo 22.00 - 22.55, uusinta keskiviikkona 11.10. klo 23.05
Katsottavissa Yle Areenassa

Sata vuotta sitten Nevan rannoilla Petrogradissa käytiin valtataistelua, joka mullisti Euroopan ja koko maailman historiaa. Bolševikkien valtaannousu lokakuun vallankumouksessa synnytti maailman ensimmäisen kommunistisen suurvallan Neuvostoliiton.

Vuonna 2017 bolševikkien perustama valtio on ollut historiaa jo yli neljännesvuosisadan. Mutta millainen on Venäjä 100 vuotta lokakuun vallankumouksen jälkeen?

Näyttävää muistelua

Venäjää hallitsee yksinvaltaisin ottein Vladimir Putin, joka on murskannut länsimielisen opposition ja hyödyntää imagonrakennuksessaan neuvostomenneisyyttä – mutta vain soveltuvin osin.

Toukokuussa 2017 voitonpäivän paraatissa Punaisella torilla jyrisivät taas panssarivaunut ja ohjuslavetit. Toisen maailmasodan muistelu käy vuosi vuodelta mahtipontisemmaksi.

"Sota on Putinin Venäjälle tärkeä aihe. Neuvostoliitto voitti sodan ja sen myötä yrittää oikeuttaa oman valtansa myös nyky-Venäjän johto", selittää Moskovan Carnegie-keskuksen tutkija Andrei Kolesnikov.

Vallankumouksesta on 100 vuotta, mutta virallinen Venäjä ei vallankumouksia juhli.
Moskovassa vastustettiin toukokuussa opposition vainoamista. Vladimir Putinin Venäjällä oppositio on ahtaalla ja pahasti hajallaan. Vallankumouksesta on 100 vuotta, mutta virallinen Venäjä ei vallankumouksia juhli. yle tv1
Vallankumouksesta on 100 vuotta, mutta virallinen Venäjä ei vallankumouksia juhli.
Aleksandr Aleksandrov löysi Irkutskin laidalta Stalinin aikaisen joukkohaudan jo 1970-luvulla. Tuolloin asiasta ei voinut puhua kenellekään. Aleksandrovin oma isoisä teloitettiin vuonna 1937. Vallankumouksesta on 100 vuotta, mutta virallinen Venäjä ei vallankumouksia juhli. yle tv1
Vallankumouksesta on 100 vuotta, mutta virallinen Venäjä ei vallankumouksia juhli.
Venäjällä uusi Junarmija-järjestö keskittyy isänmaalliseen kasvatukseen ja kouluttaa nuoria mm. aseiden käyttöön. Vallankumouksesta on 100 vuotta, mutta virallinen Venäjä ei vallankumouksia juhli. yle tv1

Isänmaallista kasvatusta

Stalin muistetaan nykyään taitavana sodanjohtajana – ei suinkaan vainoharhaisena hirmuhallitsijana, joka tapatti miljoonia syyttömiä neuvostokansalaisia.

Neuvostoliiton suurvalta-aseman palauttamiseen pyrkivä Venäjä on ajautunut vastakkain lännen kanssa ja samalla sotaretoriikka on palannut poliittiseen puheeseen. Ympärillä on vihollisia.

"Uskon, että sota on mahdollinen ja siihen on varauduttava", sanoo nuorisojärjestö Junarmijan aktivisti Darja Petuhova Irkutskista. Junarmija on Venäjän puolustusministeriön aloitteesta perustettu nuorisojärjestö. Järjestö keskittyy isänmaalliseen kasvatukseen ja kerhoilloissa harjoitellaan muun muassa rynnäkkökiväärin purkamista ja lähitaistelua.

Vakauden nimeen

Neuvostoliiton aikana lokakuun vallankumouksen vuosipäivä kuului vuoden suurimpiin juhliin. Putinin Venäjä hyödyntää sotaa ja neuvostomenneisyyttä imagonrakennuksessaan tehokkaasti, mutta neuvostovaltion syntyä ei Kremlissä muistella juurikaan.

Tutkija Andrei Kolesnikovin mukaan vallankumouksen satavuotisjuhla jää väliin, koska vallankumous on Venäjällä nykyään kirosana. Itsevaltaiset hallitsijat vannovat vakauden nimiin.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Marko Lönnqvist. Kuvaus: Serhi Lavor. Tuotanto: Yle, 2017.

  • Hartausohjelmissa kysellään toivoa ja lohdutusta Ukrainan tilanteeseen

    Television ja radion hartausohjelmissa rukoillaan rauhaa.

    Hartausohjelmissa rukoillaan rauhan puolesta ja etsitään rohkaisua levottomuuden keskelle. Ukrainan tilanne näkyy ja kuuluu lähipäivinä sekä televisio- ja radiojumalanpalveluksissa, aamu- ja iltahartauksissa että Pisara-ohjelmassa. Sunnuntaina 13.3. klo 10 lähetetään myös suorana Yle TV1:llä ekumeeninen ja uskontojen välinen Rauhanrukous Ukrainan puolesta.

  • Alkuvuoden hartausohjelmissa uskon pohdintaa ja postikortteja maailmalta

    Radion ja tv:n hartausohjelmissa toivoa sävelin ja sanoin.

    Vuoden 2022 alkupäivinä on tarjolla runsas kattaus hartausohjelmia. Televisiossa nähdään arkistojen kätköistä nostalginen jumalanpalveluslähetys Lakeuden Rististä. Loppiaisena pohditaan lähetystyötä Nojatuolikirkossa. Radiossa kuullaan mm. moderni Verkoston jumalanpalvelus Munkkiniemestä sekä eri-ikäisten yhteisöllinen radiomessu suorana Haapajärven kirkosta. Radiohartauksissa saadaan postikortteja maailmalta. Musiikkina jumalanpalveluslähetyksissä kuullaan niin kanteleen helkyntää kuin urkuja ja bändimusiikkia.