Hyppää pääsisältöön

Viulisti Elisar Riddelin: "Minuun vetoaa tunnepitoinen musiikki, johon on vuodatettu osanen säveltäjän sielua."

Elisar Riddelin opiskelee viulunsoittoa Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Viulunsoiton ohessa hänellä on takana myös opintoja orkesterinjohdossa ja sävellyksessä. Elisarin unelmana on tulevaisuus, jossa kaikki nämä kolme olisivat keskenään hyvässä tasapainossa.

Kuka?
Olen Elisar Riddelin, syntynyt 12.07.93 Tampereella.

Olen teatteriperheen vesa, joka puoli vahingossa jäi koukkuun musiikin maailman.

Perheessäni ei ole muusikoita tai musiikin harrastajia.

Mistä?
Olen viettänyt suurimman osan elämästäni Tampereella, vuoden olin Saksassa Würzburgissa, ja kaksi vuotta Lahdessa ja nyt Helsingissä.

Opiskelin Tampereen konservatoriossa, sen jälkeen Hochschule für musik Würzburgissa, sitten Lahden konservatoriossa ja nyt Sibelius-Akatemiassa.

Tampereen Pispala, eli kotimaisemani, on minulle tärkeä ja läheinen paikka.

Viulisti Elisar Riddelin ja pianisti Nina Haug
Elisar Riddeliä säesti Kantapöydässä pianisti Nina Haug. Viulisti Elisar Riddelin ja pianisti Nina Haug Kuva: Tiina-Maija Lehtonen Nina Haug

Musiikkiopinnot?
Aloitin opinnot kun olin 10 vuotias, eli vuonna 2003. Äitini vaikutti siihen ja myös tätini.

Olisin halunnut soittaa selloa, mutta vapaata kokeiluaikaa oli vain viuluun, joten siihen sitten jymähdin.

Soitan viulua, pianoa, ja opiskelin myös sävellystä. Olen opiskellut viulun rinnalla koko ajan orkesterinjohtamista.

Opettajiani ovat olleet Tampereen konservatoriolla Nikolai Fadeev, Lahden konservatoriossa Juhani Palola, sekä Würzburgissa orkesterinjohdossa Ari Rasilainen ja viulussa Grigori Zishling.

Joko valmistuminen häämöttää?
Olen toisen vuoden kandi, joten valmistuminen ei häämötä vielä vähään aikaan.

Elisa Riddelin Kantapöydässä.
Riikka Holopainen haastattelee Elisar Riddeliniä Kantapöydässä. Vesa Kytöoja katsoo kuinka korttipelissä käy. Elisa Riddelin Kantapöydässä. Kuva: Tiina-Maija Lehtonen Elisar Riddelin

Idolisi?
En voi sanoa yhtä, mutta mainittakoon säveltäjät Kurt Atterberg ja John Corrigliano.

Lempiteokset?
Atterbergin kolmas sinfonia on suosikkejani sen harmonioden ja valtavan palon vuoksi

Corriglianon viulukonsertto on käsittämätön järkäle, joka koskettaa niin emotionaalisella kuin myös intellektuaalilla tasolla

Ylipäätään minuun vetoaa tunnepitoinen musiikki, teos, johon on vuodatettu säveltäjän sielua osanen.

Muusikkoihanteesi?
Viulisti Albert Markov. Hänen tulkinnoissansa säveltäjän musiikki on pääosassa, ei itse taiteilija. Arvostan tämän kaltaista lähtökohtaa jossa muusikko toimii ns. Vesselinä

Mahtuuko elämääsi muuta kuin musiikki?
Mahtuu kirjallisuutta ja elokuvia.

Mikä sinusta tulee isona?
Toivon mukaan viulisti, kapellimestari ja säveltäjä. Toivon että pystyn tasapainottamaan kaikki alueet onnistuneesti.

Entä muuta?
Musiikki on minulle tapa tutkia historian emotionaalisia aaltoja.

Viulisti Elisar Riddelin
Elisar Riddelin Kantapöydän opiskelijatreffeillä. Viulisti Elisar Riddelin Kuva: Laila Kangas Elisar Riddelin

Elisar Riddelin vieraili Kantapöydän opiskelijatreffeillä Musiikkitalon kahvilassa 27.9.2017. Videolla hän esittää osan Henryk Wieniawskiin Faust-fantasiasta. Pianistina on Nina Haug. Kantapöydässä kahvia kaatavat toimittajat Riikka Holopainen ja Vesa Kytöoja. Ohjaus Harri Anttila.

Kommentit
  • Nyt on Emilie Mayerin vuoro!

    Nyt on Emilie Mayerin vuoro!

    Säveltäjä Emilie Mayer (1812-̶1883) oli Fanny Mendelssohnin ja Clara Schumannin aikalainen, mutta on vielä saanut astella heidän varjoissaan musiikinhistorian sameiden kerrostumien vähitellen kirkastuessa.

  • Marianna Henrikssonin luonteikasta varhaisbarokkia

    Marianna Henrikssonin luonteikasta varhaisbarokkia

    Cembalisti Marianna Henriksson toimii laaja-alaisesti muusikkona vanhan musiikin alueella, mutta myös monitaiteellisten projektien parissa siltoja vanhan ja uuden musiikin välillä rakentaen.

  • Magnus Lindbergin hehkuvia orkesterisoivuuksia

    Magnus Lindbergin hehkuvia orkesterisoivuuksia

    Magnus Lindbergin (s. 1958) tuotanto on vuosituhannen vaihteesta lähtien ollut jatkuvassa pienessä muutosliikkeessä. Vähitellen tuo liike tuntuu saavuttaneen pysyvyyden asteen. Edelleen omaääniseen sävelistöön sekoittuu nyt vahvoja romanttis-impressionistisia vaikutteita, jonka johdosta ilmaisussa on lisää hengittävyyttä, hehkua ja näyttävyyttä.