Hyppää pääsisältöön

Viulisti Elisar Riddelin: "Minuun vetoaa tunnepitoinen musiikki, johon on vuodatettu osanen säveltäjän sielua."

Elisar Riddelin opiskelee viulunsoittoa Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Viulunsoiton ohessa hänellä on takana myös opintoja orkesterinjohdossa ja sävellyksessä. Elisarin unelmana on tulevaisuus, jossa kaikki nämä kolme olisivat keskenään hyvässä tasapainossa.

Kuka?
Olen Elisar Riddelin, syntynyt 12.07.93 Tampereella.

Olen teatteriperheen vesa, joka puoli vahingossa jäi koukkuun musiikin maailman.

Perheessäni ei ole muusikoita tai musiikin harrastajia.

Mistä?
Olen viettänyt suurimman osan elämästäni Tampereella, vuoden olin Saksassa Würzburgissa, ja kaksi vuotta Lahdessa ja nyt Helsingissä.

Opiskelin Tampereen konservatoriossa, sen jälkeen Hochschule für musik Würzburgissa, sitten Lahden konservatoriossa ja nyt Sibelius-Akatemiassa.

Tampereen Pispala, eli kotimaisemani, on minulle tärkeä ja läheinen paikka.

Viulisti Elisar Riddelin ja pianisti Nina Haug
Elisar Riddeliä säesti Kantapöydässä pianisti Nina Haug. Viulisti Elisar Riddelin ja pianisti Nina Haug Kuva: Tiina-Maija Lehtonen Nina Haug

Musiikkiopinnot?
Aloitin opinnot kun olin 10 vuotias, eli vuonna 2003. Äitini vaikutti siihen ja myös tätini.

Olisin halunnut soittaa selloa, mutta vapaata kokeiluaikaa oli vain viuluun, joten siihen sitten jymähdin.

Soitan viulua, pianoa, ja opiskelin myös sävellystä. Olen opiskellut viulun rinnalla koko ajan orkesterinjohtamista.

Opettajiani ovat olleet Tampereen konservatoriolla Nikolai Fadeev, Lahden konservatoriossa Juhani Palola, sekä Würzburgissa orkesterinjohdossa Ari Rasilainen ja viulussa Grigori Zishling.

Joko valmistuminen häämöttää?
Olen toisen vuoden kandi, joten valmistuminen ei häämötä vielä vähään aikaan.

Elisa Riddelin Kantapöydässä.
Riikka Holopainen haastattelee Elisar Riddeliniä Kantapöydässä. Vesa Kytöoja katsoo kuinka korttipelissä käy. Elisa Riddelin Kantapöydässä. Kuva: Tiina-Maija Lehtonen Elisar Riddelin

Idolisi?
En voi sanoa yhtä, mutta mainittakoon säveltäjät Kurt Atterberg ja John Corrigliano.

Lempiteokset?
Atterbergin kolmas sinfonia on suosikkejani sen harmonioden ja valtavan palon vuoksi

Corriglianon viulukonsertto on käsittämätön järkäle, joka koskettaa niin emotionaalisella kuin myös intellektuaalilla tasolla

Ylipäätään minuun vetoaa tunnepitoinen musiikki, teos, johon on vuodatettu säveltäjän sielua osanen.

Muusikkoihanteesi?
Viulisti Albert Markov. Hänen tulkinnoissansa säveltäjän musiikki on pääosassa, ei itse taiteilija. Arvostan tämän kaltaista lähtökohtaa jossa muusikko toimii ns. Vesselinä

Mahtuuko elämääsi muuta kuin musiikki?
Mahtuu kirjallisuutta ja elokuvia.

Mikä sinusta tulee isona?
Toivon mukaan viulisti, kapellimestari ja säveltäjä. Toivon että pystyn tasapainottamaan kaikki alueet onnistuneesti.

Entä muuta?
Musiikki on minulle tapa tutkia historian emotionaalisia aaltoja.

Viulisti Elisar Riddelin
Elisar Riddelin Kantapöydän opiskelijatreffeillä. Viulisti Elisar Riddelin Kuva: Laila Kangas Elisar Riddelin

Elisar Riddelin vieraili Kantapöydän opiskelijatreffeillä Musiikkitalon kahvilassa 27.9.2017. Videolla hän esittää osan Henryk Wieniawskiin Faust-fantasiasta. Pianistina on Nina Haug. Kantapöydässä kahvia kaatavat toimittajat Riikka Holopainen ja Vesa Kytöoja. Ohjaus Harri Anttila.

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.