Hyppää pääsisältöön

Pyydystä ja syö -kalastus

Silhuetten av två i en eka, i bakgrunden lyser nattsolen.
Silhuetten av två i en eka, i bakgrunden lyser nattsolen. Kuva: Kaisa Siren / All Over Press Finland Keskiyön aurinko,juhannus,kesä,perämoottorit,kalastus,soutu

Kalastan kesäisin Turun saaristossa. Katiskaan ja verkkoon ui pääasiassa ahventa ja lahnaa. Harvinaisemman hauen nappaminen ilahduttaa aina vaihtelunhaluista kalastajaa.

Onko kalastuslupa maksettu? Kalastaa voi hyvällä omatunnolla, jos on lisäksi tarkoituksenmukaiset välineet ja kalastaa vain elinvoimaisia lajeja, eikä niitäkään yli oman tarpeen. Pitää välttää myös kalojen tarpeetonta kärsimystä. Omatarvekalastuksen harjoittaja säästää rahaa ja saa keittiöönsä tuoreen kotimaisen raaka-aineen – jos Ahti suo.

Ahven

Raitapaitainen ahven on yleisin kalalajimme eikä sitä ulkonäöltään juuri voi sekoittaa edes sukulaisiinsa kuhaan ja kiiskeen. Syynä ahvenen yleisyyteen ovat sen väljät ympäristövaatimukset, tehokas lisääntyminen ja joustava ravinnonkäyttö.

Neljätoista perattua ahventa kalliolla
Neljätoista perattua ahventa kalliolla Kuva: Tina Cavén ahven,kalastus

Ahven on paksunaihkainen ja piikikäs kala. Saaliin perkaamisen jälkeen kädet ovat täynnä pieniä naarmuja ja pistoja, jotka muistuttavat itsestään monta päivää. Vaiva on kuitenkin sen arvoinen, koska maku on niin herkullinen.

leivitettyjä, paistettuja ruodottomia ahvenfileitä
leivitettyjä, paistettuja ruodottomia ahvenfileitä Kuva: Tina Cavén ruodoton
ahvenia savustuspöntössä, haapalastuja, savua, ahvenia
ahvenia savustuspöntössä, haapalastuja, savua, ahvenia Kuva: Tina Cavén ahven,savustus

Suomustan ja paistan ahvenet kokonaisina, tai hemmottelen perhettäni fileoimalla ne ruodottomiksi ja nahattomiksi. Keväällä ahventa tulee niin paljon, että suurin osa päätyy savustuspönttöön, koska silloin käsittelyksi riittää pelkkä perkaaminen.

Lahna

Lahnaa ei arvosteta niin paljon kuin se ansaitsisi. En minäkään hihku ilosta, jos verkko on raskaana lahnoista, varsinkaan jos ne vielä ovat pienikokoisia. Särkikaloille ominaiseen tapaan lahnassa on runsaasti ruotoja, pienessä lahnassa kokoon nähden ihan liikaa. Rehevöityvissä vesistöissämme yleistyvää lahnaa ei kuitenkaan kannata väheksyä, koska se on lihaisa ja maukas ruokakala.

Lahna kannon päällä.
Lahna kannon päällä. Kuva: Yle/Seppo Sarkkinen lahna
lahna suolakuoressa uunissa valmistettuna uunipellillä
lahna suolakuoressa uunissa valmistettuna uunipellillä Kuva: Tina Cavén lahna,kala suolakuoressa

Rasvaisuus kannattaa myös ottaa huomioon valmistuksessa: lahnaa sopii jopa vähän kuivattaa valmistettaessa, ettei lopputulos ole hyytelömäinen. Minä useinmiten savustan lahnan ja perkaan isoimmat ruodot kypsästä kalasta. Pienet ruodot voi jauhaa lihan mukana. Kun mukaan sekoittaa sitruunamehua, hapankermaa ja tilliä, on tuloksena savulahnatahna, eikä parempaa herkkua voi saaristolaisleivälle levittää.

Hauki

Pitkänsolakka hauki on rantavesien lamborghini. Sen muotoilu on kaunis ja pedolle tarkoituksenmukainen. Ei suotta sanota, että lähtee kuin hauki rannasta. Haen valtava kita useine nieluun päin kallistuneine hammasriveineen herättää kunnioitusta ja edellyttää varovaisuutta käsiteltäessä.

90 cm mittainen hauki laudalla, vieressä tulitikkuaski ja mitta
90 cm mittainen hauki laudalla, vieressä tulitikkuaski ja mitta Kuva: Tina Cavén Hauki,iso kala
suuren hauen avoin kita
suuren hauen avoin kita Kuva: Tina Cavén Hauki,kalastus,hauen hampaat

Metsästysvietillä täytyy olla jotain tekemistä hauen nappaamisen riemun kanssa, koska sen liha on tavanomaisesti valmistettuna melko yhdentekevän makuista, vanhemmiten jopa puisevaa. Toisaalta en tiedä mitään parempaa, kuin kylmäsavustettu hauki. En valitettavasti omista laitteita, joilla valmistaisin sitä itse, joten perheeni saa yleensä tyytyä haukeen murekkeena tai kalapullina. Nekin ovat herkkuruokaa.

Decimerad måskoloni denna sommar.
Decimerad måskoloni denna sommar. Kuva: Yle/Mikaela Löv-Aldén lokit (rantalinnut),Pietarsaari,Pohjanmaa
Sääkuva Espoosta Haukilahden rannasta, pakkasta yli -10, meri jäässä, kuvassa äiti Mari Mannila Haukilahdesta ja lapsi Olli, 7.2.2017.
Sääkuva Espoosta Haukilahden rannasta, pakkasta yli -10, meri jäässä, kuvassa äiti Mari Mannila Haukilahdesta ja lapsi Olli, 7.2.2017. Kuva: Jari Kovalainen / Yle Haukilahti,suomenlahti

Muista kalaretkilläsi ottaa aina huomioon myös ympäristö. Kalastajan on huomioitava linnut, nisäkkäät, kalat, kasvit, alueen asukkaat, mökkiläiset ja muut vesillä liikkujat. Jätteet on toimitettava asianmukaisiin jäteastioihin, eikä luontoon saa jättää mitään ylimääräistä: erityisesti siimat ja roskat ovat hyvin vahingollisia eläimille. Siirrä kestävän kalastuksen taidot myös seuraaville sukupolville.

Aristoteleen kantapää syventyy kalalajien nimien etymologiaan siinä määrin kuin se on mahdollista. Monien tuttujen kalalajiemme nimien alkuperä katoaa kauas historian hämärään. Vanhoista ja uusista kalojen nimistä tietää Pasi Heikuran haastattelema kala-asiantuntija Markku Varjo. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Kommentit
  • Kadonneet: kukko, kirjat, painolaatat ja Daniel Medelplanin maine

    Medelplanin puuaapinen edisti lukutaitoa 1700-luvulla.

    Suomessa oli 300 vuotta sitten samanlaisia huolia kuin tänäänkin: miten sivistää kansaa ja estää lukutaitoa katoamasta? Siksi on syytä muistaa Pälkäneen puuaapista. Käsi pystyyn kuka tietää Daniel Medelplanin? (s. noin 1657 Turku – k. 18. elokuuta 1737 Pälkäne) Pelkään ettei moni, vaikka syytä olisi. Katoavaista on maine ja kunnia?

  • Avaruusromua: Maailman vaarallisin olento!

    Homo sapiens on biologian historian tappavin laji.

    Noin miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto. Uhan alla olevien lajien määrä on suurempi kuin milloinkaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Noin miljoona eläin- ja kasvilajia, joita ei kohta enää ehkä ole. Eikä se siihen lopu. Lajien kuoleminen sukupuuttoon kiihtyy valtavaa vauhtia. Meillä ihmisillä on kyseenalainen kunnia olla biologian historian tappavin laji. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri