Hyppää pääsisältöön

Pyydystä ja syö -kalastus

Silhuetten av två i en eka, i bakgrunden lyser nattsolen.
Silhuetten av två i en eka, i bakgrunden lyser nattsolen. Kuva: Kaisa Siren / All Over Press Finland Keskiyön aurinko,juhannus,kesä,perämoottorit,kalastus,soutu

Kalastan kesäisin Turun saaristossa. Katiskaan ja verkkoon ui pääasiassa ahventa ja lahnaa. Harvinaisemman hauen nappaminen ilahduttaa aina vaihtelunhaluista kalastajaa.

Onko kalastuslupa maksettu? Kalastaa voi hyvällä omatunnolla, jos on lisäksi tarkoituksenmukaiset välineet ja kalastaa vain elinvoimaisia lajeja, eikä niitäkään yli oman tarpeen. Pitää välttää myös kalojen tarpeetonta kärsimystä. Omatarvekalastuksen harjoittaja säästää rahaa ja saa keittiöönsä tuoreen kotimaisen raaka-aineen – jos Ahti suo.

Ahven

Raitapaitainen ahven on yleisin kalalajimme eikä sitä ulkonäöltään juuri voi sekoittaa edes sukulaisiinsa kuhaan ja kiiskeen. Syynä ahvenen yleisyyteen ovat sen väljät ympäristövaatimukset, tehokas lisääntyminen ja joustava ravinnonkäyttö.

Neljätoista perattua ahventa kalliolla
Neljätoista perattua ahventa kalliolla Kuva: Tina Cavén ahven,kalastus

Ahven on paksunaihkainen ja piikikäs kala. Saaliin perkaamisen jälkeen kädet ovat täynnä pieniä naarmuja ja pistoja, jotka muistuttavat itsestään monta päivää. Vaiva on kuitenkin sen arvoinen, koska maku on niin herkullinen.

leivitettyjä, paistettuja ruodottomia ahvenfileitä
leivitettyjä, paistettuja ruodottomia ahvenfileitä Kuva: Tina Cavén ruodoton
ahvenia savustuspöntössä, haapalastuja, savua, ahvenia
ahvenia savustuspöntössä, haapalastuja, savua, ahvenia Kuva: Tina Cavén ahven,savustus

Suomustan ja paistan ahvenet kokonaisina, tai hemmottelen perhettäni fileoimalla ne ruodottomiksi ja nahattomiksi. Keväällä ahventa tulee niin paljon, että suurin osa päätyy savustuspönttöön, koska silloin käsittelyksi riittää pelkkä perkaaminen.

Lahna

Lahnaa ei arvosteta niin paljon kuin se ansaitsisi. En minäkään hihku ilosta, jos verkko on raskaana lahnoista, varsinkaan jos ne vielä ovat pienikokoisia. Särkikaloille ominaiseen tapaan lahnassa on runsaasti ruotoja, pienessä lahnassa kokoon nähden ihan liikaa. Rehevöityvissä vesistöissämme yleistyvää lahnaa ei kuitenkaan kannata väheksyä, koska se on lihaisa ja maukas ruokakala.

Lahna kannon päällä.
Lahna kannon päällä. Kuva: Yle/Seppo Sarkkinen lahna
lahna suolakuoressa uunissa valmistettuna uunipellillä
lahna suolakuoressa uunissa valmistettuna uunipellillä Kuva: Tina Cavén lahna,kala suolakuoressa

Rasvaisuus kannattaa myös ottaa huomioon valmistuksessa: lahnaa sopii jopa vähän kuivattaa valmistettaessa, ettei lopputulos ole hyytelömäinen. Minä useinmiten savustan lahnan ja perkaan isoimmat ruodot kypsästä kalasta. Pienet ruodot voi jauhaa lihan mukana. Kun mukaan sekoittaa sitruunamehua, hapankermaa ja tilliä, on tuloksena savulahnatahna, eikä parempaa herkkua voi saaristolaisleivälle levittää.

Hauki

Pitkänsolakka hauki on rantavesien lamborghini. Sen muotoilu on kaunis ja pedolle tarkoituksenmukainen. Ei suotta sanota, että lähtee kuin hauki rannasta. Haen valtava kita useine nieluun päin kallistuneine hammasriveineen herättää kunnioitusta ja edellyttää varovaisuutta käsiteltäessä.

90 cm mittainen hauki laudalla, vieressä tulitikkuaski ja mitta
90 cm mittainen hauki laudalla, vieressä tulitikkuaski ja mitta Kuva: Tina Cavén Hauki,iso kala
suuren hauen avoin kita
suuren hauen avoin kita Kuva: Tina Cavén Hauki,kalastus,hauen hampaat

Metsästysvietillä täytyy olla jotain tekemistä hauen nappaamisen riemun kanssa, koska sen liha on tavanomaisesti valmistettuna melko yhdentekevän makuista, vanhemmiten jopa puisevaa. Toisaalta en tiedä mitään parempaa, kuin kylmäsavustettu hauki. En valitettavasti omista laitteita, joilla valmistaisin sitä itse, joten perheeni saa yleensä tyytyä haukeen murekkeena tai kalapullina. Nekin ovat herkkuruokaa.

Decimerad måskoloni denna sommar.
Decimerad måskoloni denna sommar. Kuva: Yle/Mikaela Löv-Aldén lokit (rantalinnut),Pietarsaari,Pohjanmaa
Sääkuva Espoosta Haukilahden rannasta, pakkasta yli -10, meri jäässä, kuvassa äiti Mari Mannila Haukilahdesta ja lapsi Olli, 7.2.2017.
Sääkuva Espoosta Haukilahden rannasta, pakkasta yli -10, meri jäässä, kuvassa äiti Mari Mannila Haukilahdesta ja lapsi Olli, 7.2.2017. Kuva: Jari Kovalainen / Yle Haukilahti,suomenlahti

Muista kalaretkilläsi ottaa aina huomioon myös ympäristö. Kalastajan on huomioitava linnut, nisäkkäät, kalat, kasvit, alueen asukkaat, mökkiläiset ja muut vesillä liikkujat. Jätteet on toimitettava asianmukaisiin jäteastioihin, eikä luontoon saa jättää mitään ylimääräistä: erityisesti siimat ja roskat ovat hyvin vahingollisia eläimille. Siirrä kestävän kalastuksen taidot myös seuraaville sukupolville.

Aristoteleen kantapää syventyy kalalajien nimien etymologiaan siinä määrin kuin se on mahdollista. Monien tuttujen kalalajiemme nimien alkuperä katoaa kauas historian hämärään. Vanhoista ja uusista kalojen nimistä tietää Pasi Heikuran haastattelema kala-asiantuntija Markku Varjo. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Kommentit
  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri