Hyppää pääsisältöön

Tupo, TES ja työtaistelu - ymmärrätkö työmarkkinoiden sanastoa?

Pääkuva työmarkkinajuttuun
Pääkuva työmarkkinajuttuun Kuva: Miro Johansson/Yle työmarkkinat,työehtosopimukset

Syksy on työmarkkinaneuvottelujen aikaa. Uutiset puhuvat tuposta, keskitetystä ratkaisusta ja yleissitovuudesta. Mutta mitä ihmettä ne tarkoittavat ja miten työmarkkinat toimivat? Tämän paketin luettuasi ymmärrät työmarkkinauutisia entistä paremmin.

Palkat neuvotellaan työmarkkinaneuvotteluissa

Työmarkkinaneuvotteluja käydään työnantajien ja työntekijöiden järjestöjen välillä. Mahdollisesti myös maan hallitus osallistuu neuvotteluihin osapuolena.

Työmarkkinaneuvotteluissa solmitaan työehtosopimukset (TES). Niissä sovitaan palkan lisäksi monista muistakin asioista, esimerkiksi työajoista, lomista ja muista eduista. Ne ovat vähimmäisehtoja, joita ei saa alittaa.

Työpaikoilla voidaan sopia aina työehtosopimusta paremmista eduista. Työehtosopimukset ovat voimassa määräajan, vaikkapa 2 vuotta.

Jos uudesta sopimuksesta ei päästä yksimielisyyteen, valtakunnansovittelija pyrkii sovittelemaan osapuolten kantoja. Jos sopimukseen ei päästä, ollaan ns. sopimuksettomassa tilassa. Tällöin saatetaan päätyä työtaisteluun, esimerkiksi lakkoon tai työsulkuun.

Työntekijöillä ja työnantajilla on omat järjestönsä

Työntekijäpuolella ammattiliittojen keskusjärjestöjä ovat:

  • SAK (Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö)
  • Akava (Korkeakoulutettujen työmarkkinajärjestö)
  • STTK (Toimihenkilökeskusjärjestö)

Työnantajakeskusjärjestöjä ovat:

  • EK (Elinkeinoelämän keskusliitto), joka edustaa yksityisen puolen aloja.
  • KT (Kunnallinen työmarkkinalaitos)
  • VTML (Valtion työmarkkinalaitos)
  • KiT (Kirkon työmarkkinajärjestö).

Keskitetyllä palkkaratkaisulla on Suomessa pitkät perinteet

Suomessa on pitkään johdettu työmarkkinoita tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa eli tupossa. Tupolla tarkoitetaan, että palkankorotuksista ja työehdoista sovitaan keskitetysti keskusjärjestöjen kesken. Tällöin myös hallitus osallistuu neuvotteluihin. Siksi tuposta käytetään myös nimitystä kolmikantasopimus. Tupo sisältääkin yleensä myös hallituksen vero- ja sosiaaliratkaisuja.

Jos hallitus ei ole mukana, puhutaan keskitetystä tuloratkaisusta. Tällöin alemman tason liittokohtaiset työehtosopimukset noudattavat keskitetyssä ratkaisussa sovittuja raameja.

Nykysuuntaus on kuitenkin pois keskitetyistä palkkaratkaisuista. Elinkeinoelämän keskusliitto EK päätti joulukuussa 2016 muuttaa sääntöjään niin, ettei se voi enää jatkossa tehdä keskitettyjä palkkaratkaisuja.

Työnantajat pitävät tupo- ja keskitettyjä tuloratkaisuja jäykkinä. Esimerkiksi Metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on kymmeniä eri alan työntekijöitä, vaikkapa paperityöläisiä ja palvelualan henkilöstöä. Näiden kaikkien työehtoja säädellään samalla työehtosopimuksella.

Hyvä puoli niissä on ollut se, että tupon ollessa voimassa työsopimusrauha säilyy, eikä lakkoja tule. Palkansaajat myös tietävät mitä saavat. Tuposopimukset ovat tuoneet kansantalouteen ennustettavuutta.

Liittokierros käydään suoraan työnantaja- ja ammattiliittojen välillä

Keskitettyjen neuvottelujen vaihtoehto on liittokohtainen työmarkkinaratkaisu. Se tarkoittaa sitä, että eri alojen työnantaja- ja ammattiliitot neuvottelevat suoraan keskenään palkoista ja työehdoista ilman keskusjärjestöjen solmimaa ratkaisua.

Tällöin on vaarana, että kukin ala optimoi omaa etuaan ja ratkaisu on kansantalouden kannalta haitallinen. Tästä usein käytetty esimerkki on vuoden 2007 ns. tasa-arvotupo ja 2008–2009 käyty liit­to­koh­tai­nen palk­ka­kier­ros, joita on jälkikäteen pidetty kalliina.

Suomen taloudella meni tuolloin hyvin eikä työrauhaa haluttu rikkoa riitelemällä. Tämä johti siihen, että vaikka vuo­den 2008 finanssikriisin myötä Suomen taloudelle tuli äk­ki­py­säys, niin silti useilla aloilla vuo­den 2009 pal­kan­ko­ro­tuk­set oli­vat reip­paas­ti yli vii­si pro­sent­tia.

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen tavoitteena on ollut niin sanottu Suomen malli: vientialat määrittelisivät palkkatason, jota muut alat eivät omissa neuvotteluissaan ylittäisi.

Suomen mallin toteutuminen on kuitenkin hyvin epävarmaa, sillä helmikuussa 2017 työnantajien Metsäteollisuus irtautui prosessista. Tästä syystä myöskään työntekijäpuolen Paperiliitto ei ole enää Suomen mallissa mukana.

Työmarkkinaneuvottelut alkoivat tammikuun kihlauksesta

Työmarkkinaneuvottelujen historia ulottuu talvisodan aikaan, jolloin Suomessa otettiin käyttöön länsimainen vapaa neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä niin sanotussa tammikuun kihlauksessa 23.1.1940. Tällöin Suomen työnantajain keskusliitto tunnusti ammattiliitot ja keskusjärjestö SAK:n neuvotteluosapuoliksi työmarkkinoita koskevissa kysymyksissä. Osapuolet sopivat, että vastedes yhteisymmärrys pyritään löytämään neuvotteluteitse.

Työmarkkinasanastoa:

Tupo
Tulopoliittinen kokonaisratkaisu eli kolmikantasopimus, johon palkansaajien ja työnantajan lisäksi osallistuu valtioneuvosto. Palkankorotusten lisäksi sisältää yleensä vero- ja sosiaaliratkaisuja.

" Emme tee enää jatkossa keskitettyjä tulopoliittisia ratkaisuja. Seuraavana luonnollisena askeleena on EK:n sääntöjen muuttaminen siten, että EK ei enää viimeistään huhtikuun lopun 2016 jälkeen tee tällaisia sopimuksia.” Matti Alahuhta, EK)

Keskitetty ratkaisu
Työmarkkinakeskusjärjestöjen palkoista ja muista työehdoista tekemä sopimus, jonka pohjalta jäsenliitot neuvottelevat omat työ- ja virkaehtosopimukset

“Keskitetyn ratkaisun kaaduttua Metalliliitto ja Ammattiliitto Pro jättivät teknologia-alaa koskevan lakkovaroituksen.” (Kuntalehti)

Liittokierros
Ammattiliiton ja työnantajaliiton neuvottelema ja sopima palkkaratkaisu. Liittokierrokselle päädytään, kun työmarkkinoiden keskusjärjestöt päätyvät siihen, ettei keskitettyä tulosopimusta kannata tavoitella lainkaan.

“Tulevan työmarkkinakierroksen pitää tukea Suomen orastavaa talouskasvua. Meidän on mentävä liittokierrokselle työllisyys edellä. On välttämätöntä jatkaa hyvin maltillista kustannuskehitystä.” (Markku Jalonen, Kuntatyönantajat.)

Paikallinen sopiminen
Työehtosopimuksessa annettu oikeus sopia joistakin työehtosopimuksessa mainituista asioista työpaikkakohtaisesti toisin.

“Paikallinen työpaikkakohtainen työehdoista sopiminen edellyttää toimivia pelisääntöjä sopijaosapuolten kesken. Työntekijäpuolen oikeuksia täytyy lisätä, jotta voidaan taata tasavertaisen asema osapuolten välillä.” (SAK)

Yleiskorotus
Sopimuksessa sovittu euro- tai prosenttimuotoinen palkkojen korotus, joka maksetaan kaikille sopimuksen piiriin kuuluville.

“En usko, että kaikki työntekijät pitävät yleiskorotuksia oikeudenmukaisina, sillä ne kohdistuvat kaikille yhtä suurina riippumatta työsuorituksesta. Eihän se ole missään nimessä oikeudenmukainen tapa kohdentaa palkankorotuksia. Se on vain tasapäinen tapa. ” (Jyrki Hollmén, Kemianteollisuus)

Prosenttilinja
Kaikille palkansaajille sovitaan suhteellisesti yhtä suuret korotukset, esimerkiksi 1,5%. Euromääräiset korotukset siis vaihtelevat palkkatason mukaan. Vastakohta on eurolinja, jossa kaikille palkansaajille on sovittu euromääräiset korotukset.

“Korotusten pitäisi olla kaikille tasavertaisesti senttimääräisiä. Prosenttikorotukset kasvattavat palkkaeroja entisestään, mikä ei minun mieleeni ole.” (Sandvikin Pääluottamusmies Antero Palomäki)

Palkkaliukuma
Neuvotteluissa sovittujen korotusten ja todellisten palkkojen nousun välinen erotus. Esimerkiksi jos palkankorotukseksi sovitaan 2% mutta palkat nousevatkin 3%, niin niiden välinen erotus on palkkaliukuma.

“Valtion palkkausjärjestelmät eivät tuota muita työmarkkinoita korkeampia liukumia nykyiselläänkään. Valtiolla ei pidä leikata virastojen määrärahoja, koska palkkaliukumat ovat yleisellä tasolla.” (Niko Simola, Pardia)

Solidaarinen palkkapolitiikka
Pyrkimys korottaa matalimpia palkkoja muita enemmän.

“Alimpien palkkojen korottaminen tapahtuu Suomessa parhaiten euromääräisin palkkaratkaisuin. Se on solidaarista palkkapolitiikkaa, joka mahdollistaa varsinkin naisten nousun ylös palkkakuopasta.” (Tapio Bergholm, SAK)

Indeksi
Suhdeluku, joka ilmaisee mm. palkkojen tai hintojen muutosta tietyllä aikavälillä. Vertailun perusvuotta merkitään luvulla 100, jolloin muiden vuosien lukuja on helppo verrata tähän lukuun. Indeksiehto taas tarkoittaa, että jos vaikkapa kuluttajahintaindeksin nousu ylittää ennalta sovitun prosenttimäärän, niin palkkoja voidaan korottaa indeksiehdossa sovitun mukaisesti.

“Yksityisen puolen ansiotasoindeksi v. 2010 oli 100. Vuonna 2015 indeksi oli 111,4 eli palkat olivat tässä ajassa nousseet 11,4%” (Tilastokeskus).

Työtaistelut
Työmarkkinoiden ristiriidat saattavat johtaa työtaisteluihin. Molemmilla osapuolilla on keinonsa painostaa: työntekijät voivat painostaa lakolla tai hakukiellolla, työnantajat työsululla, joka tarkoittaa sitä että työnantajat estävät työntekijöitä pääsemästä töihin ja keskeyttävät heidän palkanmaksunsa.

Lakon aloittaminen on laillista sopimuksettomassa tilanteessa, siis sopimuskauden päätyttyä, kun uutta sopimusta ei ole saatu solmituksi. Laittomista lakoista voi tulla maksettavaksi hyvityssakot.

“Jos lakko toteutuu torstain ja perjantain välillä niin laajana kuin julkisuudessa on kerrottu, kyse on merkittävästä haitasta henkilöliikenteelle ja VR:n toiminnalle. Alalla on voimassa oleva työehtosopimus ja työrauhavelvoite. Tästä syystä kyse on laittomasta työtaistelusta.” Ilkka Oksala, EK.

Yleissitova työehtosopimus
Yleissitova työehtosopimus on valtakunnallinen, asianomaisella alalla edustavana pidetty työehtosopimus. Tällöin myös työnantajaliittoihin kuulumattomien työnantajien on noudatettava sitä.

“Euroopassa on maita, joissa henkilöstöllä on vahva myötämääräämisoikeus, kuten vaikkapa Ruotsi. On toisia, esimerkiksi Suomi, 
joissa työehtosopimukset ovat 
yleissitovia. On ainakin yksi maa, Saksa, jossa on molemmat, ja yksi, jossa ei ole kumpaakaan: Iso-Britannia." Heikki Kauppi, Tekniikan akateemiset (TEK)

Normaalisitova työehtosopimus
Yleissitovan työehtosopimuksen vaihtoehto. Normaalisitovaa työehtosopimusta pitää noudattaa vain työnantajaliittoon kuuluvissa yrityksissä, kun taas yleissitovaa sopimusta on noudatettava koko alalla eli myös työnantajaliittoon kuulumattomissa yrityksissä ilman paikallisen sopimisen mahdollisuutta.

“Normaalisitova työehtosopimus voi lain mukaan ohittaa yleissitovan, jos sen toisena sopijaosapuolena on aito valtakunnallinen työntekijäliitto. Siksi käräjäoikeuden täytyi punnita, täyttääkö Suomen Mainosjakajien Etujärjestö kriteerit.” (Yle Uutiset)

EDIT 29.9 klo 15.30: Täsmennetty Paperiliiton Suomen mallista irtautumisen sanamuotoa.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Savuton Suomi ulottuu koteihin – mihin asukkaan pitää varautua?

    Taloyhtiö voi hakea kunnalta tupakointikieltoa parvekkeelle.

    Suomesta halutaan savuton vuoteen 2030 mennessä. Valtionhallinnon kunnianhimoinen tavoite näkyy jo tänä vuonna taloyhtiöissä, kun tupakointikieltoa voidaan hakea asunnon parvekkeelle tai jopa asunnon sisätiloihin. Tupakointikieltoa haetaan kunnalta yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä. Kunta voi määrätä kiellon, vaikka asunnoissa ei tupakoida.

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Tunnetko juhlapäivät? Testaa tietosi!

    Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä

    Kuka olikaan Minna Canth ja miksi hänellä on oma juhlapäivänsä? Mikä on kekri, entä mitä tekemistä sillä on Halloweenin kanssa vai onko mitään? Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä!

  • 10 vinkkiä aloittelevalle sijoittajalle

    Pienelläkin rahasummalla pääsee sijoittamisen alkuun

    Oletko harkinnut sijoittamista? Kannattaako sijoittaa rahastoihin vai pörssiosakkeisiin? Milloin kannattaa ostaa, milloin myydä? Miten hoituu verotus? Tässä 10 vinkkiä aloittelevalle sijoittajalle.

  • Kuningaskuluttaja: Testaa, oletko taitava toriostaja

    Torilla hinnat saa ilmoittaa toisin kuin kaupassa.

    Torikaupassa marjojen ja vihannesten hinnat saa ilmoittaa tilavuuden mukaan, toisin kuin tavallisessa kaupassa. Nippuina myytävien vihannesten kilohintaakaan ei tarvitse kertoa. Käytössä on myös mittayksiköitä, joihin marketeissa ei törmää. Tunnetko nämä torikaupan perinteiset mitat ja vakiintuneet tavat?

  • Kuntavaalit - 10 kiinnostavaa faktaa

    Mistä kuntavaaleissa oikein äänestetään?

    Mistä kuntavaaleissa äänestetään? Eivätkö maakunnat kaappaa valtaa ja rahat? Katso kahden minuutin video ja lue kymmenen faktaa.

  • Oudot tunteet

    Mikä selittää omituiset kokemukset?

    Miksi jotkut ihmiset sylkevät mustan kissan nähdessään? Entä mistä syntyy déjà vu, kummallinen tuttuuden tunne? Oudot tunteet -sarjassa pohditaan näiden lisäksi myös mm. flow-tilaa, migreeniä, rakastumista, humalaa ja unihalvausta. Mikä selittää nämä monelle niin tutut, mutta omituiset kokemukset?

  • Tuliko riita juristin kanssa? — 5 väylää valittaa

    Kuluttajansuoja koskee myös lakipalveluita.

    Ostamaansa lakipalveluun tyytymätön kuluttaja on tenkkapoon edessä pohtiessaan, uskaltaako juristin kanssa ruveta riitelemään. Päätä joutuu raapimaan myös sen suhteen, mikä on oikea paikka valittaa. Lakipalveluita kuitenkin koskee samanlainen kuluttajansuoja kuin muitakin palveluita. Niistä voi valittaa ilmaiseksi kuluttajaviranomaisille tai asianajajia valvovaan Valvontalautakuntaan, kertoo Kuningaskuluttaja.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Kalliit kulissit

    Miten terveellä pohjalla rahankäyttösi on?

    Viisiosainen ohjelmasarja, joka haastaa nuoret laittamaan oman rahankäyttönsä terveelle pohjalle. Jokaisessa osassa kaksi yhdeksäsluokkalaista kahden nuoren paria saa tehtävän, jonka suoritusta kommentoi ihan oikea Martta.

  • Keisarit ja Suomi

    Viisi keisaria ja viisi erilaista elämäntarinaa.

    Venäjän keisarit kaukaisissa palatseissaan olivat Suomen suuriruhtinaita ja hallitsijoita yli sadan vuoden ajan. Vuonna 1808 Suomi oli Euroopan köyhimpiä maita, mutta keisareiden ajan päättyessä se oli saavuttanut Euroopan keskitason.

  • Miksi demokratia?

    10 kysymystä, miksi demokratia on tärkeää.

    Kuka hallitsee maailmaa? Onko hyviä diktaattoreita olemassa? Voiko terrorismi tuhota demokratian? Julkkikset, poliitikot ja tavikset eri puolilla maailmaa vastaavat kymmeneen demokratiaa koskevaan kysymykseen.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?