Hyppää pääsisältöön

Fritz Lang pahuuden voimien kuvajaana

Komisario yrittää puhutella hulluksi tullutta miestä. Kuva elokuvasta Tri Mabusen testamentti
Komisario yrittää puhutella hulluksi tullutta miestä elokuvassa Tri Mabusen testamentti Komisario yrittää puhutella hulluksi tullutta miestä. Kuva elokuvasta Tri Mabusen testamentti Kuva: Praesens-Film AG Tri Mabusen testamentti,Saksalainen elokuva,Fritz Lang,teeman elokuvat

Teeman saksalaisen elokuvan lokakuun keskeinen ohjaaja on Fritz Lang. Lokakuussa 2017 nähdään Langin Tohtori Mabuse -elokuvat vuosilta 1922 ja 1933 sekä M – kaupunki etsii murhaajaa. Mielenkiintoisen näkökulman Langiin antaa Gordian Mauggin vuonna 2016 valmistunut tosipohjainen draama ohjaaja Langista sarjamurhaajan jäljillä.

Fritz Lang Teemalla syksyllä 2017

sunnuntai 1. ja 8.10. klo 12.00 Tri Mabuse, osat 1 ja 2 (1922) Areenassa 60 päivää
keskiviikko 11.10. klo 21.30 Fritz Lang ja M – murhan jäljillä (2016) Areenassa 90 päivää
torstai 12.10. klo 21.00 M – Kaupunki etsii murhaajaa (1931) Areenassa 30 päivää
lauantai 14.10. klo 21.00 Teemalauantai: Saksa sotien välissä
Caligarista Hitleriin (2014) Areenassa 30 päivää
Tohtori Mabusen testamentti (1933) Areenassa 30 päivää

Fritz Lang jätti Saksan vuonna 1933 kansallissosialistien noustua valtaan. Mielikuvaa siitä, miten hänen lähtönsä tapahtui, on Lang itse ollut aktiivisesti muokkaamassa. Jos uskoo haastatteluja, joita muun muassa Peter Bogdanovich ja William Friedkin tekivät 1970-luvulla (joista jälkimmäinen on katsottavissa YouTubesta), Lang kutsuttiin pian Tri Mabusen testamentin esityskiellon jälkeen propagandaministeri Joseph Goebbelsin puheille. Tämän keskustelun aikana Lang olisi tehnyt päätöksen poistua maasta samantien, ja heti audienssin päätyttyä suinpäin nousta Pariisiin vievään junaan.

Ehkä näin olikin. Löytyy myös sellainen näkemys, että Lang olisi kaikessa rauhassa järjestellyt raha-asioitaan ja matkustanut vuoden 1933 aikana vielä useamman kerran Pariisin ja Berliinin väliä. Työn alla oli myös avioero Thea von Harbousta – Langin mestariteosten käsikirjoittajasta, joka jäi Saksaan ja myöhemmin liittyi natsipuolueeseen.

Samanaikaisesti saksalainen elokuvateollisuus menetti lukuisia muita ammattilaisia. Hollywood oli tämän brain drainin voittaja.

Näemme Teeman saksalaisen elokuvan lokakuun sarjassa neljä Fritz Langin ohjaamaa teosta. Tässä yhteydessä uusimme myös Rüdiger Suchslandin dokumenttielokuvan Caligarista Hitleriin, joka käsittelee Weimarin ajan elokuvatuotantoa. Päädyimme yhdistämään sen Tri Mabusen testamenttiin, joka monesta syystä on tämän aikakauden lopun merkkipaalu. Luontevaa oli siksi myös esittää vuoden 1922 mykät Mabuset – jotta saisimme koko tarinan tästä fiktiivisestä hahmosta. (Lang palasi vielä sodan jälkeen Saksaan ja ohjasi vuonna 1960 Mabusen 1000 silmää; sen esittäminen saattaa toteutua tulevaisuudessa.)

Norbert Jacques, luxemburgilainen kirjailija, loi Mabuse-hahmon pian ensimmäisen maailmansodan päätyttyä. Romaanista tuli nopeasti bestseller. Langin vaimo Thea von Harbou muokkasi siitä elokuvakäsikirjoituksen – joka palvelee Langin näkemystä, poiketen monilta osin romaanin sisällöstä. Tohtori Mabuse on Spieler, peluri. Sana on monimerkityksinen, Mabuse keinottelee pörssissä, pelaa uhkapelejä, mutta ennen kaikkea hän pelaa ihmisten kanssa, psykoanalyytikkona ja hypnotisoijana. Kreivitär Toldille hän tunnustaa. että ainoa asia mikä häntä pysyvästi kiinnostaa, on peli ihmisten tunteiden ja kohtaloiden kanssa.

Elokuvan ensimmäinen osa Tri Mabuse – ihmispeto alkaa vauhdikkaasti, hyödyntäen kaikkia niitä teknologisia keinoja ja kulkuvälineitä joita 1920-luvun alussa pidettiin nopean ja edistyneen maailman merkkeinä. Mabuse tehtailee erilaisiin asuihin naamioituneena jatkuvasti konnuuksia avustajineen. Liikutaan sen ajan eliitin huvituspaikoissa, yökerhoissa ja peliluolissa. Apuna on Cara Carozza, femme fatale joka vangitsee miehiä liekaansa, mutta ennen kaikkea kreivipari Told, joka edustaa mädännyttä eliittiä, saatetaan Mabusen tahdottomiksi uhreiksi. Ensimmäisen osan päätösjaksossa Mabuse on mahtinsa huipulla; virkavallalla, jota edustaa syyttäjä Wenk, ei ole mitään todisteita häntä vastaan.

Elokuvan toisen osan Tri Mabuse rikosten pyörteissä aikana siirytään sille tasolle, millä Mabusen pahuus on ilmeistä – hän ajaa kaikki itselleen hyödyttömiksi käyneet ihmiset itsetuhoon. Nähdään myös vaikuttava kohtaus, jossa Mabuse esittää lavalla näkijän taitojaan ja suggeroi yleisön kuvittelemaan valkokankaalta keskelle salia astelevan karavaanin. Samankaltaista trikkiä ovat käyttäneet myöhemmät ohjaajat, esimerkiksi Woody Allen elokuvassa Kairon purppuraruusu. Syyttäjä Wenk hypnotisoidaan ajamaan alas jyrkänteeltä, mutta kollegat pelastavat hänet viime sekunnilla. Kun Wenk tokenee, todisteet Mabusea vastaan ovat kasassa, ja tätä lähdetään pidättämään. Seuraa piirityskohtaus joka ampumisilossaan muistuttaa Hollywoodin lännenelokuvaa. Lopuksi Mabuse ymmärtää ettei voi paeta, mikä laukaisee hänessä hulluuskohtauksen. Hän päätyy mielisairalaan.

Näemme Friedrich-Wilhelm-Murnau-Stiftungin toimesta restauroidut versiot kummastakin elokuvasta. Niille on säveltänyt loistavan musiikin Aljoscha Zimmermann, jonka säestys pienellä ensemblellä tuo aivan oman lisänsä kokonaisuuteen.

Vuonna 1933 seurasi Mabuse-legendalle jatkoa. Norbert Jacques oli kirjoittanut uuden romaanin Langin kehoituksesta vuotta aiemmin. Sitä ei kuitenkaan julkaistu. Sen pohjalta syntyi elokuva, jota pidetään yhtenä maailmansotien välisen ajan suurena klassikkona.

Tri Mabusen testamentin alkutekstien aikana pauhaa peräksiantamaton jyskyttävä musiikki, joka hiljakseen vaihtuu koneen meteliksi – olemme tilanteessa joka on painostava heti alkumetreiltä. Mies, josta emme tiedä mitään, yrittää piiloutua ja paeta. Seuraa siirtymä, jossa olemme komisario Lohmannin murharyhmän toimistossa. Joviaali ja tanakka komisario valmistautuu lähtemään ajoissa ehtiäkseen oopperaan. Toimet keskeyttää puhelinsoitto alkukohtauksen mieheltä, joka vaatii saada puhutella komisariota. Ennen pitkää mies on joutunut houretilaan ja viety hullujenhuoneelle, jossa hänen kuulustelunsa on kuitenkin mahdotonta.

Mies jätetään Professor Doktor Baumin hoiviin. Baumin kiinnostuksen kohde on eräs potilas, josta hän kertoo opiskelijoilleen luennolla – kyseessä on Mabuse itse. Häntä esittää edelleen Rudolf Klein-Rogge. Hullu Mabuse istuu vuoteessaan ja raapustelee paperille. Hän punoo juoniaan, rikoksia, murhia ja terroria.

Elokuvan jatko on jännittävä, koska siinä toteutuvat Mabusen diabolisimmat piirteet: näemme miten hänen henkensä siirtyy valitsemaansa välikappaleeseen – jääköön tässä paljastamatta kuka on kyseessä – ja tämä Mabusen houreilla noiduttu alkaa toteuttaa pahoja suunnitelmia. Tämä on muuten ainoa kerta, kun kuulemme Mabusen puhuvan tai oikeasti sähisevän:

"Kun ihmiset alistuvat rikoksen terroriin, kun kauhu ja järkytys ovat saaneet heidät suunniltaan ja kun kaaos on kohotettu ylimmäksi laiksi, on koittanut rikoksen ylivallan aika."

On helppo kuvitella, että Goebbelsiä ei erityisemmin mairittanut tuo Mabusen puhe. Hän kielsi elokuvan esittämisen Saksassa.

Osana Teeman saksalaista lokakuuta nähdään myös vuonna 2016 valmistunut draamaelokuva Fritz Lang ja M – murhaajan jäljillä. Elokuva kertoo siitä, miten tämä mestariohjaaja sai inspiraation tunnetuimpaan teokseensa M – kaupunki etsii murhaajaa. Asialla on Gordian Maugg, joka on ottanut taiteellisia vapauksia aiheen käsittelyssä. Sanottakoon, että Mauggin elokuva on fiktiota jossa piilee aina välillä totuuden siemen. Mutta miksipä ei, saa sitä hyviä tarinoita kertoa. Lang kertoi niitä myös itse itsestään...

Saksassa toimi Weimarin tasavallan aikana useampia sarjamurhaajia. Tunnetuin näistä lienee Peter Kürten, Düsseldorfin vampyyri, joka piti kaupunkia kauhun vallassa vuonna 1929. Ohjaaja Maugg esittää, että Fritz Lang sopivaa elokuva-aihetta miettiessään olisi vahvasti inspiroitunut tästä tapauksesta. Mauggin mukaan lähteistä käy ilmi, että Lang olisi puhutellut Kürteniä tämän ollessa pidätettynä. Se, mitä meillä on nähtävänä, on kiehtova mustavalkoinen draama erittäin tunnetun elokuvan synnytystuskista.

Heino Ferchin esittämä Lang on kärsivä mies. Paineita on kasaantunut, kun ei uutta elokuvaa ole nähty pariin vuoteen. Avioliitto käsikirjoittajavaimon kanssa on karilla. Kokaiini ja maksulliset naiset tuovat hetkellistä helpotusta, kunnes eräs lehtiotsikko krapulaisena aamuna saa Langin liikkeelle. Hän on murhaajan jäljillä.

Maugg yhdistelee saumattomasti aitoa aikakauden filmimateriaalia elokuvaansa, josta syntyy realistisuus ja myös hyvä, tarinaa eteenpäin kuljettava tempo. Oikeastaan kenelläkään nyt elävällä ei ole Fritz Langista käsitystä. Maugg esittää hänet oman neroutensa tuntevana, brutaalina ja äkkipikaisena toiminnan miehenä. Näin päästään myös legendaan siitä, miten hänen ensimmäinen vaimonsa, ennen Thea von Harbouta, sai surmansa.

M – kaupunki etsii murhajaa vuodelta 1931 ei kaivanne pidempää esittelyä. Se on Langin ensimmäinen äänielokuva, ja sen pääosassa nähdään Peter Lorre, mulkosilmäinen lastenmurhaaja joka saa kaupungin paniikin valtaan. Näemme useamman tahon ryhtyvän päättäväisesti jahtiin. Murharyhmän johtava poliisi, komisario Lohmann, jota esittää Otto Wernicke, ja rikosliigojen pomo Schränker, jota esittää diabolinen nahkoihin sonnustautunut Gustaf Gründgens, ikään kuin kisaavat siitä, miten murhaaja saadaan nalkkiin.

Loppukohtaus, joka on eräänlainen tuomioistuimen parodia, on koko teoksen vaikuttavin. Joitain vuosia myöhemmin Saksassa toimi "Volksgerichthofeja", joissa syylliset tiedettiin etukäteen eikä tuomioiden kanssa jahkailtu. Lang päättää kuitenkin elokuvan laillisten oikeustoimien periaatteiden mukaisesti, ja hän tuli jatkaneeksi aiheen tiimoilta amerikkalaisessa läpimurtoelokuvassaan Fury (1936).

Artikkelin kirjoittaja Johan Förnäs on Ylen elokuvahankkija.

Lue lisää:

Dokumenttielokuvan Hitlerin Hollywood (2017) juliste.

Mabusesta Hitleriin: Saksalaisen elokuvan historiaa lokakuussa Teemalla

Lokakuussa 2017 Teemalla ja Areenassa perehdytään Saksan 1900-luvun historiaan elokuvien kautta. Tietävätkö elokuvat jotain, mitä me emme tiedä? Jykevän kokonaisuuden harvinaisin tapaus on Teemalauantai, jossa käsitellään ja esitetään natsi-Saksan elokuvaa.

Lue lisää:

Saksan kotka paraatikentän yllä natsi-Saksan aikaisessa propagandafilmissä Tahdon voitto

Natsi-Saksan unelmatehdas: dokumentti Hitlerin omasta Hollywoodista ja elokuvaharvinaisuus Muuttolintu Teemalauantaissa

Teemaillassa dokumenttielokuva natsi-Saksan elokuvista ja propagandan ajasta, unelmatehtaasta kuoleman voimien käytössä, sekä Veit Harlanin ohjaama värielokuva Opfergang eli Muuttolintu, yksi natsi-Saksan viimeisiä elokuvia vuodelta 1944.

Kommentit

Yle Teema