Hyppää pääsisältöön

Unihäiriöihin tepsii lempeys ja rauhallisuus

Nainen makaa sängyssä herätyskello kädessään.
Nainen makaa sängyssä herätyskello kädessään. Kuva: Yle, Tiina Jensen nukkuminen,herätyskello

Ahdistavatko aamuyön heräämiset? 20 % suomalaisista kärsii pitkäaikaisista uniongelmista. Psykologi Mikael Saarinen suosittelee pitkäaikaiseen unettomuuteen mieluummin unikoulua tai terapiaa kuin lääkkeitä. Parhaiten tepsivät kognitiiviset menetelmät eli terapia, joka tarkastelee uneen vaikuttavia tunne-, ajattelu- ja käytöstapoja sekä tarvittaessa muokkaa niitä.

– Se, että joku nukkuu aina hyvin, on fantasiaa, Saarinen toteaa. Kaikilla on silloin tällöin unihäiriöitä. Vähäinen unimäärä on yleinen ongelma varsinkin opiskelu- tai ruuhkavuosina. Olisihan se nyt outoa, että esimerkiksi pikkulasten vanhemmilla ei olisi univajetta.

– Mutta aamuyön heräämiset saattavat myös olla vain pelkkä jäävuoren pinta. Siksi pitäisikin ennen kaikkea ratkaista se, mikä on ydinongelma.

– Huonon unen työkalupakissa pitää olla useampi keino pärjätä, ei pelkkä lääkitys. Ahdistuneena ihminen muistaa vaan sen yhden tavan. Pitäisi rauhoittua ja miettiä, että muitakin vaihtoehtoja on. Mutta, jos lääkkeitä käyttää niin siitä ei saisi olla huono omatunto, että pitäis pärjätä ilman…

Jos elämä on vinossa, se näkyy unessa.

Perinteisesti uniongelmia on tutkittu kehon kautta, mutta Saarinen korostaa ajattelun ja tunteiden muokkaamista. Ratkaisu löytyy myös muusta kuin säännöllisistä elämäntavoista ja pimeän viileästä makuuhuoneesta.

– Liian helposti ajatellaan, että kun vaan saisin lisää unta niin kaikki olisi hyvin.

– Uni on kiinni pään sisäisistä asioista. Terapiassa käydään läpi syvällisemmin elämää: mitä mä oikeasti haluan, mikä sopisi mulle. Jos elämässä on arvoristiriitoja, niin elimistö kärsii, Saarinen selvittää.

– Apua pitäisi aina hakea siinä vaiheessa, kun jokin asia huolestuttaa. Useimmiten ei ole mitään hätää ja jo sen kuuleminen rauhoittaa. Ja yllättävää kyllä, ihmiset nukkuvat usein enemmän kuin luulevat.

Herääminen ei saa johtaa paniikkiin, vaan synkät ajatukset pitää saada poikki.

– Kognitiivispainotteisessa terapiassa käydään läpi aamuöinen heräämistilanne ja mietitään miten ajatus saadaan kulkemaan eri reittiä eli pyritään tunnistamaan kehä, joka laukaisee heräämisen. Sen jälkeen mietitään missä kohtaa ajatukset ja tunteet voitaisiin saada poikki ja ajatella muita vaihtoehtoja. Toisin sanoen, ohjelmoidaan aivot uudestaan.

– Herääminen ei saa johtaa paniikkiin, vaan synkät ajatukset pitää saada poikki – taivas ei putoa niskaan. Jos aamuyöllä alkaa laskea tunteja ja minuutteja kuinka paljon on vielä aikaa nukkua, niin syntyy valvottava kierre.

– Ahdistavat ajatukset kannattaa vaikka kirjoittaa ylös ja sitten vain odottaa rauhassa, koska seuraava unisykli tulee. Väsymysvaihe tulee yleensä automaattisesti parin tunnin sisällä.

Kaikkien uni ei myöskään katkea samasta syystä, vaan se vaihtelee esimerkiksi keskittymiskyvyn, häiriintyvyyden tai valoherkkyyden mukaan.

– Toisen uni on myös syvempää, toisen herkempää. Ja 15 % ihmisistä on luonnostaan huonounisia. On siis iso joukko, joilla on aina ollut uniongelmia ja tulee aina olemaan. Asian kanssa pitää vaan oppia elämään, Saarinen toteaa.

Nainen nukkuu sängyssä herätyskello kädessä.
Nainen nukkuu sängyssä herätyskello kädessä. Kuva: Tiina Jensen unettomuus,Akuutti (ohjelma)
Etsi oma unirytmisi.

Jokaisen pitäisi löytää oma luontainen unirytminsä ja säätää sisäistä kelloaan sen mukaan mikä itsestä tuntuu hyvältä.

– Valitettavasti yhteiskunta ei tue tätä ajatusta, vaan kaikkien kellot käyvät samaan tahtiin – samaan aikaan töihin, sama rytmi kaikilla, vaikka tämä ei sovi, koska uni on yksilöllistä. Eri unirytmit ovat myös perheissä hyvin yleinen ongelma.

Saarinen neuvoo heräilijöitä kokeilemaan unirytmin siirtämistä.

– Rytmi muuttuu pikkuhiljaa. Jos menee nukkumaan kahdeksalta, niin on varmasti virkeä neljältä eli mitä myöhemmin menee nukkumaan sitä myöhemmin ehkä herää.

Unen laatu syntyy pidemmän ajanjakson aikana.

Saarinen suosittelee uteliasta, jopa leikkisää tutustumista omaan psyykeen.

– Ei niin, että tämä paha asia, tämä pitää hoitaa heti pois minusta, vaan lempeyttä ja rauhallisuutta.

– Tutustu itseesi, sammuta soimaus, hengitä. Ole läsnä tässä hetkessä, ei mennessä eikä tulevassa. Ja anna luonnon hoitaa nukkuminen ja lepääminen.

Akuutti – tutkittua tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista. Rohkeita ihmisiä ja inhimillisiä tarinoita. Liity joukkoomme Facebookissa!

  • Saako sadesää mielesi matalaksi? Näin sää vaikuttaa sinuun

    Säällä on iso vaikutus mielialaamme.

    Lievimmillään huonoksi koettu sää aiheuttaa mielipahaa ja pettymyksen tunteita lomalaiselle. Joillakin sää voi vaikuttaa jopa terveydentilaan. Ihmisten kokemukset säästä ovat todellisia, mutta onko asiasta tutkimustietoa? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen vastaa kysymyksiin.

  • Asenne ratkaisee! – Sääriproteesi ei hidasta 3-vuotiaan Luca-Emilin menoa

    Luca-Emilin jalka amputoitiin 7 kuukauden iässä.

    Kolmevuotias Luca-Emil Mykkänen syntyi ilman pohjeluuta. Vamma selvisi äidille jo raskausaikana ja hän huolehti, miten lapsi tulee pärjäämään. Voiko hän koskaan kävellä? Huoli oli kuitenkin turha. Sääriproteesi ei hidasta Luca-Emilin menoa millään tavalla – pienen pojan vauhti on välillä niin kova, että vanhemmat joutuvat toppuuttelemaan menoa.

  • Tiesitkö tämän vadelmasta?

    Vadelma on yksi kuitupitoisimmista marjoista.

    Vadelma on yksi kuitupitoisimmista marjoista – siksi sen syöminen tekee erityisen hyvää suolistolle. Vadelman on todettu ennaltaehkäisevän monia kroonisia sairauksia ja estävän syöpäsolujen kasvua.