Hyppää pääsisältöön

Tuberkuloosi tekee paluuta - lääkeresistentti kanta uhkaa viedä meidät takaisin 1900-luvun alkuun

suomalainen perhe kotipihallaan 1940-luvulla
Siiri Mäkinen, pystyraitaisessa esiliinassa keskellä kuvaa, kuoli keuhkotautiin 46-vuotiaana 1941. Kuvassa on Siirin lapsia ja muita Kyyjärven Peuralinnan kyläläisiä. suomalainen perhe kotipihallaan 1940-luvulla Kuva: Elina Hiltunen prisma studio blogit

Keuhkotauti eli keuhkotuberkuloosi tappoi 1900-luvun alussa vuosittain jopa 10 000 suomalaista. Siis yhden joka tunti. Lähinaapurissamme Venäjällä ja Baltiassa esiintyy lääkeresistenttiä tuberkuloosia. Se voi pahimmillaan viedä meidät takaisin 1900-luvun alkuun, kirjoittaa futuristi Elina Hiltunen blogissaan.

"Myrskytuuli repi päreitä katoista ja puun oksat lentelivät pitkin teitä. Ilta pimeni ja vanhin siskoni sytytti öljylampun palamaan. Hän istui äitini vuoteen ääreen. Äitini hengitys pysähtyi - hän siirtyi tuntemattomaan. Äitini oli kuollessaan 46-vuotias."- Heimo Mäkinen

Isäni Heimo oli 5-vuotias, kun hänen äitinsä Siiri kuoli keuhkotautiin. Heimo ja kahdeksan muuta sisarusta jäivät äidittä. Tuberkuloosi vei myöhemmin Heimon isoveljen. Pikkuveli puolestaan taisteli sairauden kanssa kymmenen vuotta ennen kuin parantui. Keuhkotauti jylläsi kylällä ja vei naapureita.

Keuhkotauti eli keuhkotuberkuloosi niitti suomalaisia 1900-luvun alussa. Se oli aikansa vakavin tartuntatauti Suomessa ja tappoi jopa 10 000 ihmistä vuosittain, siis yhden joka tunti. Peräti 80 prosenttia suomalaisista kantoi tuberkuloosia aiheuttavaa bakteeria, Mycobacterium tuberculosisia, kehossaan.

Tuberkuloosin paluu? Joka kolmas maailmalla kantaa bakteeria

Tuberkuloosin voidaan sanoa nyt olevan nyt nujerrettu Suomessa. Viime vuonna meillä todettiin vain parisataa tuberkuloositapausta. Keuhkotuberkuloosi tarttuu huonosti ja vaatii pitkäaikaista kontaktia, esimerkiksi asumista yhdessä.

Pahimmillaan superbakteeri suistaa Suomen takaisin 1900-luvun alkuun.

Ongelmaksi on kuitenkin alkanut muodostua lääkeresistenttien tuberkuloosibakteerien kehittyminen. Esimerkiksi naapurissamme Venäjällä lääkeresistenttien tuberkuloositapausten määrä on noussut selvästi. Joka neljäs tapauksista on vastustuskykyinen tärkeimmille lääkkeille. Potilaiden hoito on erittäin vaikeaa ja kallista.

Baltian maissa on jouduttu avaamaan parantoloita niille tuberkuloosi-kroonikoille, joita ei voida enää lääkkeillä hoitaa. Uudet lääkkeet ovat yksinkertaisesti liian kalliita.
Etelä-Venäjällä tehdyssä tutkimuksessa todettiin myös, että 16 prosenttiin bakteereista eivät tepsineet edes uuden sukupolven tehokkaimmat lääkkeet.

keuhkotuberkuloosin aiheuttama granulomatoottinen tulehdus
Keuhkotuberkuloosi aiheuttaa tulehdusalueelle jättisoluja, granuloomia. keuhkotuberkuloosin aiheuttama granulomatoottinen tulehdus Kuva: Wikipedia Commons prisma studio blogit

Maailman terveysjärjestön WHO:n arvioiden mukaan kolmannes maailman väestöstä kantaa tuberkuloosibakteeria. Kantajista noin 5-10 % sairastuu, mutta resistenttien kantojen kehittyminen asettaa suuria haasteita.

Kilpajuoksu uusien lääkkeiden kehittämisen ja bakteerin muuntautumiskyvyn kanssa on kova. Parhaimmillaan voisimme päästä globaalisti eroon koko bakteerista. Pahimmillaan supertuberkuloosibakteeri suistaa Suomen tilanteeseen, jossa olimme 1900-luvun alussa keuhkotaudin kanssa.

Millä keinoilla tuberkuloosin voisi voittaa?

“Isäni siirsi äitini ruumiin riiheen. Sängyn ja petivaatteet hän kantoi pellolle, valeli ne lamppuöljyllä ja sytytti palamaan. Aamulla petivaatteista ja sängystä ei ollut muuta jäljellä kuin hiillos, josta nousi kiekurainen sininen savunauha kohti taivasta. Basillien tappamiseksi huone pestiin lipeäkivellä ja steriloitiin lysolilla.”
- Heimo Mäkinen

Isoäidin aikana tuberkuloosin hoito oli tehotonta - vuodelepoa, raittiissa ilmassa olemista ja valohoitoa. Vasta kun 1940-luvulla käyttöön tulivat pienoisröntgen ja pakolliset seulonnat, sairastuneet löydettiin aiempaa paremmin. Ensimmäiset mikrobilääkkeet, Calmette-rokotteen kehittäminen ja rokoteohjelma vähensivät kuolleisuutta keuhkotuberkuloosiin radikaalisti noin vuodesta 1945 lähtien.

Nyt rokotteita annetaan enää riskiryhmille. Tuberkuloosi saadaan useimmiten parannettua, vaikka hoito ei ihan keveimmästä päästä olekaan. Taudin parantaminen vaatii useamman lääkkeen cocktailin ja kuukausia tai vuosiakin kestävän lääkityksen.

Maailmalla esiintyy kuitenkin sellaisia kantoja, joita ei nykylääkkeillä pystytä hoitamaan.

Vastustuskykyisten bakteerien kehittymisessä suurin ongelma on se, että viime vuosina lääkkeitä ei ole juurikaan keksitty. Kahta uusinta lääkettä säästetään lääkeresistenttien tapausten hoitoon. Maailmalla esiintyy kuitenkin sellaisia kantoja, joita ei nykylääkkeillä pystytä hoitamaan. Osassa maita onkin palattu keuhkoparantoloiden aikaan, joihin sairastuneet pyritään eristämään muusta väestöstä.

Miten estää tartuntojen leviäminen?

“Yleensä keuhkotauti salattiin naapureilta ja tauti oli iso häpeä. Lähimmän naapurin poika lähetettiin sotaväestä takaisin kotiin. Ainoastaan miehen laiha olemus ja kotiutus tekivät selväksi, että naapuriinkin asti tauti oli levinnyt. Koska pikkuveljeni tauti oli niin paha, sitä ei voinut peitellä. Onneksi hän lopulta parani”.- Heimo Mäkinen

Tuberkuloosi on Venäjällä ja Baltiassa useimmiten köyhien ja syrjäytyneiden vitsaus. Maailmalla tuberkuloosi jyllää köyhimmissä maissa. Lääkehoidot saattavat jäädä kesken, mikä edistää lääkkeille vastustuskykyisten kantojen kehittymistä.

Jotta tartuntoja saataisiin hillittyä, olisi tärkeä tunnistaa sairastapaukset ajoissa. Hankalan röntgenkuvauksen vaihtoehdoksi on kehitetty mm. paperista sylkitestiä, josta tartunnan voisi analysoida pelkällä kännykällä. Kehitteillä on myös uusia rokotteita, joilla voitaisiin taistella uudentyyppisiä tartuntoja vastaan.

Maailman terveysjärjestö WHO haluaa nyt vauhdittaa tuberkuloosin vastaista taistelua. Ensimmäinen maailmanlaajuinen ministeritason kokous järjestetään ensi kuussa eli marraskuussa Venäjällä.

Blogia varten on haastateltu:

Heimo Mäkinen, 81 vuotta, isä ja paljon muuta
Hanna Soini, dosentti, johtava asiantuntija, Infektiotautien torjunta ja rokotukset –yksikkö
Terveysturvallisuusosasto, THL
Tuula Vasankari, keuhkosairausopin professori, Turun yliopisto

tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen
tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen Kuva: Yle Kuvapalvelu / Jukka Lintinen prisma studio

Kirjoittaja: Elina Hiltunen, kemian DI, KTT

Yle Tieteen oma futuristi, tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen on erikoistunut tulevaisuuden ennakointiin ja heikkoihin signaaleihin. Erityisenä kiinnostuksena Hiltusella on tulevaisuuden teknologia. Elina on myös tietokirjailija, joka kirjoittaa parhaillaan kirjaa depressiosta.

Yle Tieteen asiantuntijat bloggaavat itselleen tärkeistä tiedeaiheista.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede