Hyppää pääsisältöön

Groovymeisseli toi televisioon soulia ja klubitunnelmaa

Muusikot Tuomari Nurmio, Aki Sirkesalo ja Sami Saari Groovymeisseli-ohjelmassa 1996.
Tuomari Nurmio, Aki Sirkesalo ja Sami Saari esiintyvät Groovymeisselin toisessa jaksossa 1996. Muusikot Tuomari Nurmio, Aki Sirkesalo ja Sami Saari Groovymeisseli-ohjelmassa 1996. Kuva: Seppo Sarkkinen / Yle kuvapalvelu Tuomari Nurmio,Hannu Nurmio,Aki Sirkesalo,Sami Saari,populaarimusiikki,1996,musiikki

"Mitään muuta kuin rhythm and blues -pohjaista groovea sinne ei kelpuutettu." Näin muisteli muusikko ja Groovymeisseli-ohjelman toinen juontaja Sami Saari Elävälle arkistolle syksyllä 2017. Vuosina 1996 ja 1997 esitetty Groovymeisseli-ohjelma toi televisioon suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle soulia, acid jazzia ja afroamerikkalaisia rytmejä. Tässä ohjelmassa ei myöskään visailtu tai leikitty pelejä. Ohjelman kaikki seitsemän jaksoa on koottu tähän artikkeliin.

Groovymeisseli julkaistaan pysyvästi Yle Areenaan

Elävä arkisto julkaisee Groovymeisseli-sarjan kokonaisuudessaan Yle Areenaan. Kaikki seitsemän jaksoa jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

Ohjelman runkona toimi juontajakaksikko Aki Sirkesalon ja Sami Saaren esitykset sekä vierailijoiden ohjelmanumerot haastatteluineen. Groovymeisseliä kuvattiin Helsingin Vanhalla Ylioppilastalolla. Idea ohjelmasta syntyi yhteistyössä Saaren, Sirkesalon ja tuolloin Ylellä ohjaajana toimineen Esa Rinteen päähänpistosta.

Jo Veeti and the Velvetsissä yhdessä laulaneet Aki Sirkesalo ja Sami Saari ovat koonneet ohjelmasarjan omien ja oman ikäpolvensa suosikkien varaan.― Toimittaja Jarkko Jokelainen Helsingin Sanomissa 5.10.1996

Saaren mukaan ohjelman konseptina oli tuoda televisioon se toiminta, mitä tapahtui tuolloin Suomen, varsinkin Helsingin klubielämässä. "Live-musiikki eli hyvin kapakoissa. Konseptin idea oli, että tuotaisiin televisioon esille se, mitä tapahtuu aktuaalisesti koko ajan kaupungissa ja kaupungin kapakoissa. Me haluttiin tuoda se soundi ja tunnelma ihmisten eteen", kertoo Saari.

Ohjelman tekoa sunnitellessa tarkoitus oli saada show tiiviiseen ja tunnelmalliseen tilaan. "Mä ajattelin ehdottomasti, että sen pitäisi olla pienessä ja hikisessä klubissa. Ohjaaja Esa Rinne oli kuitenkin sitä mieltä, että Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla kuvaan saataisiin enemmän loistoa.


Ensimmäisessä ohjelmassa esitetyt kappaleet: Aki Sirkesalo ja Lemmen Megajättilaiset: Seksuaalista häirintää, Sami Saari ja Lemmen Megajättiläiset: Tää on liikaa, Maarit Hurmerinta, Sami Hurmerinta, Aki Sirkesalo ja Sami Saari: Sua ehkä liikaa pomputin, Maarit Hurmerinta, Sami Hurmerinta ja Lemmen Megajättiläiset: Tuhkimo, Keltainen valkoinen ja Jäätelökesä, Lisa Nilsson ja Lemmen Megajättiläiset: Himlen runt hörnet, Aldrig, Aldrig, Aldrig ja Ingen Kan Älska Dig

Haastatteluihin kuuluu myös unplugged-osuus, jossa vieraat ja minä ja Sami soitetaan yhdessä. Sellaista vapaamuotoista soittoa.― Aki Sirkesalo Helsingin Sanomissa 5.10.1996

Tekijöillä oli tavoitteena tehdä täysin musiikkilähtöinen vanhanajan ohjelma, jossa ei pelata pelejä vaan soitetaan ja puhutaan musiikista. Ohjelman juontajakaksikolla oli jo pitkä yhteinen historia musiikkipiireissä: "Me tunnettiin Akin kanssa toisemme 80-luvun puolivälistä saakka. Ensin soitettiin Giddyups-bändissä ja sen jälkeen Veeti & The Velvetsissä. Oli paljon muitakin juttuja, joissa me tehtiin yhteistyötä. Me oltiin tavallaan sellainen soul-pari", kertoo saari.

Vaikka ystävykset tekivät ohjelmaa rennolla otteella, hommat hoidettiin ammattimaisesti: "Kyllä me osattiin bailata, mutta ei me sotkettu sitä tohon ohjelman tekoon. Soulmusiikki edustaa pirteyttä ja positiivisuuden kautta toimintaan. Tämä ohjelmakin perustui siihen ystävyyteen ja siihen, että pidetään hyvä meno yllä", muistelee Saari.

Ohjelman kahdessa ensimmäisessä jaksossa "talonbändinä" toimi Lemmen Megajättiläiset, joka koostui Sirkesalon Lemmen Jättiläiset -kokoonpanosta, mutta remmiin oli otettu lisävahvistusta Saaren Cosmo Sonic -yhtyeestä sekä Niko Ahvosen Cortina Jets -bändistä.

"Lemmen Megajättiläiset oli tavallaan tämmöinen juhlakokoonpano. Sinne oli otettu lisää kosketin- ja torvensoittajia ja se saundas helvetin hyvältä", muistelee Saari. Suuren hatunnoston Saari antaa myös ohjelman ohjaajalle Esa Rinteelle ja koko työryhmälle. "Se on tyylikäs ohjelma. Tästä on tullut vuosien varrella helvetisti kiitosta. Edelleen keikoilla jengi tulee sanomaan mulle, että Groovymeisseli oli loistava ohjelma".

Aki Sirkesalo esiintymässä Vabhalla Ylioppilastalolla 20.8.1997
Aki Sirkesalo esiintymässä Vanhalla Ylioppilastalolla 1997 osana Groovymeisseli-sarjaa. Aki Sirkesalo esiintymässä Vabhalla Ylioppilastalolla 20.8.1997 Kuva: Seppo Sarkkinen / Yle kuvapalvelu Aki Sirkesalo,1997,groovymeisseli-ohjelma
Ohjelmassa oli pohjana blues, jazz ja soul eli afroamerikkalinen rytmimusiikki. Sen takia sinne mahtui esimerkiksi Tuomari Nurmio, joka on tehnyt suomenkielistä rytmimusiikkia jo pitkät ajat.― Sami Saari


Toisessa ohjelmassa esitetyt kappaleet: Sami Saari ja Lemmen Megajättiläiset: Sen luonteinen mies, Aki Sirkesalo ja Lemmen Megajättiläiset: Lemmen jättiläinen, Kiire. Niko Ahvonen, Aki Sirkesalo ja Sami Saari: Let It Be Me, Niko Ahvonen ja Lemmen Megajättiläiset: Poikaystävä, Onnen ongintaa, Eteenpäin, Tuomari Nurmio, Aki Sirkesalo ja Sami Saari: I'm All Shook Up, Tuomari Nurmio ja Lemmen Megajättiläiset: Paha tyttö, Ikuisesti minun, Sätkyukko

Ohjelman sisällöstä ja vieraista Saari ja Sirkesalo saivat päättää hyvin vapaasti: "Me saatiin Akin kanssa melko vapaat kädet tehdä ohjelmaa. Me keksittiin ja pähkäiltiin ketä ohjelmassa voisi esiintyä", kertoo Saari. Juontajakaksikolla oli myös hyvä tuntemus, mitä musiikissa tapahtui soulin, grooven ja rhythm and bluesin saralla. Lähtökohtaisesti Groovymeisselissä oli takana se, että siinä pureuduttaisiin suomenkielellä laulettuun musiikkiin. Mukaan mahtui poikkeuksiakin.

Esiintyjiä valitessa meillä oli mielessä yksi peruste. Halusimme tasokkaita esiintyjiä, joita ei yleensä nähdä televisiossa. Vaikka ne olisivatkin suosittuja keikoilla.― Aki Sirkesalo HS 5.10.1996

Saari muistelee, että myös ulkomaisia nimiä haviteltiin klubi-iltoihin. "Totta kai me mietittiin kaikkea mahdollista. Mä tietenkin ajattelin, että soitetaan suoraan Stevie Wonderille taikka James Brownille. Mut nämä oli toki teknisesti ihan mahdottomia asioita, naurahtaa Saari. Wilson Pickett oli myös yksi nimi joka nousi villeissä unelmissa esiin. "Sehän oli sillon käymässä Suomessa, se olisi ollut aika hienoa".

Bo Kaspers Orkester sekä Paul Young olivat nimiä, jotka olivat myös esillä suunnitteluvaiheessa. Ensiksi mainittu kuivui kasaan aikataulusyistä ja Youngin kanssa Yleisradion budjetti tuli vastaan.

Rinneradio oli siihen aikaan tosi suosittu bändi. Kai me ajateltiin, että me oltais laulettu niiden kanssa. Oliko siinä mitään järkeä? En muista. Mutta siihen aikaan saatiin kokeilla tämmöistä ja siinä oli semmonen leikittelevyys ilmassa.― Sami Saari


Kolmannessa ohjelmassa esitetyt kappaleet: Veeti & the Velvets: Brother Rap & Sister Soul ja I Need You, Veeti & the Velvets ja Rinneradio: Aromaa, Rinneradio: Joet, Kala, Aromaa alt too, Daughters of Selofhad ja A lot of Interference

Vaikka ohjelman takana oli idea, että pureudutaan suomenkielellä laulettuun groovemusiikkiin saatiin lauteille myös eksoottisempaa sointia. "Toki jo siihen aikaan puhuttiin paljon maahanmuutosta ja -muuttajista. Meillä oli Suomessa tämmösiä kavereita kuten esimerkiksi Charles Salter, James Black, Hossni Boudali ja Malang Cissokho.

"Heidän kauttaan ohjelmaan tuli myös kansainvälisempää saundia. Ohjelmassa oli läsnä kaikkia kulttuureja arvostava ja tasa-arvoinen ilmapiiri. Suomessahan on aina ollut iso määrä muualta tulleita muusikoita ja laulajia, joita me haluttiin tuoda esille, koska me tehtiin heidän kanssa yhteistyötä ohjelman ulkopuolellakin", toteaa Saari.

Tunnelma on riippunut paljon yleisöstä. Cool Sheiksin konsertti oli aivan hulvaton, vaikka paikka ei ollut edes täynnä. Kaikki illat ovat olleet todella erilaisia, uiskennelleet ihan eri moodeissa.― Aki Sirkesalo Helsingin Sanomissa 5.10.1996


Neljännessä ohjelmassa esitetyt kappaleet: Sami Saari ja Cool Sheiks: Do Your Thing, Sami Saari, Hosni Boudali ja Cool Sheiks: Wherever I Lay My Hat, Ya-ya, Aki Sirkesalo ja Cool Sheiks: Moondance ja Sittin' in the Park, Cool Sheiks: Barrae Ding Bete Long, Slammin, I Can Feel The Rain, Sami Saari, Aki Sirkesalo ja Cool Sheiks: Groov

Viidennessä ohjelmassa esitetyt kappaleet: Aki Sirkesalo: Mä tuun kotiin, Miehen täytyy tehdä, Mikään ei muutu, Janita: All You Need To Know, If Your Phone Don't Ring, Getting over, When You Do What You Do, Sami Saari: Rakkautta tarvitaan, Mä teen oikein, Balsamia haavoille, Ainutkertainen

Kuudennessa ohjelmassa esitetyt kappaleet: Ona Kamu: Outo tunne, Tunnista toiseen ja Maailman paras nainen, Ona Kamu ja Sami Saari: Jää, Trio Töykeät: Hömppä humppa ja Karate, Jaakko Kuusisto, Pekka Kuusisto ja Trio Töykeät: Together We are Stroganoff ja Pizzitaxi, Jaakko Kuusisto ja Trio Töykeät: Vanhoja poikia viiksekkäitä, Pekka Kuusisto ja Trio Töykeät: En etsi valtaa loistoa

Ohjelmassa molemmilla kausilla mukana ollut tasavertaisuuden ja antirasistisuuden teema jatkui luonnollisesi myös viimeisessä ohjelmassa, joka pyhitettiin joululle. Mukana esiintymässä olivat muun muassa Michael Monroe, 3rd Nation, Essi Vuorela ja Aikakone.

"Se ohjelma sopisi hyvin taas tähän myöhempään aikaan. Tää nimi oli mun idea. Siihen aikaan Suomessa oli jo paljon maahanmuuttajia ja mietittiin antirasistista teemaa. Me mietittiin siinä sitten, että miksi sen pitää olla white christmas. Miksi se ei voisi olla vaikka black tai red christmas. Lopulta päädyttiin sitten nimeen The Right Christmas. Joulujakso esitettiin televisiossa jouluaattona 1997 Oikea joulu – The Right Christmas -nimellä.

Muusikot Aki Sirkesalo, Michael Monroe (Mike Monroe, oik. Matti Fagerholm) ja Sami Saari esiintyvät Groovymeisseli-ohjelmassa 1997.
Groovymeisselin jouluohjelmassa 1997 Michael Monroe esitti Aki Sirkesalon ja Sami Saaren kanssa rakkauden ja rauhan sanomaa julistavan Happy Xmas (War Is Over) -kappaleen. Muusikot Aki Sirkesalo, Michael Monroe (Mike Monroe, oik. Matti Fagerholm) ja Sami Saari esiintyvät Groovymeisseli-ohjelmassa 1997. Kuva: Seppo Sarkkinen / Yle kuvapalvelu Aki Sirkesalo,Michael Monroe,Sami Saari,groovymeisseli-ohjelma


Seitsemännessä ohjelmassa esitetyt kappaleet: James Black, Charles Salter ja Sami Saari: White Christmas, Aki Sirkesalo: On joulukuu, Veeti Kallio ja Marjo Leinonen: Merry X-mas and Happy New Year, Ona Kamu: Lumihiutaleitten laulu, Tri Tenori (Niko Ahvonen, Sami Saari ja Aki Sirkesalo): Miltä näyttää maa, Michael Monroe: Happy Xmas (War is Over), Malang Cissokho: Njinja, Professori Ndioba: Jamm, Essi Wuorela: Enkeli taivaan, Aikakone: Hiljaisuus, Third Nation: Stand Together, Sami Saari: En etsi valtaa loistoa

Vuosien jälkeen Saarella on ohjelmasta lämpimät muistot. Hän pitääkin Groovymeisseliä tärkeänä ladunraivaajana suomisoulissa. "Itse termi suomisoul syntyi kyllä toimittajien suusta. Sitä me ei keksitty", muistuttaa Saari.

"Mutta näin jälkikäteen miettien Groovymeisseli oli hyvin merkittävä ohjelma. Niin soulmusiikissa kuin ohjelmassakin perusvire oli positiivinen, joka perustui ystävyyteen ja hyvään menoon. Se hyvä fiilis varmaan myös välitty siitä katsojille. Tämä ohjelma oli selkeä yritys nostaa suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle jotain muuta musiikkia. Me aloitettiin se silloin Akin ja Veetin kanssa. Nyt Aki on poissa, mutta minä ja Ahvosen Niko jatketaan edelleen. Ei tässä tavallaan ole mikään muuttunut. Me ollaan edelleen samalla missiolla", kiteyttää Saari.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?

  • Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin

    Noita Nokinenä ihastutti radiossa

    Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo Ylen lastenkuunnelmissa. Noita Nokinenän seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Omana ohjelmanaan Noita Nokinenä viihdytti kuuntelijoita vuosien 1970–1985 pääsiäisinä, juhannuksina sekä jouluisin.

  • ”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

    Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

    Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

  • Isien sota -sarja nosti esiin sotilaiden lasten selviytymistarinat

    Palkittu dokumenttisarja vuodelta 2011

    Millaista oli elää perheessä, jonka isän sota oli suistanut raiteiltaan? Tai miten hyväksyä se, ettei sodan takia tiennyt isästään mitään? Miksi sota pääsi arpeuttamaan jopa useaa sukupolvea? Maija Kaipaisen vuonna 2011 ohjaama, palkittu dokumenttisarja kertoi kuusi hätkähdyttävää tarinaa sotilaiden lasten näkökulmasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto