Hyppää pääsisältöön

Groovymeisseli toi televisioon soulia ja klubitunnelmaa

Muusikot Tuomari Nurmio, Aki Sirkesalo ja Sami Saari Groovymeisseli-ohjelmassa 1996.
Tuomari Nurmio, Aki Sirkesalo ja Sami Saari esiintyvät Groovymeisselin toisessa jaksossa 1996. Muusikot Tuomari Nurmio, Aki Sirkesalo ja Sami Saari Groovymeisseli-ohjelmassa 1996. Kuva: Seppo Sarkkinen / Yle kuvapalvelu Tuomari Nurmio,Hannu Nurmio,Aki Sirkesalo,Sami Saari,populaarimusiikki,1996,musiikki

"Mitään muuta kuin rhythm and blues -pohjaista groovea sinne ei kelpuutettu." Näin muisteli muusikko ja Groovymeisseli-ohjelman toinen juontaja Sami Saari Elävälle arkistolle syksyllä 2017. Vuosina 1996 ja 1997 esitetty Groovymeisseli-ohjelma toi televisioon suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle soulia, acid jazzia ja afroamerikkalaisia rytmejä. Tässä ohjelmassa ei myöskään visailtu tai leikitty pelejä. Ohjelman kaikki seitsemän jaksoa on koottu tähän artikkeliin.

Groovymeisseli julkaistaan pysyvästi Yle Areenaan

Elävä arkisto julkaisee Groovymeisseli-sarjan kokonaisuudessaan Yle Areenaan. Kaikki seitsemän jaksoa jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

Ohjelman runkona toimi juontajakaksikko Aki Sirkesalon ja Sami Saaren esitykset sekä vierailijoiden ohjelmanumerot haastatteluineen. Groovymeisseliä kuvattiin Helsingin Vanhalla Ylioppilastalolla. Idea ohjelmasta syntyi yhteistyössä Saaren, Sirkesalon ja tuolloin Ylellä ohjaajana toimineen Esa Rinteen päähänpistosta.

Jo Veeti and the Velvetsissä yhdessä laulaneet Aki Sirkesalo ja Sami Saari ovat koonneet ohjelmasarjan omien ja oman ikäpolvensa suosikkien varaan.― Toimittaja Jarkko Jokelainen Helsingin Sanomissa 5.10.1996

Saaren mukaan ohjelman konseptina oli tuoda televisioon se toiminta, mitä tapahtui tuolloin Suomen, varsinkin Helsingin klubielämässä. "Live-musiikki eli hyvin kapakoissa. Konseptin idea oli, että tuotaisiin televisioon esille se, mitä tapahtuu aktuaalisesti koko ajan kaupungissa ja kaupungin kapakoissa. Me haluttiin tuoda se soundi ja tunnelma ihmisten eteen", kertoo Saari.

Ohjelman tekoa sunnitellessa tarkoitus oli saada show tiiviiseen ja tunnelmalliseen tilaan. "Mä ajattelin ehdottomasti, että sen pitäisi olla pienessä ja hikisessä klubissa. Ohjaaja Esa Rinne oli kuitenkin sitä mieltä, että Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla kuvaan saataisiin enemmän loistoa.


Ensimmäisessä ohjelmassa esitetyt kappaleet: Aki Sirkesalo ja Lemmen Megajättilaiset: Seksuaalista häirintää, Sami Saari ja Lemmen Megajättiläiset: Tää on liikaa, Maarit Hurmerinta, Sami Hurmerinta, Aki Sirkesalo ja Sami Saari: Sua ehkä liikaa pomputin, Maarit Hurmerinta, Sami Hurmerinta ja Lemmen Megajättiläiset: Tuhkimo, Keltainen valkoinen ja Jäätelökesä, Lisa Nilsson ja Lemmen Megajättiläiset: Himlen runt hörnet, Aldrig, Aldrig, Aldrig ja Ingen Kan Älska Dig

Haastatteluihin kuuluu myös unplugged-osuus, jossa vieraat ja minä ja Sami soitetaan yhdessä. Sellaista vapaamuotoista soittoa.― Aki Sirkesalo Helsingin Sanomissa 5.10.1996

Tekijöillä oli tavoitteena tehdä täysin musiikkilähtöinen vanhanajan ohjelma, jossa ei pelata pelejä vaan soitetaan ja puhutaan musiikista. Ohjelman juontajakaksikolla oli jo pitkä yhteinen historia musiikkipiireissä: "Me tunnettiin Akin kanssa toisemme 80-luvun puolivälistä saakka. Ensin soitettiin Giddyups-bändissä ja sen jälkeen Veeti & The Velvetsissä. Oli paljon muitakin juttuja, joissa me tehtiin yhteistyötä. Me oltiin tavallaan sellainen soul-pari", kertoo saari.

Vaikka ystävykset tekivät ohjelmaa rennolla otteella, hommat hoidettiin ammattimaisesti: "Kyllä me osattiin bailata, mutta ei me sotkettu sitä tohon ohjelman tekoon. Soulmusiikki edustaa pirteyttä ja positiivisuuden kautta toimintaan. Tämä ohjelmakin perustui siihen ystävyyteen ja siihen, että pidetään hyvä meno yllä", muistelee Saari.

Ohjelman kahdessa ensimmäisessä jaksossa "talonbändinä" toimi Lemmen Megajättiläiset, joka koostui Sirkesalon Lemmen Jättiläiset -kokoonpanosta, mutta remmiin oli otettu lisävahvistusta Saaren Cosmo Sonic -yhtyeestä sekä Niko Ahvosen Cortina Jets -bändistä.

"Lemmen Megajättiläiset oli tavallaan tämmöinen juhlakokoonpano. Sinne oli otettu lisää kosketin- ja torvensoittajia ja se saundas helvetin hyvältä", muistelee Saari. Suuren hatunnoston Saari antaa myös ohjelman ohjaajalle Esa Rinteelle ja koko työryhmälle. "Se on tyylikäs ohjelma. Tästä on tullut vuosien varrella helvetisti kiitosta. Edelleen keikoilla jengi tulee sanomaan mulle, että Groovymeisseli oli loistava ohjelma".

Aki Sirkesalo esiintymässä Vabhalla Ylioppilastalolla 20.8.1997
Aki Sirkesalo esiintymässä Vanhalla Ylioppilastalolla 1997 osana Groovymeisseli-sarjaa. Aki Sirkesalo esiintymässä Vabhalla Ylioppilastalolla 20.8.1997 Kuva: Seppo Sarkkinen / Yle kuvapalvelu Aki Sirkesalo,1997,groovymeisseli-ohjelma
Ohjelmassa oli pohjana blues, jazz ja soul eli afroamerikkalinen rytmimusiikki. Sen takia sinne mahtui esimerkiksi Tuomari Nurmio, joka on tehnyt suomenkielistä rytmimusiikkia jo pitkät ajat.― Sami Saari


Toisessa ohjelmassa esitetyt kappaleet: Sami Saari ja Lemmen Megajättiläiset: Sen luonteinen mies, Aki Sirkesalo ja Lemmen Megajättiläiset: Lemmen jättiläinen, Kiire. Niko Ahvonen, Aki Sirkesalo ja Sami Saari: Let It Be Me, Niko Ahvonen ja Lemmen Megajättiläiset: Poikaystävä, Onnen ongintaa, Eteenpäin, Tuomari Nurmio, Aki Sirkesalo ja Sami Saari: I'm All Shook Up, Tuomari Nurmio ja Lemmen Megajättiläiset: Paha tyttö, Ikuisesti minun, Sätkyukko

Ohjelman sisällöstä ja vieraista Saari ja Sirkesalo saivat päättää hyvin vapaasti: "Me saatiin Akin kanssa melko vapaat kädet tehdä ohjelmaa. Me keksittiin ja pähkäiltiin ketä ohjelmassa voisi esiintyä", kertoo Saari. Juontajakaksikolla oli myös hyvä tuntemus, mitä musiikissa tapahtui soulin, grooven ja rhythm and bluesin saralla. Lähtökohtaisesti Groovymeisselissä oli takana se, että siinä pureuduttaisiin suomenkielellä laulettuun musiikkiin. Mukaan mahtui poikkeuksiakin.

Esiintyjiä valitessa meillä oli mielessä yksi peruste. Halusimme tasokkaita esiintyjiä, joita ei yleensä nähdä televisiossa. Vaikka ne olisivatkin suosittuja keikoilla.― Aki Sirkesalo HS 5.10.1996

Saari muistelee, että myös ulkomaisia nimiä haviteltiin klubi-iltoihin. "Totta kai me mietittiin kaikkea mahdollista. Mä tietenkin ajattelin, että soitetaan suoraan Stevie Wonderille taikka James Brownille. Mut nämä oli toki teknisesti ihan mahdottomia asioita, naurahtaa Saari. Wilson Pickett oli myös yksi nimi joka nousi villeissä unelmissa esiin. "Sehän oli sillon käymässä Suomessa, se olisi ollut aika hienoa".

Bo Kaspers Orkester sekä Paul Young olivat nimiä, jotka olivat myös esillä suunnitteluvaiheessa. Ensiksi mainittu kuivui kasaan aikataulusyistä ja Youngin kanssa Yleisradion budjetti tuli vastaan.

Rinneradio oli siihen aikaan tosi suosittu bändi. Kai me ajateltiin, että me oltais laulettu niiden kanssa. Oliko siinä mitään järkeä? En muista. Mutta siihen aikaan saatiin kokeilla tämmöistä ja siinä oli semmonen leikittelevyys ilmassa.― Sami Saari


Kolmannessa ohjelmassa esitetyt kappaleet: Veeti & the Velvets: Brother Rap & Sister Soul ja I Need You, Veeti & the Velvets ja Rinneradio: Aromaa, Rinneradio: Joet, Kala, Aromaa alt too, Daughters of Selofhad ja A lot of Interference

Vaikka ohjelman takana oli idea, että pureudutaan suomenkielellä laulettuun groovemusiikkiin saatiin lauteille myös eksoottisempaa sointia. "Toki jo siihen aikaan puhuttiin paljon maahanmuutosta ja -muuttajista. Meillä oli Suomessa tämmösiä kavereita kuten esimerkiksi Charles Salter, James Black, Hossni Boudali ja Malang Cissokho.

"Heidän kauttaan ohjelmaan tuli myös kansainvälisempää saundia. Ohjelmassa oli läsnä kaikkia kulttuureja arvostava ja tasa-arvoinen ilmapiiri. Suomessahan on aina ollut iso määrä muualta tulleita muusikoita ja laulajia, joita me haluttiin tuoda esille, koska me tehtiin heidän kanssa yhteistyötä ohjelman ulkopuolellakin", toteaa Saari.

Tunnelma on riippunut paljon yleisöstä. Cool Sheiksin konsertti oli aivan hulvaton, vaikka paikka ei ollut edes täynnä. Kaikki illat ovat olleet todella erilaisia, uiskennelleet ihan eri moodeissa.― Aki Sirkesalo Helsingin Sanomissa 5.10.1996


Neljännessä ohjelmassa esitetyt kappaleet: Sami Saari ja Cool Sheiks: Do Your Thing, Sami Saari, Hosni Boudali ja Cool Sheiks: Wherever I Lay My Hat, Ya-ya, Aki Sirkesalo ja Cool Sheiks: Moondance ja Sittin' in the Park, Cool Sheiks: Barrae Ding Bete Long, Slammin, I Can Feel The Rain, Sami Saari, Aki Sirkesalo ja Cool Sheiks: Groov

Viidennessä ohjelmassa esitetyt kappaleet: Aki Sirkesalo: Mä tuun kotiin, Miehen täytyy tehdä, Mikään ei muutu, Janita: All You Need To Know, If Your Phone Don't Ring, Getting over, When You Do What You Do, Sami Saari: Rakkautta tarvitaan, Mä teen oikein, Balsamia haavoille, Ainutkertainen

Kuudennessa ohjelmassa esitetyt kappaleet: Ona Kamu: Outo tunne, Tunnista toiseen ja Maailman paras nainen, Ona Kamu ja Sami Saari: Jää, Trio Töykeät: Hömppä humppa ja Karate, Jaakko Kuusisto, Pekka Kuusisto ja Trio Töykeät: Together We are Stroganoff ja Pizzitaxi, Jaakko Kuusisto ja Trio Töykeät: Vanhoja poikia viiksekkäitä, Pekka Kuusisto ja Trio Töykeät: En etsi valtaa loistoa

Ohjelmassa molemmilla kausilla mukana ollut tasavertaisuuden ja antirasistisuuden teema jatkui luonnollisesi myös viimeisessä ohjelmassa, joka pyhitettiin joululle. Mukana esiintymässä olivat muun muassa Michael Monroe, 3rd Nation, Essi Vuorela ja Aikakone.

"Se ohjelma sopisi hyvin taas tähän myöhempään aikaan. Tää nimi oli mun idea. Siihen aikaan Suomessa oli jo paljon maahanmuuttajia ja mietittiin antirasistista teemaa. Me mietittiin siinä sitten, että miksi sen pitää olla white christmas. Miksi se ei voisi olla vaikka black tai red christmas. Lopulta päädyttiin sitten nimeen The Right Christmas. Joulujakso esitettiin televisiossa jouluaattona 1997 Oikea joulu – The Right Christmas -nimellä.

Muusikot Aki Sirkesalo, Michael Monroe (Mike Monroe, oik. Matti Fagerholm) ja Sami Saari esiintyvät Groovymeisseli-ohjelmassa 1997.
Groovymeisselin jouluohjelmassa 1997 Michael Monroe esitti Aki Sirkesalon ja Sami Saaren kanssa rakkauden ja rauhan sanomaa julistavan Happy Xmas (War Is Over) -kappaleen. Muusikot Aki Sirkesalo, Michael Monroe (Mike Monroe, oik. Matti Fagerholm) ja Sami Saari esiintyvät Groovymeisseli-ohjelmassa 1997. Kuva: Seppo Sarkkinen / Yle kuvapalvelu Aki Sirkesalo,Michael Monroe,Sami Saari,groovymeisseli-ohjelma


Seitsemännessä ohjelmassa esitetyt kappaleet: James Black, Charles Salter ja Sami Saari: White Christmas, Aki Sirkesalo: On joulukuu, Veeti Kallio ja Marjo Leinonen: Merry X-mas and Happy New Year, Ona Kamu: Lumihiutaleitten laulu, Tri Tenori (Niko Ahvonen, Sami Saari ja Aki Sirkesalo): Miltä näyttää maa, Michael Monroe: Happy Xmas (War is Over), Malang Cissokho: Njinja, Professori Ndioba: Jamm, Essi Wuorela: Enkeli taivaan, Aikakone: Hiljaisuus, Third Nation: Stand Together, Sami Saari: En etsi valtaa loistoa

Vuosien jälkeen Saarella on ohjelmasta lämpimät muistot. Hän pitääkin Groovymeisseliä tärkeänä ladunraivaajana suomisoulissa. "Itse termi suomisoul syntyi kyllä toimittajien suusta. Sitä me ei keksitty", muistuttaa Saari.

"Mutta näin jälkikäteen miettien Groovymeisseli oli hyvin merkittävä ohjelma. Niin soulmusiikissa kuin ohjelmassakin perusvire oli positiivinen, joka perustui ystävyyteen ja hyvään menoon. Se hyvä fiilis varmaan myös välitty siitä katsojille. Tämä ohjelma oli selkeä yritys nostaa suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle jotain muuta musiikkia. Me aloitettiin se silloin Akin ja Veetin kanssa. Nyt Aki on poissa, mutta minä ja Ahvosen Niko jatketaan edelleen. Ei tässä tavallaan ole mikään muuttunut. Me ollaan edelleen samalla missiolla", kiteyttää Saari.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Studio Julmahuvin Lasi vie syvempiin varjoihin

    KGB-veteraanin odysseia ydinsodan jälkeisessä Moskovasssa

    Illan elokuva Lasi on vauhdikas neuvostoliittolaisjännäri entisen KGB-agentin, Mihail Gulashnikovin, odysseiasta ydinsodan jälkeisessä Moskovassa.

  • Studio Julmahuvin moraalisesti arveluttava Hittikimara

    Mainos, jonka esittämisen Jeesuksen Ryhti ry halusi estää

    Missä olit, kun kuulit ensi kertaa tämän klassikon? Entä minkä vuoden listaykkösenä killui tämä lyömätön superhitti? Tilaa heti ja kodissasi soi Hittikimara: ikimuistettavimmat kappaleesi vuosien takaa.

  • Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!

    Testaa, minkälainen kokki olet.

    Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.