Hyppää pääsisältöön

Ihmisillä on keskimäärin viisi salaisuutta, joita ei tiedä kukaan muu – opimme salailun jo lapsena

Kvinna kikar genom persienner
Kvinna kikar genom persienner Kuva: All Over Press/Corbis salaisuudet,kaihtimet

Kaikki salailevat jotain, isompaa tai pienempää. Yleisimmin salaamme seksiin tai laittomuuksiin liittyviä asioita. Liiallisesta salailusta kannattaisi päästä eroon, sillä se vie valtavasti voimia.

Ihmisillä on taannoin julkaistun amerikkalaistutkimuksen mukaan 13 salaisuutta. Niistä viisi on sellaisia, joita ei tiedä kukaan muu.

Kysyimme Puoli seitsemän nettisivuilla, millaisia asioita ihmiset salaavat. Vastausten perusteella salaisuuksien kirjo on hyvin laaja: joku häpeää yhä aikuisena lapsena soitettua turhaa hätäpuhelua, toinen salaa oman seksuaalisen suuntautumisensa.

Osittain ero johtuu siitä, miten salaisuuden määritelmän käsittää.

Pelkään, että avoimuus asiasta hajottaisi avioliittoni.

Eniten vastanneet kertoivat salailevansa erilaisia seksuaalisuuteen liittyviä tekoja ja ajatuksia.

"OIen naimisissa ja perheellinen näennäisesti hetero keski-ikää lähentelevä mies. Oikeasti olen 50/50 biseksuaali ja haaveilen usein miesten välisestä seksistä. Pelkään, että avoimuus asiasta hajottaisi avioliittoni."


"Salailen nuoruudessa tekemiäni tekoja, joista en ole tähän 50 vuoden ikään mennessä kertonut kenellekään. Ne liittyvät seksuaalisuuteen, eivätkä ole oikeastaan kovin ihmeellisiä."


"Olen 27-vuotias nainen ja tykkään katsoa joskus pornoa."

"Kaipaan edelleen ensirakkauttani."

Psykologi Anna Collanderin näkemys on samansuuntainen.

– Seksiin liittyy paljon salaisuuksia. Se on meille niin ladattu ja tärkeä aihe, että mielemme sisäisessä maailmassa se asuu vieri vieressä häpeän kanssa.

Tulee likainen ja syyllinen olo.

Toinen sekä kyselyssä että Anna Collanderin haastattelussa esiin noussut tyypillinen salailun aihe on tehdyt laittomuudet – pienet ja isot.

"Pöllin työpaikoilta, hotelleista ja retkikohteista pieniä, kivoja ja hyödyllisiä esineitä kuten pyyheliinoja, kyniä ja mukeja. Tulee likainen ja syyllinen olo, vaikka tavaroiden rahallinen arvo on mitätön."

"Olin nuorempana todella villi, tuli tehtyä vaikka mitä laittomuuksia ja tyhmyyksiä."

Synkät ja mitättömät salaisuudet rinnakkain

Aina salailussa ei näytä olevan mitään järkeä. Ihmiset salailevat kaikenlaisia ulkopuolisen silmiin mitättömiltä tuntuvia tapojaan, tekojaan ja ajatuksiaan. Myös kaikkein synkimmät ajatukset pidetään usein piilossa muilta.

"Salaan itsetuhoisia ja muuten vain synkkiä painavia ajatuksia. Salaan myös sitä, kuinka laiska olen ja kuinka harvoin teen mitään liikunnallista tai siivoan."

"Puhun melkein koko ajan yksin kotona ollessani. Olen tehnyt sitä jo lapsesta asti eli yli 30 vuotta. Minulla on ikään kuin mielikuvituskaveri, jonka kanssa käyn keskusteluja. Kodin ulkopuolella ollessa joudun varomaan, etten ajattele ääneen."

"Joistain tärkeistä toteutumattomista haaveista ja toiveista on vaikea puhua muille. Pelkään, että puhuminen heikentää niiden mahdollisuutta toteutua."

Salailemme, koska pelkäämme

Anna Collanderin mukaan suurin syy salailuun on rakkauden menettämisen pelko.

– Opimme jo hyvin varhaisissa kiintymyssuhteissa vanhempiemme kanssa, millainen saamme olla ja millainen ei kannata olla. Opimme salaamaan sen, mitä meissä ei haluta nähdä, koska se saattaisi vähentää tai vaarantaa vanhempien rakkauden.

Opimme salaamaan sen, mitä meissä ei haluta nähdä.

Aikuisina salailemme siksi, että pelkäämme muiden pitävän meitä hulluina, epänormaaleina, liian agressiivisina tai tarvitsevina. Kyse on siis pohjimmiltaan siitä, hyväksytäänkö minut sellaisena kuin olen.

Salailu vie voimia

Salaileminen vaatii henkisiä voimavaroja. Koko ajan pitää olla valppaana, ettei salaisuus vahingossakaan lipsahda esiin. Tiedostamiemme asioiden ja ajatusten lisäksi salaamme paljon myös itsestämme – tästä koostuu alitajuntamme.

Collanderin mukaan psykoterapia on suurelta osin juuri salaisuuksien purkamista.

– Psykoterapiassa etsitään yhdessä asioita, joita ihminen on salannut itseltään ja asioita, joita hän ei ole voinut kertoa kenellekään. Näin vapautuu voimavaroja: kun ihminen voi olla enemmän oma itsensä ja elää omannäköistään elämää.

Psykoterapiassa etsitään yhdessä asioita, joita ihminen on salannut itseltään.

Erityisesti läheisessä ihmissuhteessa liiallinen salailu voi Collanderin mukaan olla haitaksi. On vaikea olla tunneyhteydessä toiseen ihmiseen, jos salailee liikaa. Tällöin suhteen läheisyys kärsii.

Myös salailuun liittyvä syyllisyys voi kuormittaa mieltä. Tämä näkyi myös kyselymme vastauksissa:

"Salailusta syntyy paljon hiljaista, pinnan alla kuplivaa stressiä"

"En anna vanhojen koulukavereideni ja nykyisen tuttavapiirin kohdata."

"Tunnen syyllisyyttä salaisuuksista."

"Salaisuudet ovat raskaita kantaa. Mutta olen tarkasti ajatellut, että näin on paras."

Salailu on välttämätöntä

Vaikka salailu on lähtökohtaisesti voimavarojamme turhaan sitova asia, on siinä Collanderin mukaan myös hyviä ja tarpeellisia puolia.

– Salailu voitelee sosiaalisia suhteitamme. Jos koko ajan kerromme mitä ajattelemme ja tunnemme, tulisi arkipäivästä aika hankalaa. Jopa lähisuhteessa salaisuuksia tarvitaan jonkun verran. Ne suojelevat molempia osapuolia.

Collanderin mukaan ei esimerkiksi kannata kertoa kumppanille joka kerta, kun mieleen vilahtaa ajatus että tekisi mieli rakastella jonkun toisen ihmisen kanssa. Tällainen voi jättää haavan kumppanin mieleen vaikka kertojan tunne menisi ohi viidessä minuutissa.

Salaisuudet ovat identitettimme rajojen vartijoita.

Salailua tarvitaan Colladerin mukaan myös siksi, että se suojaa yksilöllisyyttämme ja auttaa muodostamaan rajoja muihin.

– Salaisuudet ovat identitettimme rajojen vartijoita, Collander summaa.

Ovatko nämä asiat sinulle tabuja - tee Yle Uutisten testi klikkaamalla TÄSTÄ

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Puoli Seitsemän