Hyppää pääsisältöön

Sielukas Aki Sirkesalo

Aki Sirkesalo esiintymässä Vabhalla Ylioppilastalolla 20.8.1997
Aki Sirkesalo esiintymässä Vanhalla Ylioppilastalolla 1997 osana Groovymeisseli-sarjaa. Aki Sirkesalo esiintymässä Vabhalla Ylioppilastalolla 20.8.1997 Kuva: Seppo Sarkkinen / Yle kuvapalvelu Aki Sirkesalo,1997,groovymeisseli-ohjelma

Suomalaisen softsoulin esitaistelijana tunnetun Aki Sirkesalon (1962–2004) musiikkiura lähti nousukiitoon kahden Emma-palkinnon siivittämänä. Musiikin lisäksi Sirkesalo työllisti itseään toimittajana ja useiden tv-ohjelmien sekä -tapahtumien juontajana. Artikkeliin on koottu Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä vuosien varrelta.

Toimittaja Axa Sorjasen Kunnian kentät -ohjelmaan tekemä haastattelu on Ylen arkistojen ainutlaatuisin tallenne Aki Sirkesalosta. Haastattelun materiaalinauha julkaistiin vuonna 2014 osana Sorjasen Suomirockin sensuroimaton historia -artikkelisarjaa.

Vuolassanainen, toimittajataustainen Aki (Sirkesalo) oli loistava haastateltava. Hänelle ei tarvinnut antaa kuin lupa puhua ja tarinaa riitti yli tunniksi. Haastattelussa Aki ennakoi tulevaisuuden suunnitelmia, jotka eivät koskaan toteutuneet.― Axa Sorjanen muisteli Sirkesalon haastattelua Elävälle arkistolle 2014

Ennen soolouraansa Aki Sirkesalo oli musioinut pitkin 1980-lukua osana eri kokoonpanoja: Naamiot-yhtye eteni aina vuoden 1994 Rockin SM-kisojen finaaliin. Raine Salon kanssa perustettu Giddyups-orkesteri ehti levyttää kaksi pitkäsoittoa ja bändi kiersi keikkailemassa Neuvostoliitossakin.

Taiteilijanimellä "Akiboy" tuolloin esiintynyt kitaristi-laulaja Sirkesalo edusti Giddyupsia Kasmasiini-ohjelmassa vuonna 1988. Jaksossa tavattiin myös nuorisoyhtyeet Yökkö sekä Jam Jam.

Ohjelmassa kuullaan Jam Jamin kappale Liisa sekä Giddyupsin esitys One of These Stories

Giddyups käynnisti myös tärkeän ystävyysuhteen Sirkesalon sekä kitaristi- ja lauluntekijä Sami Saaren välillä. Giddyupsin jälkeen Sirkesalo ja Saari perustivat yhdessä Veeti Kallion sekä Sasu Moilasen kanssa a cappella -laulujoukon nimeltä Veeti & The Velvets. Yhtye esiintyi Q-klubi-sarjassa vuonna 1991.

Ohjelmassa kuullaan Veeti & The Velvetsiltä kappaleet: Chime of Blue Bells; Brother Rap and Sister Soul; Signed, Sealed, Delivered; sekä kappaleet Shake The Tree ja Freedom yhdessä Q Stone -orkesterin kanssa.

Sirkesalon soolouran ensimmäisiä todellisia hittejä olivat vuonna 1994 julkaistut Hikinen iltapäivä ja Mustankipee. 1995 julkaistu Naispaholainen soi aiempia laajemmin radioasemilla ja miehen esikoislevy Mielenrauhaa palkittiin lopulta vuoden albumin Emma-palkinnolla. Sirkesalo itse nimitettiin gaalassa vuoden 1995 miestulokkaaksi.

Nosteessa ollut artisti nähtiin vuoden aikana lähes vakiovieraana Lista TOP 40 -ohjelmassa.

Sirkesalo studiohaastattelussa ensimmäisen Lista-jakson kohdasta 40:07 eteenpäin. Sirkesalo haastattelussa Saku Koivun kanssa toisen jakson kohdasta 13:35 eteenpäin.

Suomen jääkiekkomaajoukkueen ensimmäisen maailmanmestaruuden aiheuttaman torihuuman lisäksi Sirkesaloa haastateltiin myös Listan kulisseissa ja hänen musiikkivideonsa pyörivät albumilistan kärkikahinoissa.

Musiikkivideo Sä jaksat tanssii käynnistyy kolmannen jakson kohdasta 9:35. Musiikkivideo Pelkkää kuvitelmaa käynnistyy neljännen jakson kohdasta 35:52.

Vuosina 1996–1997 Sirkesalo veti musiikkiuransa lisäksi myös TV1:n Groovymeisseli-musiikkiohjelmasarjaa yhdessä kollegansa Sami Saaren kanssa. Ohjelmasarjan tarkoitus oli nostaa suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle jotain uutta ja harvemmin televisioesitykseen päässyttä musiikkia. Suomisoulin ykkösnimien Sirkesalon ja Saaren vetämiä klubi-iltoja tallennettiin Vanhalla Ylioppilastalolla.

Groovymeisseliin nivottiin myös maailmankatsomuksellisia teemoja, joita Sami Saari muisteli Elävälle arkistolle vuonna 2017 ohjelmasarjan julkaisun myötä.

Groovymeisseli

Vuosina 1996 ja 1997 esitetyn Groovymeisselin tarkoitus oli nostaa suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle jotain uutta. Suomi-soulin ykkösnimien Aki Sirkesalon ja Sami Saaren vetämiä klubi-iltoja tallennettiin Vanhalla Ylioppilastalolla. Sarjan tähtinä nähtiin maan eturivin artisteja omillaan...

Groovymeisseli on julkaistu pysyvästi katsottavaksi Areenaan 1.10.2017 alkaen

Haastatteluihin kuuluu myös unplugged-osuus, jossa vieraat ja minä ja Sami soitetaan yhdessä. Sellaista vapaamuotoista soittoa.― Aki Sirkesalo kertoo Groovymeisselistä Helsingin Sanomissa 5.10.1996

Kuriositeettitallenne vuoden 2000 Emma-gaalasta taas esittelee Sirkesalon paitsi gaalan juontajana myös musiikkisketsin toisena tähtenä. Ohjelman välivitsinä ajettu Femina 4 -"yhtye" oli yhtä kuin Sirkesalo itse ja tämän juontajapari Maria Guzenina.

Soolourallaan Sirkesalon yhtyeenä toimi Lemmen Jättiläiset -kokoonpano. Groovailevaa sielumusiikkia bändi tarjoili ajoittain myös televisioaalloilla. Yle tallensi yhtyettä Maria Guzeninan Linnunradan Pianobaarissa 1998 sekä Estradilla-ohjelmasarjassa. Jälkimmäinen esityksistä on kuvattu kesän 2003 päätteeksi Kokkolan Venetsialaisissa.

Sirkesalon sanoittamasta Punatukkainen-käännöksestä tuli myöhemmin megahitti. Enkeleitä onko heitä julkaistiin laulajan samannimisellä neljännellä albumilla 2001.

Aki Sirkesalo menehtyi perheineen Thaimaan Khao Lakissa tsunamissa joulukuussa 2004. Hän ehti julkaista uransa aikana neljä albumia ja yhden kokoelmalevyn.

Sirkesalon viides albumi Sanasta miestä ilmestyi postuumisti vuonna 2005. Levy-yhtiö lahjoitti levystä saamansa tuoton kehitysmaiden lasten hyväksi työtä tekevälle Plan Suomi Säätiölle.

  • Nuori Kauko Helovirta kouliintui näyttelijäksi Karhumäen tivolissa

    Kauko Helovirta pestautui Karhumäen tivoliin lokakuussa 1942

    Kauko Helovirta työskenteli jatkosodan aikana saapastehtaalla, kun huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin nuorta miesnäyttelijää puolustusvoimain viihdytyskiertueelle. Kyseessä oli Karhumäen tivolin huvinäyttämö. Helovirta kutsuttiin koe-esiintymiseen, jota valvoivat tytär Ailakki Sariola ja itse johtaja J.A.F.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Nuori Kauko Helovirta kouliintui näyttelijäksi Karhumäen tivolissa

    Kauko Helovirta pestautui Karhumäen tivoliin lokakuussa 1942

    Kauko Helovirta työskenteli jatkosodan aikana saapastehtaalla, kun huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin nuorta miesnäyttelijää puolustusvoimain viihdytyskiertueelle. Kyseessä oli Karhumäen tivolin huvinäyttämö. Helovirta kutsuttiin koe-esiintymiseen, jota valvoivat tytär Ailakki Sariola ja itse johtaja J.A.F.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

  • Niklas Herlinin Uusi Suomi

    Niklas Herlin ja Uusi Suomi verkkolehti Arto Nybergissä 2007

    Toimittaja-kustantaja Niklas Herlin osti vuonna 2007 oikeudet Uusi Suomi -lehden nimeen. Vuosina 1919–1991 aktiivisena toiminut sanomalehti toteutettiin aiemmasta poiketen verkkoon. Herlin saapui Arto Nybergin vieraaksi kertomaan lehden perustamisesta. Klassiselle lehtibrändille tuli kuulemma hintaa "riittävästi".

  • John Lennonin elämä ja vain elämä

    Rockstopin erikoisjakso 1988 ja Lennonin haastattelu 1965.

    Marraskuussa vuonna 1988 lähetetty Rockstopin erikoisjakso omistettiin kokonaisuudessaan John Lennonille (1940–1980). Artikkelista löytyy myös Lennonin haastattelu vuodelta 1965.

  • Esko Riihelä toimitti liikenteen sujuvaksi

    Liikennevartissa syksyllä 1999 autoja, autoja ja ruuhkia

    Toimittaja Esko Riihelä (1939–2017) tuli katsojille ja kuuntelijoille tutuksi erityisesti liikenneohjelmistaan. Liikennevartissa syksyllä 1990 oli aiheena Suomenkin kaupungeissa yleistyneet liikenneruuhkat.

  • Zarathustralla Terraan ja takaisin – hemmottelupaketti scifi-korville

    Scifi-kuunnelmia tieteiskirjallisuuden harrastajille

    Gaialla vaeltavien valjunkaisten iloksi on radiodraaman arkistoista louhittu esiin Philip K. Dickin, Mark Twainin, Stanislaw Lemin, William Gibsonin ja Arthur C. Clarkin teoksiin pohjautuvia kuunnelmia. Suuntaamme katseen ulkoplaneetoille ja niiden elämään, maapallon tulevaisuuteen ja rinnakkaistodellisuuksiin. "Olen ylpeä kun olen robotti.

  • Kokki Kolmosen lihakirves heilui Riistakakkosessa

    Vuosittainen ohjelma keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin.

    Jaakko "Kokki" Kolmosen isännöimä erikoisohjelma Riistakakkonen keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin ja niiden esittelyyn. Ohjelmissa kerrottiin Suomen saaliseläimistä ja valistettiin kansaa riistan taloudellisesta paloittelusta, lihakirveestä pitäen. Riistakakkosta esitettiin aikoinaan jakso vuodessa, alkusyksyisin TV2:ssa. Nyt Teeman Elävässä arkistossa uusitaan vuosien 1981 ja -82 ohjelmat.

  • Tom Petty ja superbändin synnyttämät anekdootit

    Tom Pettyn haastattelu vuonna 1989 täyttyi tarinoista.

    Yhdysvaltalainen rockmuusikko Tom Petty (1950–2017) teki Heartbreakers-yhtyeensä kanssa läpimurron 1980-luvun taitteessa. Vuosikymmenen lopulla Petty oli myös olennainen osa Travelling Willburys -superyhtyettä, jossa hänen lisäkseen soittivat Bob Dylan, Jeff Lynne, Roy Orbison ja George Harrison. Rockstopin Heli Nevakare oli ryhmineen paikalla Amsterdamin Music & Media -konferenssissa 1989, jossa Petty nauratti toimittajayleisöä tarinoillaan.

  • Groovymeisseli toi televisioon soulia ja klubitunnelmaa

    Groovymeisseli-ohjelmaa tehtiin vuosia -96 ja -97

    "Mitään muuta kuin rhythm and blues -pohjaista groovea sinne ei kelpuutettu." Näin muisteli muusikko ja Groovymeisseli-ohjelman toinen juontaja Sami Saari Elävälle arkistolle syksyllä 2017. Vuosina 1996 ja 1997 esitetty Groovymeisseli-ohjelma toi televisioon suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle soulia, acid jazzia ja afroamerikkalaisia rytmejä.

  • Sielukas Aki Sirkesalo

    Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä kootusti.

    Suomalaisen softsoulin esitaistelijana tunnetun Aki Sirkesalon (1962–2004) musiikkiura lähti nousukiitoon kahden Emma-palkinnon siivittämänä. Musiikin lisäksi Sirkesalo työllisti itseään toimittajana ja useiden tv-ohjelmien sekä -tapahtumien juontajana. Artikkeliin on koottu Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä vuosien varrelta.