Hyppää pääsisältöön

Sielukas Aki Sirkesalo

Aki Sirkesalo esiintymässä Vabhalla Ylioppilastalolla 20.8.1997
Aki Sirkesalo esiintymässä Vanhalla Ylioppilastalolla 1997 osana Groovymeisseli-sarjaa. Aki Sirkesalo esiintymässä Vabhalla Ylioppilastalolla 20.8.1997 Kuva: Seppo Sarkkinen / Yle kuvapalvelu Aki Sirkesalo,1997,groovymeisseli-ohjelma

Suomalaisen softsoulin esitaistelijana tunnetun Aki Sirkesalon (1962–2004) musiikkiura lähti nousukiitoon kahden Emma-palkinnon siivittämänä. Musiikin lisäksi Sirkesalo työllisti itseään toimittajana ja useiden tv-ohjelmien sekä -tapahtumien juontajana. Artikkeliin on koottu Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä vuosien varrelta.

Toimittaja Axa Sorjasen Kunnian kentät -ohjelmaan tekemä haastattelu on Ylen arkistojen ainutlaatuisin tallenne Aki Sirkesalosta. Haastattelun materiaalinauha julkaistiin vuonna 2014 osana Sorjasen Suomirockin sensuroimaton historia -artikkelisarjaa.

Vuolassanainen, toimittajataustainen Aki (Sirkesalo) oli loistava haastateltava. Hänelle ei tarvinnut antaa kuin lupa puhua ja tarinaa riitti yli tunniksi. Haastattelussa Aki ennakoi tulevaisuuden suunnitelmia, jotka eivät koskaan toteutuneet.― Axa Sorjanen muisteli Sirkesalon haastattelua Elävälle arkistolle 2014

Ennen soolouraansa Aki Sirkesalo oli musioinut pitkin 1980-lukua osana eri kokoonpanoja: Naamiot-yhtye eteni aina vuoden 1994 Rockin SM-kisojen finaaliin. Raine Salon kanssa perustettu Giddyups-orkesteri ehti levyttää kaksi pitkäsoittoa ja bändi kiersi keikkailemassa Neuvostoliitossakin.

Taiteilijanimellä "Akiboy" tuolloin esiintynyt kitaristi-laulaja Sirkesalo edusti Giddyupsia Kasmasiini-ohjelmassa vuonna 1988. Jaksossa tavattiin myös nuorisoyhtyeet Yökkö sekä Jam Jam.

Ohjelmassa kuullaan Jam Jamin kappale Liisa sekä Giddyupsin esitys One of These Stories

Giddyups käynnisti myös tärkeän ystävyysuhteen Sirkesalon sekä kitaristi- ja lauluntekijä Sami Saaren välillä. Giddyupsin jälkeen Sirkesalo ja Saari perustivat yhdessä Veeti Kallion sekä Sasu Moilasen kanssa a cappella -laulujoukon nimeltä Veeti & The Velvets. Yhtye esiintyi Q-klubi-sarjassa vuonna 1991 yhdessä Sielun Veljien kanssa.

Ohjelmassa kuullaan Veeti & The Velvetsiltä kappaleet: Chime of Blue Bells; Brother Rap and Sister Soul; Signed, Sealed, Delivered; sekä kappaleet Shake The Tree ja Freedom yhdessä Q Stone -orkesterin kanssa.

Sirkesalon soolouran ensimmäisiä todellisia hittejä olivat vuonna 1994 julkaistut Hikinen iltapäivä ja Mustankipee. 1995 julkaistu Naispaholainen soi aiempia laajemmin radioasemilla ja miehen esikoislevy Mielenrauhaa palkittiin lopulta vuoden albumin Emma-palkinnolla. Sirkesalo itse nimitettiin gaalassa vuoden 1995 miestulokkaaksi.

Nosteessa ollut artisti nähtiin vuoden aikana lähes vakiovieraana Lista TOP 40 -ohjelmassa.

Sirkesalo studiohaastattelussa ensimmäisen Lista-jakson kohdasta 40:07 eteenpäin. Sirkesalo haastattelussa Saku Koivun kanssa toisen jakson kohdasta 13:35 eteenpäin.

Suomen jääkiekkomaajoukkueen ensimmäisen maailmanmestaruuden aiheuttaman torihuuman lisäksi Sirkesaloa haastateltiin myös Listan kulisseissa ja hänen musiikkivideonsa pyörivät albumilistan kärkikahinoissa.

Musiikkivideo Sä jaksat tanssii käynnistyy kolmannen jakson kohdasta 9:35. Musiikkivideo Pelkkää kuvitelmaa käynnistyy neljännen jakson kohdasta 35:52.

Vuosina 1996–1997 Sirkesalo veti musiikkiuransa lisäksi myös TV1:n Groovymeisseli-musiikkiohjelmasarjaa yhdessä kollegansa Sami Saaren kanssa. Ohjelmasarjan tarkoitus oli nostaa suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle jotain uutta ja harvemmin televisioesitykseen päässyttä musiikkia. Suomisoulin ykkösnimien Sirkesalon ja Saaren vetämiä klubi-iltoja tallennettiin Vanhalla Ylioppilastalolla.

Groovymeisseliin nivottiin myös maailmankatsomuksellisia teemoja, joita Sami Saari muisteli Elävälle arkistolle vuonna 2017 ohjelmasarjan julkaisun myötä.

Groovymeisseli

Vuosina 1996 ja 1997 esitetyn Groovymeisselin tarkoitus oli nostaa suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle jotain uutta. Suomi-soulin ykkösnimien Aki Sirkesalon ja Sami Saaren vetämiä klubi-iltoja tallennettiin Vanhalla Ylioppilastalolla. Sarjan tähtinä nähtiin maan eturivin artisteja omillaan...

Groovymeisseli on julkaistu pysyvästi katsottavaksi Areenaan 1.10.2017 alkaen

Haastatteluihin kuuluu myös unplugged-osuus, jossa vieraat ja minä ja Sami soitetaan yhdessä. Sellaista vapaamuotoista soittoa.― Aki Sirkesalo kertoo Groovymeisselistä Helsingin Sanomissa 5.10.1996

Kuriositeettitallenne vuoden 2000 Emma-gaalasta taas esittelee Sirkesalon paitsi gaalan juontajana myös musiikkisketsin toisena tähtenä. Ohjelman välivitsinä ajettu Femina 4 -"yhtye" oli yhtä kuin Sirkesalo itse ja tämän juontajapari Maria Guzenina.

Soolourallaan Sirkesalon yhtyeenä toimi Lemmen Jättiläiset -kokoonpano. Groovailevaa sielumusiikkia bändi tarjoili ajoittain myös televisioaalloilla. Yle tallensi yhtyettä Maria Guzeninan Linnunradan Pianobaarissa 1998 sekä Estradilla-ohjelmasarjassa. Jälkimmäinen esityksistä on kuvattu kesän 2003 päätteeksi Kokkolan Venetsialaisissa.

Sirkesalon sanoittamasta Punatukkainen-käännöksestä tuli myöhemmin megahitti. Enkeleitä onko heitä julkaistiin laulajan samannimisellä neljännellä albumilla 2001.

Aki Sirkesalo menehtyi perheineen Thaimaan Khao Lakissa tsunamissa joulukuussa 2004. Hän ehti julkaista uransa aikana neljä albumia ja yhden kokoelmalevyn.

Sirkesalon viides albumi Sanasta miestä ilmestyi postuumisti vuonna 2005. Levy-yhtiö lahjoitti levystä saamansa tuoton kehitysmaiden lasten hyväksi työtä tekevälle Plan Suomi Säätiölle.

Kommentit
  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto