Hyppää pääsisältöön

Sielukas Aki Sirkesalo

Aki Sirkesalo esiintymässä Vabhalla Ylioppilastalolla 20.8.1997
Aki Sirkesalo esiintymässä Vanhalla Ylioppilastalolla 1997 osana Groovymeisseli-sarjaa. Aki Sirkesalo esiintymässä Vabhalla Ylioppilastalolla 20.8.1997 Kuva: Seppo Sarkkinen / Yle kuvapalvelu Aki Sirkesalo,1997,groovymeisseli-ohjelma

Suomalaisen softsoulin esitaistelijana tunnetun Aki Sirkesalon (1962–2004) musiikkiura lähti nousukiitoon kahden Emma-palkinnon siivittämänä. Musiikin lisäksi Sirkesalo työllisti itseään toimittajana ja useiden tv-ohjelmien sekä -tapahtumien juontajana. Artikkeliin on koottu Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä vuosien varrelta.

Toimittaja Axa Sorjasen Kunnian kentät -ohjelmaan tekemä haastattelu on Ylen arkistojen ainutlaatuisin tallenne Aki Sirkesalosta. Haastattelun materiaalinauha julkaistiin vuonna 2014 osana Sorjasen Suomirockin sensuroimaton historia -artikkelisarjaa.

Vuolassanainen, toimittajataustainen Aki (Sirkesalo) oli loistava haastateltava. Hänelle ei tarvinnut antaa kuin lupa puhua ja tarinaa riitti yli tunniksi. Haastattelussa Aki ennakoi tulevaisuuden suunnitelmia, jotka eivät koskaan toteutuneet.― Axa Sorjanen muisteli Sirkesalon haastattelua Elävälle arkistolle 2014

Ennen soolouraansa Aki Sirkesalo oli musioinut pitkin 1980-lukua osana eri kokoonpanoja: Naamiot-yhtye eteni aina vuoden 1994 Rockin SM-kisojen finaaliin. Raine Salon kanssa perustettu Giddyups-orkesteri ehti levyttää kaksi pitkäsoittoa ja bändi kiersi keikkailemassa Neuvostoliitossakin.

Taiteilijanimellä "Akiboy" tuolloin esiintynyt kitaristi-laulaja Sirkesalo edusti Giddyupsia Kasmasiini-ohjelmassa vuonna 1988. Jaksossa tavattiin myös nuorisoyhtyeet Yökkö sekä Jam Jam.

Ohjelmassa kuullaan Jam Jamin kappale Liisa sekä Giddyupsin esitys One of These Stories

Giddyups käynnisti myös tärkeän ystävyysuhteen Sirkesalon sekä kitaristi- ja lauluntekijä Sami Saaren välillä. Giddyupsin jälkeen Sirkesalo ja Saari perustivat yhdessä Veeti Kallion sekä Sasu Moilasen kanssa a cappella -laulujoukon nimeltä Veeti & The Velvets. Yhtye esiintyi Q-klubi-sarjassa vuonna 1991 yhdessä Sielun Veljien kanssa.

Ohjelmassa kuullaan Veeti & The Velvetsiltä kappaleet: Chime of Blue Bells; Brother Rap and Sister Soul; Signed, Sealed, Delivered; sekä kappaleet Shake The Tree ja Freedom yhdessä Q Stone -orkesterin kanssa.

Sirkesalon soolouran ensimmäisiä todellisia hittejä olivat vuonna 1994 julkaistut Hikinen iltapäivä ja Mustankipee. 1995 julkaistu Naispaholainen soi aiempia laajemmin radioasemilla ja miehen esikoislevy Mielenrauhaa palkittiin lopulta vuoden albumin Emma-palkinnolla. Sirkesalo itse nimitettiin gaalassa vuoden 1995 miestulokkaaksi.

Nosteessa ollut artisti nähtiin vuoden aikana lähes vakiovieraana Lista TOP 40 -ohjelmassa.

Sirkesalo studiohaastattelussa ensimmäisen Lista-jakson kohdasta 40:07 eteenpäin. Sirkesalo haastattelussa Saku Koivun kanssa toisen jakson kohdasta 13:35 eteenpäin.

Suomen jääkiekkomaajoukkueen ensimmäisen maailmanmestaruuden aiheuttaman torihuuman lisäksi Sirkesaloa haastateltiin myös Listan kulisseissa ja hänen musiikkivideonsa pyörivät albumilistan kärkikahinoissa.

Musiikkivideo Sä jaksat tanssii käynnistyy kolmannen jakson kohdasta 9:35. Musiikkivideo Pelkkää kuvitelmaa käynnistyy neljännen jakson kohdasta 35:52.

Vuosina 1996–1997 Sirkesalo veti musiikkiuransa lisäksi myös TV1:n Groovymeisseli-musiikkiohjelmasarjaa yhdessä kollegansa Sami Saaren kanssa. Ohjelmasarjan tarkoitus oli nostaa suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle jotain uutta ja harvemmin televisioesitykseen päässyttä musiikkia. Suomisoulin ykkösnimien Sirkesalon ja Saaren vetämiä klubi-iltoja tallennettiin Vanhalla Ylioppilastalolla.

Groovymeisseliin nivottiin myös maailmankatsomuksellisia teemoja, joita Sami Saari muisteli Elävälle arkistolle vuonna 2017 ohjelmasarjan julkaisun myötä.

Groovymeisseli

Vuosina 1996 ja 1997 esitetyn Groovymeisselin tarkoitus oli nostaa suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle jotain uutta. Suomi-soulin ykkösnimien Aki Sirkesalon ja Sami Saaren vetämiä klubi-iltoja tallennettiin Vanhalla Ylioppilastalolla. Sarjan tähtinä nähtiin maan eturivin artisteja omillaan...

Groovymeisseli on julkaistu pysyvästi katsottavaksi Areenaan 1.10.2017 alkaen

Haastatteluihin kuuluu myös unplugged-osuus, jossa vieraat ja minä ja Sami soitetaan yhdessä. Sellaista vapaamuotoista soittoa.― Aki Sirkesalo kertoo Groovymeisselistä Helsingin Sanomissa 5.10.1996

Kuriositeettitallenne vuoden 2000 Emma-gaalasta taas esittelee Sirkesalon paitsi gaalan juontajana myös musiikkisketsin toisena tähtenä. Ohjelman välivitsinä ajettu Femina 4 -"yhtye" oli yhtä kuin Sirkesalo itse ja tämän juontajapari Maria Guzenina.

Soolourallaan Sirkesalon yhtyeenä toimi Lemmen Jättiläiset -kokoonpano. Groovailevaa sielumusiikkia bändi tarjoili ajoittain myös televisioaalloilla. Yle tallensi yhtyettä Maria Guzeninan Linnunradan Pianobaarissa 1998 sekä Estradilla-ohjelmasarjassa. Jälkimmäinen esityksistä on kuvattu kesän 2003 päätteeksi Kokkolan Venetsialaisissa.

Sirkesalon sanoittamasta Punatukkainen-käännöksestä tuli myöhemmin megahitti. Enkeleitä onko heitä julkaistiin laulajan samannimisellä neljännellä albumilla 2001.

Aki Sirkesalo menehtyi perheineen Thaimaan Khao Lakissa tsunamissa joulukuussa 2004. Hän ehti julkaista uransa aikana neljä albumia ja yhden kokoelmalevyn.

Sirkesalon viides albumi Sanasta miestä ilmestyi postuumisti vuonna 2005. Levy-yhtiö lahjoitti levystä saamansa tuoton kehitysmaiden lasten hyväksi työtä tekevälle Plan Suomi Säätiölle.

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.