Hyppää pääsisältöön

Viisas kansakunta tuntee tulevaisuutensa

Kyberjoutsen nousemassa siivilleen mustassa "lammessaan".
Kyberjoutsen nousemassa siivilleen mustassa "lammessaan". Kuva: Yle / Tuuli Laukkanen Radioteatteri,yle draama

Kuunnelmia tulevaisuudesta on kuunnelmasarja, jossa kuullaan yhdeksän erilaista näkemystä siitä, millainen Suomen tulevaisuus saattaisi olla. Dramaturgi Juha-Pekka Hotinen kertoo, mistä idea sarjaan lähti ja millaisista kuunnelmista se rakentuu.

Lähtökohdat

Viisas kansakunta tuntee menneisyytensä, mutta todella viisas kansakunta tuntee myös tulevaisuutensa.

Tämä ajatus oli keskeinen, kun ryhdyimme hahmottelemaan sitä, miten Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä voisi juhlia kuunnelmaohjelmistossa. Miltä Suomi näyttää, tuntuu ja kuulostaa sadan vuoden kuluttua? Tiedossa oli sekin, että Radioteatteri on tehnyt tulevaisuuskuunnelmia ennenkin: edellinen scifi-kuunnelmien sarjan, Radioteatterin käsikirja mahdollisille maailmoille, valmistui vuonna 1996.

Toinen lähtökohta oli kysymys siitä, miten niin sanotun genrekuunnelman eli lajityyppilähtöisen radiodraaman kehittymistä voisi painottaa ja tukea. Viime vuosina oli tehty joitakin yksittäisiä yrityksiä muun muassa crimen ja eroottisen trillerin suuntaan, mutta viimeisimmistä tieteisfiktiokuunnelmista oli kulunut jo kosolti aikaa. Lisäksi vaikutti siltä, että genredraamaa pitäisi tukea yksittäisiä teoksia laajemmalla satsauksella; ehkäpä tarvittaisiin jokin useamman teoksen muodostama kokonaisuus.

Näistä kahdesta lähtökohdasta rupesi siis hahmottumaan se tulevaisuuskuunnelmien kokonaisuus, joka nyt tulee kuunneltavaksi ja on esitelty alla. Kuuntelijan tehtävä on arvioida lähtökohtien toteutumista: kertovatko ne tulevaisuudesta, nykyisyydestä vai menneisyydestä? Täyttävätkö ne oikeaoppisen tai vääräoppisen scifin eli tieteisfiktion tunnusmerkit? Ja jos eivät, onko se eduksi vai haitaksi?

Minulle väitettiin, että oikeaoppiseen scifiin kuuluu dystopia eli pessimistinen maailmankuva. En ole tästä ollenkaan varma, mutta jos näin on, se rinnastuu tältä osin antiikin tragediaan. Mutta tuottaako scifin dystopia katharsiksen kaltaisen mielen puhdistumisen, joka on tragedian tavoite ja ehto?

Laajemmin tämä rinnastus liittyy paljon puhuttuun kysymykseen modernin – ei siis antiikin eli subliimin – tragedian mahdollisuudesta. Ovatko scifin vaaroja maalailevat tuhoennustukset yrityksiä täyttää tuo modernin tragedian paikka? Tämä rinnastus liittynee myös toiseen, vielä yleisempään kaavaan: taiteilijoiden taipumukseen nähdä ihminen uhrina. Se on kaikkien narratiivisten taiteiden vahvimpia mielen rakenteita – mutta siitä enemmän joskus toiste, ehkä.

Yhtä kaikki: jos scifin dystopiat eivät tuota katharsista tai muuta vapautumisen tilaa, toivoisin meidän tulevaisuuskuunnelmiemme olevan mieluummin vääräoppista scifiä eli optimistisia.

Syy optimismiin ei ole perusteeton haihattelu vaan tieteellinen maailmankatsomus. Useimmilla mielekkäillä mittareilla mitattuna asiamme ovat paljon paremmin kuin sata vuotta sitten 1917 eikä ole mitään järkeviä syitä olettaa, että tämä kehitys kääntyisi ja asiat olisivat olennaisesti huonommin vuonna 2117. Teemme virheitä, mutta osaamme myös korjata niitä. Ja paljon enemmän kuin virheitä teemme oikeita ratkaisuja.

Kuunnelmia tulevaisuudesta

Kuunnelmia tulevaisuudesta - sarjassa kuullaan yhdeksän kuunnelmaa.

Eija Lappalaisen ja Anne Leinosen Sadan vuoden matka (1-3) kertoo toiveikkaan tarinan Suomen tulevasta vuosisadasta; tarinan romahduksesta, katoamisesta ja uudesta syntymästä. Kolmiosaisen kuunnelmasarjan alussa Inki, työttömäksi jäänyt kirjastonhoitaja, ottaa luokseen asumaan etelästä tulleen Alin perheineen. Sarjan ensimmäinen osa on dystopia kotimaamme lähitulevaisuudesta: pakolaisvirta on kasvanut äärimmilleen. Sääilmiöt ovat radikalisoituneet. Monella suomalaisella ei ole töitä eikä sähköä. Kiristyvät elinolosuhteet pakottavat sattuman kautta syntyneen perheen uudestaan matkaan, kohti ennennäkemätöntä päämäärää. Ali ja Inki matkaavat ensin pohjoiseen – sitten etäisyyksiin ajassa, tilassa ja tajunnan syövereissä. Lopulta he löytävät kodin tulevaisuudesta, jollaista eivät olisi milloinkaan osanneet kuvitella. [Kuunneltavissa 2.9.-17.10.]

Irina Pulkka nojaa Henry Hanikan rintaan unenomaisessa ympäristössä. Kuunnelmasta Sadan vuoden matka.
Irina Pulkka (Inki) ja Henry Hanikka (Ali) kuunnelmassa Sadan vuoden matka. Irina Pulkka nojaa Henry Hanikan rintaan unenomaisessa ympäristössä. Kuunnelmasta Sadan vuoden matka. Kuva: Yle Kuvapalvelu / Jukka Lintinen Radioteatteri,Irina Pulkka,Henry Hanikka,sadan vuoden matka

Seuraavaksi sarjassa kuultavat kuunnelmat ovat Harri Virtasen, Marko Järvikallaksen ja Okko Leon kirjailijakollektiivin tuotoksia. Niissä erityiseksi näkökulmaksi tulevaisuuteen nousee perhe. Mitä tapahtuu ihmisten välisille suhteille aikakaudella, jossa teknologia saa yhä suuremman roolin kaikessa kanssakäymisessä?

Kaapattu mieli on tarina miehestä, jonka persoonallisuus alkaa äkisti muuttua. Käy ilmi, että hänen mieleensä on murtauduttu, se on kaapattu ja kaappariksi paljastuu miehen entinen vaimo. Ex-puoliso valloittaa miehen elämän jokaisen osa-alueen ja yksityisyyden rajat katoavat tyystin. [Kuunneltavissa 16.10.-14.11.]

Valkoinen huone on kuvaus miehestä, joka ei hyväksynyt vaimonsa ennenaikaista kuolemaa. Ja miehen kollegasta, joka väsyi ystävänsä kyber-kriisiin. Ja robotista, joka masentui ihmisten maailmassa. Ja tytöstä, joka hyväksyi äidin paluun kuoleman takaa. [Kuunneltavissa 23.10.-21.11.]

Musta negatiivi tarkastelee perhettä toisenlaisesta näkökulmasta. Perheen tyttärellä on vakava sairaus, joka tuhoaa hänen elimiään. Pelastaakseen lapsensa epätoivoinen isä suostuu kyseenalaiseen hoitosuunnitelmaan, jossa tuhoutuneet elimet korvataan teknologisilla siirrännäisillä. Mitä jää jäljelle ihmisestä, kun hänen sisimpänsä vaihdetaan toiseksi? Mikä hinta siitä täytyy maksaa? [Kuunneltavissa 30.10.- 28.11.]

Janne Reinikainen katsoo etualalla kameraan, taka-alalla kaksi ihmishahmoa.
Kaapattu mieli -kuunnelman Petri (Janne Reinikainen) Janne Reinikainen katsoo etualalla kameraan, taka-alalla kaksi ihmishahmoa. Kuva: Yle Kuvapalvelu / Jyrki Valkama Radioteatteri,Janne Reinikainen,kaapattu mieli
Tapani Kalliomäki katsoo etualalla kameraan, taka-alalla kaksi ihmishahmoa.
Tapani (Tapani Kalliomäki) kuunnelmassa Valkoinen huone Tapani Kalliomäki katsoo etualalla kameraan, taka-alalla kaksi ihmishahmoa. Kuva: Yle Kuvapalvelu / Jyrki Valkama Radioteatteri,Tapani Kalliomäki,Valkoinen huone
Sara Melleri katsoo etualalla kameraan, taka-alalla kaksi ihmishahmoa.
Sara Melleri näyttelee Aliisaa kuunnelmassa Musta negatiivi Sara Melleri katsoo etualalla kameraan, taka-alalla kaksi ihmishahmoa. Kuva: Yle Kuvapalvelu / Jyrki Valkama Radioteatteri,Sara Melleri,Musta negatiivi

Sarjan viimeiset kolme kuunnelmaa ovat kaikki hyvin erilaisten tekijöiden katsantoja tulevaan. Tero Muhosen kuunnelma WRU:n keskiössä on tulevaisuuden tietokoneohjelma, joka kykenee tekemään virtuaalisia ennusteita koko maailman tapahtumista. Bambi ja Joni saavat vahingossa tietää omasta tulevaisuudestaan enemmän kuin olisivat halunneetkaan ja aloittavat vimmaisen taistelun kaikkia vääjäämättömyyksiä vastaan.

Anu Kaajan Nainen joka rakastui mustekalaan venyttää scifin rajoja absurdeihin ja fantastisiin suuntiin. Nopealiikkeinen kuunnelma on pullollaan salaliittoja, jättiläiskalmareita ja kiellettyjä intohimoja. Ihmisten ja tekoälyjen välinen sota tunkeutuu ikävällä tavalla pelisuunnittelija Tian yksityiselämään, kun eräänä aamuna hänen puolisonsa Davidin aivot on hakkeroitu. Alkaa pakomatka, joka johtaa yllättäviin sfääreihin. [Kuunneltavissa 4.12.2017- 2.1.2018]

Kuunnelmasarjan yhdeksäs ja viimeinen kuunnelma Tulevaisuus hanskassa tuo scifin takaisin suomalaisen yhteiskunnan nykyhetkeen ja tarkastelee tulevaisuutta tämän päivän realiteettien lävitse. Kuunnelmassa toimittaja Jari Hanska tarkastelee sitä, miten ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan suomalaisten arkeen tulevina vuosikymmeninä. Millaista on työskentely 2030-luvulla? Millaista ruokaa syödään 2050-luvulla? Elävöityykö suomalainen maaseutu tulevina vuosina ja millainen on Suomen korkein puukerrostalo? Kuunnelman fiktiiviset osuudet on kirjoitettu tutkimusryhmä BIOKSEN tulevaisuustutkimuksen pohjalta ja teos on osa syksyn aikana julkaistavaa Tulevaisuus hanskassa -podcastsarjaa.

Juha-Pekka Hotinen, dramaturgi

Kaikki Kuunnelmia tulevaisuudesta -kuunnelmat löydät Areena-sivulta.

Kuunnelmia tulevaisuudesta on osa Suomi 100 -hanketta