Hyppää pääsisältöön

Debussyn tansseja kiitettävästi kuunneltavaksi

Mitä impressionistiseen sointiin tulee, sen taitaa myös Singaporen sinfoniaorkesteri, jonka kapellimestari Lan Shuin on nostanut kahdessakymmenessä vuodessa provinssista orkesterimaailman eliittiin. Orkesterin kehuttu aikaisempi levytys Claude Debussyn La Meristä ja Images’sta saa jatkoa uudella levyllä samaisen säveltäjän balettikappaleista 1910-luvun alusta. Ikoninen Jeux saa seurakseen huomattavan vähälle huomiolle jääneen pantomiimi-baletin Khamma sekä niinikään orkesteriteoksena paitsioon jääneen, lapsille suunnatun Lelulaatikon, La boîte à joujoux.

Cd-levyn kansi
Cd-levyn kansi CD-levyt

Kumpainenkin sai viime silauksen Debussyn ystäviltä, jotka auttoivat häntä säveltäjän viimeisten vuosien sairasteluissa: Khamman orkestroinnissa auttoi Charles Koechlin, Lelulaatikossa André Caplet. Ehkä ne ovat tästä syystä jääneet vähemmälle huomiolla – mutta kenties suotta. Debussy sävelsi Jeux’n Djaghilevin Ballets russes -ryhmälle samoihin aikoihin kuin Stravinsky sävelsi suuret venäläiset balettinsa, Kevätuhrin ja Petrushkan. Samalta ajalta ovat myös Khamma ja La boîte à joujoux, nekin kelpo tilaajille vaikka ensi-illat jäivätkin säveltäjän aikaisen kuoleman myötä postuumeiksi.

Tummasävyinen Khamma sisältää samanlaisen haltioituvan, kuolemaan johtavan tanssin kuin Kevätuhri. Preludin ja kolmen tanssin sisältävä neliosainen teos avaa mielenkiintoisen oven myöhäisen Debussyn maailmaan, jossa voi tapahtua mitä vaan, ja jossa kaikella on paikkansa osana alati kehkeytyvää mutta koherenttia kokonaisuutta.

Lelulaatikko on kaikessa värikkyydessään, lapsekkaissa lainoissaan ja keveydessään ihastuttava teos, jota kuuntelee ilokseen ilman näyttämöäkin. Siinä on yksinkertainen juoni, josta Debussy itse kirjoitti, kuinka sen täytyykin pysyä yksinkertaisena kulmikkuudessaan ja burleskissaan säilyttääkseen ne karakterit, joita ilman teoksesta tulisi muodoton ja merkityksetön. Singaporen sinfoniaorkesteri taiteilee hauskasti tunnelmasta toiseen ja tuo teoksen kiitettävästi kuunneltavaksi.

Bis:n Surround-ääni on tällä levyllä tasapainoisimmillaan ja luonnollisimmillaan. Singaporen sinfoniaorkesterista ei kuulu soraääniä eikä heikkoja lenkkejä, ja Debussyn tekstuurit sekä musiikilliset eleet tanssahtelevat virtuoosisesti sekä hillityn viettelevästi. Jeux-baletin aikalaiskuvitus sopii toki kansilehteen, mutta muuten mielessä käy, eikö Bis jo hiljalleen hylkäisi vanhan mustan arkisen ja kömpelön formaattinsa levylehtisissä. Hienot äänitykset ja tulkinnat ansaitsisivat parempaa.

Claude Debussy: Jeux; Khamma; La boîte à joujoux. - Singaporen sinfoniaorkesteri, joht. Lan Shui. (Bis, BIS-2162)

Kuuntele Uudet levyt 29.9.2017, toimittajana Ville Komppa.

  • Nancy Dalbergin jousikvartetot hönkivät virkistävästi

    Nancy Dalbergin jousikvartetot hönkivät virkistävästi

    Nordic String Quartet (Heiðrun Petersen ja Mads Haugsted Hansen, viulu, Daniel Eklund, alttoviulu, Lea Emilie Brøndal, sello) lyö pöytään kuluvan vuoden toisen julkaisunsa. Alkuvuodesta se vakuutti Pelle Gudmundsen-Holmgreenin kvartettosarjassa moni-ilmeisellä ja vivahteikkaalla soitollaan.

  • Tunnelmointia ja ikiaikaisuuksien viivähdyksiä

    Tunnelmointia ja ikiaikaisuuksien viivähdyksiä

    Viulisti Pauline Kim Harris sekä taiteiden rajapinnoilla äänistöä luova Spencer Topel yhdistävät yhteisprojektissaan renessanssi- ja barokinajan sävelistöä elektronisiin äänimaisemiin. Yhteissoivuus matkaa ambientin ääniuniversumissa verkkaisesti ja vakaasti kohti tavoittamatonta. Äänite rakentuu kahden teoksen ympärille.

  • Neave Trio jatkaa vahvaa julkaisusarjaansa

    Neave Trio jatkaa vahvaa julkaisusarjaansa

    Vuosikymmenen alussa perustettu yhdysvaltalainen Neave Trio (Anna Williams, viulu, Mikhail Veselov, sello ja Eri Nakamura, piano) esittelee uudella julkaisullaan konserttimaisen kokonaisuuden.

  • Luontevia elektroakustisia liitoksia

    Luontevia elektroakustisia liitoksia

    Maija Hynninen (s. 1977) siirtyy teoksissaan synteettisen ja akustisen äänen välillä samalla niiden rajapintoja, yhteyksiä ja yhdistelmiä tunnustellen. Nyt julkaistut neljä teosta muodostavat läpileikkauksen Hynnisen 2010-luvun elektroakustisesta tuotannosta. Kaikissa teoksissa akustiset elementit limittyvät Hynnisen itsensä toteuttamaan elektroniseen äänistöön.