LINUS LÅNG
Suomen eduskunnassa käy joka kuukausi useita tuhansia vieraita. Esimerkiksi viime maaliskuussa eduskunnan ovilla kirjattiin yli 3000 talon ulkopuolista vierailijaa. Eduskunta on nyt päättänyt tuhota listat näistä kävijöistä kunkin päivän päätteeksi.
Svenska Ylen analysoimien maaliskuun listojen perusteella ilmenee, että esimerkiksi elinkeinoelämän edustajia kuukaudessa kävi eduskunnassa yli 240 kertaa kun vastaavia ay-liikkeen vierailuja on tunnistettu vain noin 70.
Muita usein vierailleita ovat mm. kuntien ja valtionhallinnon virkamiehet sekä kansalaisjärjestöjen edustajat.
Tässä jutussa analysoidaan maaliskuun kävijälistoja, koska Ylen hallussa on muun muassa tämän kuukauden kokonainen lista.
Miksi listoista nousi kohu?
Eduskunnan turvallisuusyksikkö kirjaa taloon tulevien vieraiden nimet rekisteriin.
Jätin syksyllä 2014 näitä listoja koskevan julkisuuslain mukaisen tietopyynnön. Eduskunnan turvallisuuspäällikkö ja kansliatoimikunta kieltäytyivät antamasta tietoja vedoten muun muassa turvallisuusseikkoihin ja kansanedustajien asemaan.
Asia eteni Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka joulukuussa 2016 totesi, että tiedot ovat lähtökohtaisesti julkisia, ja palautti asian kansliatoimikunnalle.
Eduskunnan turvallisuuspäällikkö päätti huhtikuun lopussa ryhtyä tuhoamaan vierailijalistoja päivittäin ja on sen jälkeen kieltänyt pääsyn listoihin. Helsingin yliopiston professorin Olli Mäenpään mukaan eduskunta rikkoo tässä sekä julkisuus- että arkistolainsäädäntöä.
Kansliatoimikunta päätti nyt syksyllä, että listojen sensurointi jatkuu.
Näitä vaiheita kuvataan tarkemmin jutussani, joka oli lähtölaukaus nyt vellovalle listakohulle.
Eduskunnan päätös listojen tuhoamisesta on luonut mielikuvan salailumentaliteetista, joka ei välttämättä ole suhteessa listojen todelliseen tietosisältöön.
Uudesta käytännöstä huolimatta pääsin viime kesänä tutustumaan listoihin, jotka olivat syntyneet ennen kuin tietoja alettiin pyyhkiä päivittäin. Listatulosteet – satoja taulukkosivuja – annettiin nähtäviksi eduskunnan tiloissa. Kuvasin listoja tuolloin puhelimellani.
Analyysia varten jouduin palauttamaan tiedot työläästi taulukkomuotoon tekstintunnistusohjelmalla ja käsipelillä, sillä eduskunta vaikeutti listojen tutkimista kieltäytymällä antamasta niitä sähköisessä muodossa.
Keitä edustajat kuuntelevat eniten?
Maaliskuun 2017 listat ovat viimeisin Ylellä oleva kokonainen kuukausi. Listat kuvaavat nimen tarkkuudella talossa käyneitä vierailijoita ja voivat kertoa paljonkin siitä mitä eduskunnassa tapahtuu.
Ne voivat paljastaa esimerkiksi, että jokin kopiokone on mennyt rikki ja että sen vuoksi talossa on käynyt korjaaja. Mutta seassa on myös yhteiskunnallisesti kiinnostavampaa tietoa.
Listat antavat melko täydellisen kuvan talon ulkopuolisten kanssa pidetyistä vierailuista ja palavereista. Tästä voi epäsuorasti päätellä, keitä kansanedustajat kuuntelevat. Itse tietosisältö on julkisuuskohuun nähden kuitenkin hyvin yksinkertainen: kuka on eduskunnassa käynyt ja kuka on heidät vastaanottanut.
Maaliskuun vierailujen jakautuminen
Maaliskuussa 2017 edustajat, heidän avustajansa ja eduskuntaryhmien henkilökunta vastaanottivat noin 2100 vierasta. Vierailijoiden nimien perusteella heidät on pyritty yhdistämään edustamiinsa organisaatioihin ja sitä mukaan tiettyihin kategorioihin.
Kansanedustajien ja eduskuntaryhmien vieraat maaliskuussa 2017
1314 luokiteltua (+ 786 henkilöä, jotka eivät mukana tilastossa)
elinkeinoelämä
ammattiyhdistysliike
lobbarit
kansalaisjärjestöt
puolueet
valtionhallinto
kunnat, kulttuuri, opetus
ulkomaiset
muut
Suuri osa vieraista edustaa luonnollisesti julkisia tahoja: valtionhallintoa, kuntia tai esimerkiksi yliopistoja. Nämä henkilöt ovat vähemmän kiinnostavia kun pohditaan edunvalvontaa ja lobbaamista ilmiönä, kuten myös kansainväliset vieraat tai puolueiden edustajat. Sama koskee toki perheenjäseniä ja muita yksityisluonteisia tapaamisia.
Vieraslistat = köyhän lobbarirekisteri?
Suomessa etujen ajaminen on perinteisesti tapahtunut erilaisten organisaatioiden kuten työmarkkinajärjestöjen ja kansalaisryhmien kautta. Tämä näkyy selvästi maaliskuun aineistossa.
Elinkeinoelämä on voimakkaasti edustettuna vierailujen joukossa. Noin120 työnantaja- ja yritysjärjestöjen edustajaa ja suunnilleen yhtä monta yksityisten yritysten edustajaa löytyy listalta.
Maaliskuussa vieraiden joukossa oli erityisen paljon mm. metsäteollisuuden edustajia. Kävijät edustivat sekä metsäalan yrityksiä että Metsäteollisuuden keskusliittoa. Maa- ja metsätaloustuottajien MTK oli myös hyvin edustettuna usean isohkon delegaation kautta.
Työntekijäpuolen henkilöitä kävi eduskunnassa paljon vähemmän. Vain noin 70 henkilöä voitiin kohdistaa ay-liikkeen tai työttömyyskassojen edustukseen.
Vilkkaasti vierailuja maaliskuussa 2017
Elinkeinoelämä
- Autotuojat Tero Kallio (5 vierailua)
- Metsäteollisuus Alina Ruonaala-Lindgren (4), Soile Koriseva (4), Fredrik Blomfelt (4), Tuomas Tikka (3)
- Energiateollisuus Antti Kohopää (3)
- Kemianteollisuus Jussi-Pekka Rode (3)
- EVA Matti Apunen (3)
- Kaupan liitto Tuula Loikkanen (3)
Yritykset
- M-Real Ilkka Latvala (3)
- Yliopiston apteekki Inka Puumalainen (3),Jukka Niemi (3)
- Suomen suoramainonta Jyrki Nygård (3)
- Talvivaara Pekka Perä (3)
- Uber Robert Torvelainen (3)
Lobbarit
- Tekir Dimitri Qvintus (6)
- Burston-Marsteller Mari Mäki (4)
- Eurofacts Simo Hiilamo (3)
Kansalaisjärjestöt
- Ylioppilaskuntienliitto Jani Sillanpää (5)
- Luonnonsuojeluliitto Tapani Veistola (5), Otto Bruun (3)
- Eläkeliitto Pirkko Karjalainen (3)
Vajaa 30 henkilöä voidaan luokitella ammattimaisiksi lobbareiksi, jotka toimivat viestintä- tai konsulttiyritysten palkkalistoilla ja jotka ovat erikoistuneet seuraamaan ja vaikuttamaan päätösten tekoon.
Aika usein lobbareita rekrytoidaan poliittisten puolueiden piiristä mikä hankaloittaa luokittelua. Osa käynneistä voit liittyä ennen muuta omiin puoluepoliittisiin intresseihin eikä esimerkiksi elinkeinoelämän toimeksiantoihin.
Työmarkkinajärjestöjen ulkopuoliset organisaatiot on merkitty tässä kansalaisjärjestöiksi. Useat henkilöt ovat edustaneet potilas-, vammais- tai läheishoitajien järjestöjä, mikä liittynee usein sote-uudistukseen.
Muiden järjestöjen keskuudessa herättää huomiota Suomen Luonnonsuojeluliitto, jonka edustajat vierailivat eduskunnassa usein. Näihin kategorioihin kuuluvat myös kuluttaja- ja eläinsuojelujärjestöt, ihmisoikeusjärjestöt ja esimerkiksi henkilöt, jotka ovat toimineet Helsingin Malmin lentokentän säilyttämiseksi.
Eräs listojen tutkimisen aihe on tunnistaa henkilöitä tai järjestöjä, jotka yrittävät vaikuttaa eduskunnan päätöksentekoon. Mistään lobbausrekisteristä ei kuitenkaan ole kyse, vaan analyysi korkeintaan antaa osviittaa siitä, millä tahoilla on toimivat yhteydenpitokanavat eduskuntaan. Yksinkertaiset nimilistat eivät nimittäin itsessään kerro vierailun aiheesta tai tarkoitusperistä mitään.
Suuri osa vierailuista liittynee eduskunnan valiokuntiin, jotka hyvinkin vilkkaasti kuulevat erilaisten intressipiirien asiaintuntijoita työssään. Valiokunnat kyllä ilmoittavat avoimesti tällaisista vierailuista.
Tietyt tapaamiset kuuluvat myös eduskuntaryhmien tai eduskunnan muiden toimi- tai harraste-elinten toimintaan. Usein kävijät tapaavat tiettyjä yksittäisiä kansanedustajia. Näitä ei välttämättä merkitä minnekään muualle kuin eduskunnan sisäänkäyntien vieraslistoihin – jonka tiedot siis nyt tuhotaan illan päätteeksi.
Yhden kuukauden vieraslistoissa näkyy toki kulloinkin ajankohtaiset poliittiset teemat. Pitempiaikainen tarkastelu paljastaisi varmastikin selkeämpiä kuvioita ja enemmän avainhenkilöitä ja – organisaatioita.
Etujen valvonta tai lobbaaminenkin tapahtuvat suureksi osaksi ihan avoimesti. Vierailijatiedot voivat ehkä kuitenkin paljastaa myös sellaisia vaikuttamiskampanjoita joista ei toreilla huudella.
Tuhansien kävijöiden keskuudesta saattaa löytyä myös poliittisesti arkaluontoisempia palavereja.
Juuri siinä saattaa piillä syyt eduskunnan suureen vastahakoisuuteen pitää yllä ja julkistaa vierailijalistoja.
Lisää menetelmistä
Eduskunnan vierailijalistat sisältävät tietoja vierailujen ajankohdasta, vieraiden nimiä ja yhdyshenkilöitä eduskunnassa. Lähes säännönmukaisesti listoihin ei ole merkitty esimerkiksi henkilön edustamaa organisaatiota.
Käsitellyt listat eivät koske esimerkiksi opastettuja vierailuja eduskunnan yleisissä tiloissa kuten kansalaisinfossa, kirjastossa tai yleisölehterillä.
Kaiken kaikkiaan maaliskuun aineisto käsitti yli 3300 ennalta ilmoitettua vierasta, jotka jakautuivat noin 1600 vastaanottajalle. Kaksi kolmasosaa eli noin 2100 henkilöä on toistaiseksi kyetty identifioimaan tai karkeasti kategorisoimaan julkisista lähteistä.
Monessa tapauksessa kategorisointia on auttanut ryhmäyhteys. Vastaanottajien henkilöllisyyksiä on tunnistettu eduskunnan verkkosivujen avulla. Tekstissä ja grafiikassa mainitut luvut koskevat vieraita, joita ovat ottaneet vastaan kansaedustajat itse, heidän avustajansa tai eduskuntaryhmien henkilökunta. Jaottelun ulkopuolella ovat vieraat, joiden isäntä on ollut eduskunnan oma virkamies tai muu työntekijä.
Muokattu: korjattu vieraslistassa lyntivirhe sulkumerkeissä 6.10.2017 MK
