Hyppää pääsisältöön

Kaikki perheen ja ravintolan takia

Kollaasi päähenkilöistä draamasarjasta Aika on meidän.
Kollaasi päähenkilöistä draamasarjasta Aika on meidän. Kuva: SVT Yle Fem

Rauhanpäivänä 7 toukokuuta 1945. Toinen maailmasota on päättynyt ja kansankodin kasvun aika on ovella. Alkaa myös vanhan ja uuden välinen murros. Ruotsalainen suursatsaus Aika on meidän kertoo Löwanderin perheestä, joka pyörittää Tukholman keskustan arvostetuimpia ravintoloita.

Vanhin poika Gustaf on ravintolan kellarimestari ja kasvo ulospäin. Mies on pelastanut paikan konkurssilta sotavuosina, tosin hieman epäilyttävin keinoin. Nyt hän haluaa jatkaa paikan pyörittämistä, kuten perhe on tehnyt kautta aikojen.

Nuorin tytär Nina elää huoletonta ylimystön elämää ja ottaa uuden ajan vastaan avosylin. Hän haaveilee yökerhon avaamisesta ravintolan juhlatilaan. Tämä toisi tarpeellista tuottoa mutta uhkaa samalla ravintolan perinteikästä imagoa. Hän rakastuu kylmäkköön, Calleen, mikä muuttaa kuvion päälaelleen.

Kun keskimmäinen poika Peter palaa kotiin sodan jälkeen hän huomaa, että ravintola on vaikeuksissa. Jotta Löwanderien elämäntyö voisi pelastua, vaatisi se toiminnan uudistamista. Mutta voittaako hän Helga-äidin luottamuksen? Ja tuleeko hän toimeen Gustafin kanssa?

Ravintolan tulevaisuus saa aikaan avoimen kiistan perheessä.

Kulisseissa perhettä johtaa matriarkka Helga ja hänen apunaan, silmänä ja korvana, keittiömestari Stickan. Helgan pitäisi pitää perhe koossa ja puolustaa ravintolan asemaa samalla kun yhteiskunta ympärillä muuttuu.

Seuraamme Löwanderien ja keittiön henkilökunnan edesottamuksia, rakkaussuhteita ja riitoja, aikakauden musiikin ja muodin siivittämänä.

Kertomus kattaa usean vuosikymmenen.

Draamasarja Aika on meidän tutustuttaa katsojat ravintolaan, joka on kuin pienoismalli yhteiskunnasta. Vain työntöovet erottavat yhteiskuntaluokkia toisistaan; hikisessä keittiössä paiskivat työläiset, välikerroksessa palvellaan virkamiehiä ja hienossa ravintolasalissa ylimystö illastaa kristallikruunujen valossa.

Sarja on läpileikkaus yhteiskunnasta, joka tulevina vuosikymmeninä käy läpi suuren murroksen; luokkarajat pyyhkiytyvät pois ja hyvinvointivaltiota rakennetaan.

Ensimmäisen kauden jaksot päättyvät 50-luvun alkuun, toinen kausi puolestaan vie katsojat 60-luvulle (toinen kausi on jo kuvattu mutta esityspäivämäärä on auki).

Haaste oli olla jumiutumatta epookkiin. Ei saisi olla liian tylsää vaan elävää jotta tarinaan voisi uppoutua.― Pääohjaaja Harald Hamrell

Lähestyttävää ja suurenmoista

Kun näyttelijät ja tuotantotiimi tapasivat lehdistön syyskuussa, Yle haastatteli muiden muassa sarjan pääohjaajaa Harald Hamrellia.

Näin Hamrell kertoo sarjasta saamastaan kuvasta luettuaan käsikirjoituksen ensimmäisen kerran.

- Näin siinä jotain suurta ja hahmot olivat lähestyttäviä. Kun pääsin osaksi työryhmää 2014 vain ensimmäinen ja viimeinen jakso avauskaudesta olivat valmiiksi käsikirjoitettuja. Jo niistä selvisi, kuinka isosta projektista oli kyse. Se ulottuu niin pitkälle ajalle, siinä on mukana iso työryhmä ja kuvauspaikkakin on kiinnostava.

SVT:n suurimmassa draamasatsauksessa kautta aikojen on myös haasteita, Hamrell myöntää. Hänestä ne liittyvät kolmeen tekijään.

- Ensimmäinen on itse tapahtumien isot ajalliset välimatkat, joten esiintyjien kokoamiseen meni paljon aikaa. 27-vuotiaiden näyttelijöiden piti saada näyttämään 20-kymppisiltä, hieman kikattavilta, jotta saisimme pedattua myös myöhemmät aikakaudet. Sama koskee myös puvustusta ja maskeerausta ja tapaa näytellä.

Ethel ja Sonja draamasarjasta Aika on meidän.
Keittiö ja alempi luokka. Etualalla Ethel (Anna Bjelkerud) ja Sonja (Malin Persson). Ethel ja Sonja draamasarjasta Aika on meidän. Kuva: SVT / Johan Paulin Yle Fem,Anna Bjelkerud

- Toinen haaste oli tehdä keittiöstä uskottava. Näyttelijämme eivät luonnollisesti ole tarjoilijoita tai tottuneita seistä keittiössä. He saivat käydä kurssin tunnetun Michelin-palkitun mestarin luona Göteborgissa. Kotona he harjoittelivat lautasten kanssa ja opettelivat tarjoilemaan. Sen jälkeen he saivat koekuvauksissa näyttää taitonsa. Statisteista monet ovat aikaisemmin työskennelleet keittiössä.

- Kolmas haaste oli olla jumiutumatta epookkiin. Ei saisi olla liian tylsää vaan elävää jotta tarinaan voisi uppoutua. Halusimme tehdä isosti, mutta emme rajoittua kalliisiin rakennuksiin tai vanhoihin autoihin. Vaan olla hahmojen iholla ja kertoa tarinan nykyaikaisesti.

Kuten Downton Abbeyssä on kyse fantastisen talon pysymisestä suvussa.― Malin Nevander

Downton Abbey, muttei kuitenkaan

Moni näkee sarjan Ruotsin Downton Abbey’nä jo ennen sen televisioesitystä. Miljöiden, musiikin ja yhteiskuntaluokkateeman kannalta vertailu osuu kohdalleen, mutta sarjan luojat eivät halua korostaa tätä.

- Sarjaan liittyy vaihtuvat sukupolvet ja erityinen, mukaan tempaiseva miljöö. Luokkaerot ovat isot, mitä on korostettu monissa sarjoissa. Mutta Ruotsissa ei ole aikaisemmin tehty sarjaa tällä teemalla, Hamrell jatkaa.

- Sodan jälkeinen aika suurine muutoksineen juuri luokkaeroissa ja hyvinvointivaltion rakentaminen ovat iso osa sarjaa. Näitä muutoksia nuorempi sukupolvi pitää itsestäänselvyytenä. Mutta ne kannattaa pitää mielessä. Henkilöhahmojen kautta kurkistamme tähän maailmaan, miten Ruotsi muuttui.

Keittiömestari Stickan kutsutaan ravintolan omistajaperheen puheille.
Keittiömestari Stickan kutsutaan ravintolan omistajaperheen puheille. Keittiömestari Stickan kutsutaan ravintolan omistajaperheen puheille. Kuva: SVT / Johan Paulin Yle Fem,Hedda Stiernstedt,Adam Lundgren,Mattias Nordkvist,Peter Dalle,Suzanne Reuter

Myöskään Johan Rosenlind, sarjan idean isä, eikä Malin Nevander SVT:ltä halua korostaa yhtäläisyyksiä Downton Abbey’yn. Rosenlindin alkuperäinen inspiraation lähde oli hänen oma kokemus ravintolamaailmasta. Hän ei ole aikaisemmin kirjoittanut televisiosarjoja tai elokuvia.

- Olemme katsoneet tanskalaista suursarjaa Krönikan, ja etsineet siitä inspiraatiota. Löytääksemme tavan, jolla kertoa kuinka ruotsalainen yhteiskunta rakennettiin kulta-aikana. Tietysti yhtäläisyydet löytyvät erittäin hierarkkisesta järjestelmästä, toisin sanoen asetelmasta, jossa perhe omistaa ravintolan ja työläiset vastaavat palvelusta, Nevander toteaa.

- Lisäksi henkilöt taistelevat pitääkseen ravintolan perheen omistuksessa. Kuten Downton Abbeyssä on kyse fantastisen talon pysymisestä suvussa. Sen yhtäläisyyden kanssa olemme työskennelleet tietoisesti.

- On olemassa lukuisia sukutarinoita. Mutta Bertoluccin elokuva 1900 käsittelee Italian kehitystä. Sitä mietin muita tuotantoja enemmän, Rosenlind kertoo.

Kertomus Löwanderin perheestä ja heidän ravintolastaan muuttuvassa maailmassa käynnistyy Yle Femmalla sunnuntaina 8. lokakuuta. Tarina ulottuu usean vuosikymmenen yli ja katsojat saavat nauttia siitä todennäköisesti useita vuosia.

Kun ensimmäinen kausi saa ensi-iltansa Ruotsissa ja Suomessa, toisen kauden jaksot ovat jo kuvattu ja kolmatta suunnitellaan.

Mutta kaikki siis alkaa rauhanpäivänä 1945.


Alkuperäinen nimi: Vår tid är nu
1. kausi, 10 jaksoa

Uusi jakso julkaistaan Yle Areenaan sunnuntaiaamuisin klo 6 ja lähetetään samana iltana Yle Fem -kanavalla klo 21 (uusinta la). Sarjan jaksoja julkaistaan Areenassa vähitellen, joten kaikki jaksot ovat katsottavissa 7 päivää viimeisen jakson televisioesityksen jälkeen.

Osissa: Suzanne Reuter, Adam Lundgren, Mattias Nordkvist, Hedda Stiernstedt, Peter Dalle.
Pääkäsikirjoittaja; Ulf Kvensler Johan Rosenlindin idean pohjalta.
Pääohjaaja: Harald Hamrell.

Tuotanto: Jarowskij SVT:lle & Viaplaylle / yhteistuotanto

Lisää ohjelmasta

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua