Hyppää pääsisältöön

Kakkoskonsertot ansaitusti etualalla

Dmitri Shostakovitsh ja Bohuslav Martinů sävelsivät kumpainenkin kaksi Sellokonserttoa, ja kummallakin Ensimmäinen konsertto on se, jota yleensä kuulee esitettävän ja levytettävän. Toiset, myöhäisemmät konsertot pääsevät levylle yleensä ensin tulleen kylkiäisenä. Aikamme hienoimpiin solisteihin lukeutuva Christian Poltéra on levyttänyt Berliinin saksalaisen sinfoniaorkesterin kanssa nyt ne Toiset konsertot ja päästänyt ne kertaheitolla näyttävämpien sisarustensa varjosta.

Cd-levyn kansi
Cd-levyn kansi CD-levyt

Shostakovitshin huikean tunnelmallinen ja sisäisiä merkityksiä henkivä Sellokonsertto nro 2 syntyi Ensimmäisen konserton lailla säveltäjän hyvälle ystävälle Mstislav Rostropovichille. Vuosi oli 1966, seitsemän vuotta Ensimmäisen konserton jälkeen. Se sisältää ukrainalaisen katumyyjän laulun muodossa viitteen niin säveltäjän lapsuuteen kuin Shostakovitshin ja Rostropovitshin väliseen ystävyyteen. Konserton soinnillinen maailma tummine jousineen, kirkkaine puupuhaltimineen, lyömäsoittimineen ja harppuineen on hyvin eriytynyt ja persoonallinen.

Poltéra ja Gilbert Vargan johtamat berliiniläiset saavuttavat tunnelmien syvät äärilaidat sekä Shostakovitshin hitaasti hengittävät laajat kaarrokset ihailtavasti. Musiikista on äänityksessä onnistuttu vangitsemaan sekä tumma syvä sointi että jouhien rahina; ne sekä pizzicatot ja lyömäsoittimet soivat mukavasti perinteisessä berliiniläisessä äänityspaikassa, Berliinin Dahlemin Jeesuksen Kristuksen kirkossa. Yleensä olen kiitellyt Bis-levy-yhtiön panostusta äänitykseen ja sointiin; tällä kertaa sointi vaikuttaisi jostain syystä toimivan paremmin stereona kuin hivenen hailakaksi käyvänä Surroundina.

Bohuslav Martinůn uusklassinen, positiivisen raikkaasti alkava Sellokonsertto nro 2 on oiva vastinpari Shostakovitshin tummalle konsertolle. Se edustaa Martinůn amerikkalaista kautta suositun Neljännen sinfonian tapaan soiden myötäkorvaan ja nostalgisestikin. Toinen sellokonsertto syntyi Martinůn kynästä parikymmentä vuotta ennen postuumia ensiesitystään vuonna 1965.

Jokin toinen orkesteri – ehkäpä rytmisesti ketterämpi ja svengaavampi – voisi saada Martinůn musiikista enemmän irti kuin hivenen flegmaattiset berliiniläiset. Mutta teos pysyy onneksi hyvin jaloillaan näinkin; moitteen vastapainoksi musiikin punainen lanka on läsnä yksittäisistä osuuksista läpi fraasien. Lopulta, on upeaa kuulla tämäkin vähemmän soitettu mutta sitäkin hienompi teos Christian Poltéran korkealuokkaisena, inspiroituneena ja paneutuneena tulkintana.

Dmitri Shostakovitsh: Konsertto nro 2 sellolle ja orkesterille. Bohuslav Martinů: Konsertto nro 2 sellolle ja orkesterille. - Christian Poltéra, sello, ja Berliinin saksalainen sinfoniaorkesteri, joht. Gilbert Varga. (Bis, BIS-2257)

Kuuntele Uudet levyt 29.9.2017, toimittajana Ville Komppa.

  • Jyväskylä Sinfonia jatkaa esimerkillisesti aikamme musiikin taltioimista

    Jyväskylä Sinfonia jatkaa aikamme musiikin taltioimista

    Kapellimestari Ville Matvejeff on johdatellut Jyväskylä Sinfoniaa hyvinkin eri tyyppisistä taltioimisprojekteista toiseen. Yhdistävä tekijänä on ollut etenkin aikamme musiikkiin keskittyminen. Sama kunnioitettava linjanveto jatkuu edelleen, kun orkesterin uusimmalla julkaisulla kuullaan ranskalaisen Éric Tanguyn (s.

  • Fagerlundin kamarimusiikki soi luottomuusikoiden käsissä iskevästi

    Fagerlundin kamarimusiikki soi luottomuusikoiden käsissä isk

    Säveltäjä Sebastian Fagerlundin (s. 1972) tuotannon ikuistaminen jatkuu. Tällä kertaa suurille kokoonpanoille laadittujen teosten sijaan huomio keskittyy kamarimusiikkiin. Nyt kuultavat kuusi teosta ovat valmistuneet vuosien 2007-2013 välisenä aikana.

  • Bartókin synteesi-hitit soivat nautittavasti

    Bartókin synteesi-hitit soivat nautittavasti

    Kapellimestari Susanna Mälkki ja Helsingin kaupunginorkesterin edellisellä julkaisulla Béla Bartókin pianokonserton kytkynä soi pirteästi Ravel ja aikamme musiikki. Nyt ollaan liikkeellä taas täys-Bartók-paketilla. Bartók-matkailu on muutamalla aiemmalla julkaisulla keskittynyt säveltäjän varhaistuotantoon.

  • Aili Järvelä ja Sointi Jazz Orchestra - hyvän mielen sointeja raikkaalla otteella

    Aili Järvelän hyvän mielen sointeja

    Aili Järvelä (s. 1985) on tullut tutuksi laulajana, lauluntekijänä, säveltäjänä, sovittajana, viulistina, tuottajana, Järvelän pelimannina sekä freelance-muusikkona useista eri yhtyeistä ja yhteyksistä. Sointi Jazz Orchestra on vuonna 2013 toimintansa aloittanut nuorista ammattimuusikoista koostuva yhtye, jonka taiteellisena johtajana toimii yhtyeen perustanut Rasmus Soini.