Hyppää pääsisältöön

Kakkoskonsertot ansaitusti etualalla

Dmitri Shostakovitsh ja Bohuslav Martinů sävelsivät kumpainenkin kaksi Sellokonserttoa, ja kummallakin Ensimmäinen konsertto on se, jota yleensä kuulee esitettävän ja levytettävän. Toiset, myöhäisemmät konsertot pääsevät levylle yleensä ensin tulleen kylkiäisenä. Aikamme hienoimpiin solisteihin lukeutuva Christian Poltéra on levyttänyt Berliinin saksalaisen sinfoniaorkesterin kanssa nyt ne Toiset konsertot ja päästänyt ne kertaheitolla näyttävämpien sisarustensa varjosta.

Cd-levyn kansi
Cd-levyn kansi CD-levyt

Shostakovitshin huikean tunnelmallinen ja sisäisiä merkityksiä henkivä Sellokonsertto nro 2 syntyi Ensimmäisen konserton lailla säveltäjän hyvälle ystävälle Mstislav Rostropovichille. Vuosi oli 1966, seitsemän vuotta Ensimmäisen konserton jälkeen. Se sisältää ukrainalaisen katumyyjän laulun muodossa viitteen niin säveltäjän lapsuuteen kuin Shostakovitshin ja Rostropovitshin väliseen ystävyyteen. Konserton soinnillinen maailma tummine jousineen, kirkkaine puupuhaltimineen, lyömäsoittimineen ja harppuineen on hyvin eriytynyt ja persoonallinen.

Poltéra ja Gilbert Vargan johtamat berliiniläiset saavuttavat tunnelmien syvät äärilaidat sekä Shostakovitshin hitaasti hengittävät laajat kaarrokset ihailtavasti. Musiikista on äänityksessä onnistuttu vangitsemaan sekä tumma syvä sointi että jouhien rahina; ne sekä pizzicatot ja lyömäsoittimet soivat mukavasti perinteisessä berliiniläisessä äänityspaikassa, Berliinin Dahlemin Jeesuksen Kristuksen kirkossa. Yleensä olen kiitellyt Bis-levy-yhtiön panostusta äänitykseen ja sointiin; tällä kertaa sointi vaikuttaisi jostain syystä toimivan paremmin stereona kuin hivenen hailakaksi käyvänä Surroundina.

Bohuslav Martinůn uusklassinen, positiivisen raikkaasti alkava Sellokonsertto nro 2 on oiva vastinpari Shostakovitshin tummalle konsertolle. Se edustaa Martinůn amerikkalaista kautta suositun Neljännen sinfonian tapaan soiden myötäkorvaan ja nostalgisestikin. Toinen sellokonsertto syntyi Martinůn kynästä parikymmentä vuotta ennen postuumia ensiesitystään vuonna 1965.

Jokin toinen orkesteri – ehkäpä rytmisesti ketterämpi ja svengaavampi – voisi saada Martinůn musiikista enemmän irti kuin hivenen flegmaattiset berliiniläiset. Mutta teos pysyy onneksi hyvin jaloillaan näinkin; moitteen vastapainoksi musiikin punainen lanka on läsnä yksittäisistä osuuksista läpi fraasien. Lopulta, on upeaa kuulla tämäkin vähemmän soitettu mutta sitäkin hienompi teos Christian Poltéran korkealuokkaisena, inspiroituneena ja paneutuneena tulkintana.

Dmitri Shostakovitsh: Konsertto nro 2 sellolle ja orkesterille. Bohuslav Martinů: Konsertto nro 2 sellolle ja orkesterille. - Christian Poltéra, sello, ja Berliinin saksalainen sinfoniaorkesteri, joht. Gilbert Varga. (Bis, BIS-2257)

Kuuntele Uudet levyt 29.9.2017, toimittajana Ville Komppa.

  • Muumiooppera teki Ilkka Kuusistosta säveltäjän – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 26. huhtikuuta!

    Huhtikuun 26. päivänä syntyneestä säveltäjä Ilkka Kuusistosta (s.1933) on kerrottu, että isänsä Taneli Kuusiston tapaan hän ehti muodostaa säveltämisestä vain osan monitahoisesta työkentästästään. Avioero, uusi elämä ja erityisesti uusi kirjahylly vaikuttivat siihen, että hänestä tuli lopulta oopperasäveltäjä.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.

  • Sibeliuksen suosikkisopraano Ida Ekman – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 22. huhtikuuta.

    Huhtikuun 22. päivänä syntyneen Ida Ekmanin (1875–1942) taipuisaa, kaunissointista sopraanoa ihaili mm. Sibelius, jonka musiikkia laulajatar teki tunnetuksi sekä kotimaassa että ulkomailla. Nuoren Idan sanotaankin olleen rakastunut säveltäjään. Idan aviomies, pianisti Karl Ekman ja Jean Sibelius olivat läheisiä ystäviä jo nuoruusvuosilta.