Skip to main content

Kielâmiinut: Hyelkkisäänih, uási 3

Matti Morottaja
Kuobžâ-Saammâl Matti kielâmiäštáráin. Matti Morottaja Kove: Yle Sápmi

Ellee Arkkâduvâst lii álgám uđđâ ráiđu, kielâminutteh. Mij almostittep Kuobžâ-Saammâl Maati, Matti Morottaja rähtim puáris kielâminuttijd ive 1991 rääjist. Taan uásist Morottaja juátká vala ucânjáhháá suhâsaanij čielgim, ko toh láá sämikielâst nuuvt valjees.

– Tääl juátkojeh vala hyelkkinomâttâsah já hyelkkihân lii nubbijn noomáin meid hiäimu. Já hyelkki lii tääbbin viestârpele aanaar kielâst já hiäimu lii tovben nuorttâpele aanaarkielâst, mii meerhâš siämmáá ääši.

Morottaja čielgee hyelkkinoomâin vala ovdâmerkkân tagarijd saanijd ko maahâ, lággu, kálžá, leskâ, oolgiš, ákkuvâš já viljâpeeliš.

– Lággu lii taggaar olmooš, puáhtá leđe nissoon- teikâ almaiolmooš meiddei, et jis must ličij kandâ já tot ličij monnii nieidáin irguustâlmin, teikâ naaijâm ličij maka njuolgist, talle ton manjehvanhimeh liččijn munjin lááguh. Mut jis iävá leh val toh nuorah olmânáál naaijâm, mut eskin irguustâlmin talle liččii lággusaasah. Já tot nieidâ ličij tiävst-uv munjin manjesaasâ.

Morottaja tuáivu, ete ulmuuh kiävtáččii sämikielâ riges hyelkkisánáduv viijđáht.

– Sämikielâst läävejeh lappuđ toh hyelkkinomâttâsah ađai hiäimunomâttâsah, já tot ličij kuittâg kielân riggodâh, já ličij vuovâs, et ulmuuh taid eenâb kiävtáččii. Taat hyelkkinomâttâsráiđu nohá tääl taas, mutâ täin muu arvâlâsâin ko sättih leđe feeilah-uv, te mun mielâstân kal kulâččim tivomijd, jis kiinii monnii feeilâ huámášâm, teikâ jis liččii lasattâsah, te talle ferttiiččij kiinii tom-uv mainâstiđ, te talle puáhtâ vala tuovŋâđ täid hiäimunomâttâs-kielâmiinuttijd.

  • Njellim Jovnâ Aikio ij halidiččii innig varriđ Čurnâvuonân, suu pärnivuođâ pááikán

    Njellimlii Jovnâ Aikio paasij ohtuu párnáidiskijn, ko kálgu

    Kuálásteijee, puásuialmai Jovnâ Aikio lii aassâm Aanaarjävri riddoost Čurnâvuonâst. Tääl sun áásá Njellimist uđđâ puásuituálu táálust. Ella Sarre sahhiittâlâi Aikio Joovnâ 1983. Eellim Čurnâvuonâst lâi koorâs. Tobbeen Jovna kiergânij aassâđ 30 ihheed. Sist lijjii vittâ päärni. Eemeed jaamij, ko párnááh lijjii uceh. Puhelin-uv poođij maŋeláá tohon, mut tast koolgâi taistâliđ.

  • Keđgijäävri kirkko puolij siämmáá peeivi ko Avveel kirkko vihkui

    Keđgijäävri rukkoosviste lâi máđhálij orostempäikkin.

    1800-love loopâ pelni poođij kirkkohaldâttâsâst juurdâ, et kolgâččij rähtiđ rukkoosviste Njellim kuávlun, ko Aanaar Piälppáájäävri kiirkon lai mätki. Rukkoosviste rahtii Keđgijáávrán. Kirho raahtij Kajaanilâš miäštár Simo Juhháán, mut sust lijjii pargen meid páiháliih ulmuuh. Njellimân lii mätki 18 kilomeetterid. Kirkko vihkui kiävtun 1871. Tobbeen kiergânii toollâđ tuše kulmâ immeelpalvâlus.

  • Njellimlâs Sáárá Valle pijgui ennuv elimis äigin, oopâi ennuv tuoijuumist já määlistmist

    Valle Sáárá pijgui ennuv elimis äigin.

    Sáárá Valle päikki lâi Kappeerjuuvâst, nuorttii peln Aanaar, Njellimist 60 kilomeetterid tavas. Elsa lâi 8- ihásâš, ko suu enni jaamij. Piättár ennui kuuvl moonâi vistig já tom maŋa Kukseluohtân Juhan Matt Aila kuuvl piämmunieidân. Suáti ääigi puoh muttui. Taažân, Trondheimin, kaartâi evakkon. Tobbeen lâi hirmâd pyeri leđe.

  • Kuobžâjäävri riddoost pajasšoddâm Uula Paadar, muštá maht suu ákku já äijih rahtijn kievđâid

    Ucc Paadaráá Uulá muštâl tovláin aaigijn.

    Uula Paadar, Ucc Paadaráá Uulá, šoodâi Kuobžâjäävrist, Kaamâs aldasijn. Ko njaajâi te varrij Ucjuuhân. Párnáidis sun ij lah opâttâm anarâškielâ. Tälviv sun lii puásuihommáin já keessiv kuálástusvahtân. Lennátin hommáin sun lai keessiv, ivij 1955-77,mut ko čohčâ poođij te poođij mielâ miäcán. Uulá pärnivuođâ peerâ varriistâlâi kuolij tet keessiv kesipááikán.

Vorrâsumos siskáldâs - Ellee arkkâdâh

  • Njellim Jovnâ Aikio ij halidiččii innig varriđ Čurnâvuonân, suu pärnivuođâ pááikán

    Njellimlii Jovnâ Aikio paasij ohtuu párnáidiskijn, ko kálgu

    Kuálásteijee, puásuialmai Jovnâ Aikio lii aassâm Aanaarjävri riddoost Čurnâvuonâst. Tääl sun áásá Njellimist uđđâ puásuituálu táálust. Ella Sarre sahhiittâlâi Aikio Joovnâ 1983. Eellim Čurnâvuonâst lâi koorâs. Tobbeen Jovna kiergânij aassâđ 30 ihheed. Sist lijjii vittâ päärni. Eemeed jaamij, ko párnááh lijjii uceh. Puhelin-uv poođij maŋeláá tohon, mut tast koolgâi taistâliđ.

  • Keđgijäävri kirkko puolij siämmáá peeivi ko Avveel kirkko vihkui

    Keđgijäävri rukkoosviste lâi máđhálij orostempäikkin.

    1800-love loopâ pelni poođij kirkkohaldâttâsâst juurdâ, et kolgâččij rähtiđ rukkoosviste Njellim kuávlun, ko Aanaar Piälppáájäävri kiirkon lai mätki. Rukkoosviste rahtii Keđgijáávrán. Kirho raahtij Kajaanilâš miäštár Simo Juhháán, mut sust lijjii pargen meid páiháliih ulmuuh. Njellimân lii mätki 18 kilomeetterid. Kirkko vihkui kiävtun 1871. Tobbeen kiergânii toollâđ tuše kulmâ immeelpalvâlus.

  • Njellimlâs Sáárá Valle pijgui ennuv elimis äigin, oopâi ennuv tuoijuumist já määlistmist

    Valle Sáárá pijgui ennuv elimis äigin.

    Sáárá Valle päikki lâi Kappeerjuuvâst, nuorttii peln Aanaar, Njellimist 60 kilomeetterid tavas. Elsa lâi 8- ihásâš, ko suu enni jaamij. Piättár ennui kuuvl moonâi vistig já tom maŋa Kukseluohtân Juhan Matt Aila kuuvl piämmunieidân. Suáti ääigi puoh muttui. Taažân, Trondheimin, kaartâi evakkon. Tobbeen lâi hirmâd pyeri leđe.

  • Kuobžâjäävri riddoost pajasšoddâm Uula Paadar, muštá maht suu ákku já äijih rahtijn kievđâid

    Ucc Paadaráá Uulá muštâl tovláin aaigijn.

    Uula Paadar, Ucc Paadaráá Uulá, šoodâi Kuobžâjäävrist, Kaamâs aldasijn. Ko njaajâi te varrij Ucjuuhân. Párnáidis sun ij lah opâttâm anarâškielâ. Tälviv sun lii puásuihommáin já keessiv kuálástusvahtân. Lennátin hommáin sun lai keessiv, ivij 1955-77,mut ko čohčâ poođij te poođij mielâ miäcán. Uulá pärnivuođâ peerâ varriistâlâi kuolij tet keessiv kesipááikán.

  • Siiri Auvinen kuálástij ovdil evakko já talle moonâi Ruošân paargon

    Siiri Auvinen kuálástij, tom maŋa moonâi Ruošân paargon.

    Avelist ässee Siiri Auvinen muštâl maht suu pärnivuođâ pääihist Čovčjäävrist tovle kuálástii. Suáđi maŋa moonâi Kaitakuoškân paargon. Maiden škoovlâid sun ij lah jottáám, mut pargo lii opâttâm. Peeivijd nuottuu, iijâid čolluu kuolijd. Ovdil evakkon vyelgim äijih kuudij 9-kiilu kuávžur, mut tot lâi nuuvt ruoinâs, et ij vaijaam lihâdiđ, te pisoi viermist, muštá Siiri.

  • Puhelin ko poođij Valle Aila pááikán, te oroi tego ličij almeväldikoodán peessâm

    Aili Valle muštâl ko tekniik poođij Jormokuoškân.

    Aanaar Jormokuoškâst ässee Aili Valle muštá ton ääigi ko suu pááikán poođij tekniik. Poođij puhelin, televisio, šleđgâ, maađij. Puhelin puáttim jierestuudij. Šleđgâ puáttim toovâi argâpiäiválijd pargoid älkkeebin. - Oroškuođij nuuvt et tääl ij oostâ jäämmiägin, lai nuuvt hitruu, povvust Aila. Šleeđgâ já maađij puáttim puovtij meid kolgokävppijâsâid.

  • Juhán Antt Máárjá vuolgij tom maŋa pijguđ, ko peesâi rippâškoovlâst

    Máárjá Mattus tuoijui ennuv säämituoijijd.

    Mattus Máárjá, Juhán Antt Máárjá, áásá tääl Mudusjäävri riddoost, aldâ Aanaar. Sun šoodâi Ákšujäävrist. Peerâ lâi kievhi já Máárjá lai piämmunieidâ maaŋgâ pääihist. 22-ahasâžžân, ko peesâi rippâškoovlâst, te vuolgij pijguđ. Máárjá lii tuoijum ennuv, kuárrum peeskâid, kammuid, kaperijd já ruávuid-uv.

  • Eero Pekka Aikio lii lamaš áimutotken 1990-lovo aalgâst Čevetjäävrist

    Eero Piäkká Aikio lii áimutotken Čevetjäävri kuávlust.

    Jyehi nube peeivi koolgâi tipšođ mašinijd já jyehi oho koolgâi suodattimijd vuolgâttiđ ovdâskulâi. Taggaar lai áimututkâm lágádâs hoovdâ, Eero Pekka Aikio pargo. Tutkâmtupe lai nuuvt tuárispeln luodâst, kuus maađij nyeskih iä puáttám. Päikki lii Čevetjäävri Kirakkajäävri alda orroo väärist. Ige tohon puáhtám moottorvuájánáin moonnâđ, et iä taingin nyeskih liččii oinum.

  • Elsa já Tuomas Valle muštâlává tovláid siämmást ko opâttává anarâškielâ

    Elsa já Tuomas Valle muštâlává tovláid.

    Njellimliih, Elsa já Tuomas Valle savâstâllâv tovláá ääigist. Pärnivuođâst,rähisvuođâst, kuáláástmist, puásuipargoin, škovlâääigist, ellein, maađhâšmist, tuoijuumist. Suái láin Lea Laitisii kielâmiäštáreh 1970-lovvoost. Taah mainâseh láá päddejum 1975. Elsa já Tuomas láin talle 53-ihásiih. Tuomas šoddâmpäikki lii Naŋŋujävri. Jo nuorrân varrij tobbeen meddâl, ige lah tast maŋa tobbeen iällám.

  • Nävt šaddeh sovskammuuh já kamâspidoh

    Kaisa Musta rävvee tuoijuđ kammuid já kamâspiddoid.

    Aanaar Rivdulist ässee tuájár Kaisa Musta rävvee aalgâ rääjist maht kalga sovskammuid já kamâspiddoid rähtiđ. Kaisa Musta muštâl jieijâs elimist, maht sun varrij meddâl pääihist, raahtij pääihi Rivdulân. Kietâtuojijd Kaisa lii ráhtám aaibâs pärnivuođâ rääjist.

  • Tovle poođij škovlâ párnái pááikán, ige pištám kuhháá

    Kierdoškovlâ poođij ulmui pááikán.

    Tovle iä lam škovlâtááluh, määđhih lijjii kuheh, nuuvtpa máttááttijjee poođij ulmui pááikán. Taam kočodii kierdoškovlân. Škoovlâst oopâi rekinistiđ, luuhâđ, lávluđ, mut puoh tergâdumos lâi oppâđ ráámmádhistorjá já katkismus paajeeld. Škovlâ piištij suullân kulmâ oho ain häävild. Kaisa Musta áásá tääl Rivdulist, mut lii šoddâm Menišjäävrist.

  • Kommetáálu

    Párnái jieijâs keksim párnáimainâs .

    Mikkâl-Antti, Saammâl, Petter já Matti Morottaja muštâleh mainâs kommetáálust. Maainâs kullui Anarâš saavâin juovlâmáánust 1991. Mainâsist láá kaandah, Fastentasten-kandâ, säplig já komme. Komme ááigui nuáiduđ puohâid säpligin, nuuvt et puáhtá taid puurrâđ. Hävdienâmist viežžii Tähti-rieggee, kiäst meid lijjii omâs vyeimih. Loopâst Tähti-rieggee purrui já silbâruuđáin paččii kome lappâsân.

  • Meccivaavtâ stuárráámus pargon lâi muorâi vyebdim ulmuid 1900-lovo pelimuddoost

    Sammeli Valle kiergânij leđe 36 ihheed meccivahtân.

    Aanaar Solojäävrist ässee Sammeli Valle kiergânij leđe 36 ihheed meccivaavtâ pargoost. Meccivahtâ uážui olssis väldiđ nuuvtá staatâ meecist puáldimmuoráid, ruttâpäälhi lasseen. Saammâl eelij sahhiittâlmin Lahja Paltto čohčuv 1985. Ohtâ meccivaavtâ pargoin lâi muorâi vyebdim páihálijd. Ton ääigi Suáluičielgi taavaabeln uážui njeidiđ tuše puáldim- já huksimmuorâid.