Hyppää pääsisältöön

Lyyrikon unohdettuja lauluja

Yrjö Kilpinen on suomalaisista laulusäveltäjistä ainoa, joka todella pääsi murtautumaan kansainväliseksi tekijäksi saksankielisen Liedin maailmassa. Häntä voikin helposti pitää Kuulan ja Sibeliuksen jälkeen merkittävimpänä suomalaisena laulusäveltäjänä. Niinpä Kansalliskirjaston arkistossa piilossa uinuneiden Kilpisen laulujen kaivaminen esiin ja toimittaminen laulukuntoon on kansallinen kulttuurinen teko, ja ne ansaitsevat luonnollisesti myös tasokkaan levytyksen.

Cd-levyn kansi
Cd-levyn kansi CD-levyt

Sopraanot Hedvig Paulig ja Jenni Lättilä sekä baritonit Jaakko Kortekangas sekä Jouni Kokora tekevät Kilpisen laulumusiikin parissa tasalaatuista työtä pianisteinaan mainiot Kristian Attila sekä Kirill Kozlovski. Ruotsin-, saksan- ja suomenkieliset laulut vuorottelevat hyvässä järjestyksessä, eikä mukana juurikaan ole heikompia sävellyksiä. Suomenkielisistä lauluista erityisesti heti Toisen maailmansodan jälkeen Katri Valan teksteihin kirjoitetut laulut vaikuttavat inspiroituneilta ja vahvoilta; saksankielisissä soi ehkä selvimmin Kilpisen saksalaisvaikutteet. Wienissä ja Berliinissä opiskellut säveltäjä oli kovassa kurssissa Kolmannen valtakunnan musiikkielämässä – mutta häntä ihailtiin myös Lontoossa.

Moni-ilmeisyys, eklektisyys erilaisten sävellyksellisten vaikutteiden suhteen, tekee tästä 25 laulun albumista miellyttävän vaihtelevan kokemuksen, ja oma tärkeä osansa in kolmella eri kielellä kirjoitettu pääasiassa varsin korkealuokkainen runous. Kilpinen oli voimakasotteinen lyyrikko, ja voimakasotteisia ovat myös tämän levyn tulkinnat. Onneksi oopperalavalta tuttujen laulajien tulkinnat pysyvät pääosin liedmäisen herkkinä paikoin aika vaativiin mittoihin ulottuvissa lauluissa.

Kilpisen liikkumista historian kyseenalaisimmissa kulttuuripiireissä ei toki pidä unohtaa, häntä on pidetty taiteilijoistamme myötämielisimpänä kansallissosialistien suuntaan – ennen vuotta 1945. Hänen musiikkiinsa ei tästä toki tiedä mitään, edes runouden tasolla. Ottamatta poliittisesti kantaa voin mieluusti nostaa tämän oivallisen laulusäveltäjän tuotannon arvoonsa ja toivottaa sydämellisesti tervetulleeksi nyt esiin kaivetut ja toimitetut “uutuudet” aiemmin tunnettujen rinnalle.

“Yrjö Kilpinen – ‘Uusia’ lauluja”. - Jenni Lättilä, Hedvig Paulig, sopraano, Jouni Kokora, Jaakko Kortekangas, baritoni, sekä Kristian Attila, Kirill Kozlovski, piano. (Nova Records, NRECD-19)

Kuuntele Uudet levyt 29.9.2017, toimittajana Ville Komppa.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.

  • Sibeliuksen suosikkisopraano Ida Ekman – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 22. huhtikuuta.

    Huhtikuun 22. päivänä syntyneen Ida Ekmanin (1875–1942) taipuisaa, kaunissointista sopraanoa ihaili mm. Sibelius, jonka musiikkia laulajatar teki tunnetuksi sekä kotimaassa että ulkomailla. Nuoren Idan sanotaankin olleen rakastunut säveltäjään. Idan aviomies, pianisti Karl Ekman ja Jean Sibelius olivat läheisiä ystäviä jo nuoruusvuosilta.

  • Dessy luottaa pienten asioiden suuruuksiin

    Dessy luottaa pienten asioiden suuruuksiin

    Belgialaisen säveltäjä-sellisti-kapellimestari Jean-Paul Dessyn (s. 1963) tuore julkaisu vakuuttaa. Äänitteen keskiössä on viime vuonna valmistunut Sielunmessuja-teos.

  • Senfterin kamarimusiikkiteoksissa riittää vielä pöyhittävää

    Senfterin kamarimusiikkiteoksissa riittää vielä pöyhittävää

    Säveltäjä Johanna Senfterin (1879–1961) musiikkia on kuultu äänitteillä harvakseltaan. Senfter jakoi sävellysopettajansa Max Regerin tavoin harmonisen ja sävellysteknisen tekotavan, joka oli luonteeltaan varsin toisenlainen kuin samoihin aikoihin nousuaan tekevän Wienin toisen koulukunnan musiikillinen ajattelu.