Hyppää pääsisältöön

Presidentti Koivisto peräänkuulutti kriittistä, mutta ei syyllistävää sotatutkimusta

presidentti Mauno Koivisto.
presidentti Mauno Koivisto. Kuva: Yle presidentit,Mauno Koivisto

Valtiotieteen tohtori, eversti Pekka Visurilta on ilmestynyt jo kolme jatkosodan tapahtumia ja päätöksentekoa käsittelevää teosta – viimeisiin niistä viikko sitten: ”Saksan kenraali Suomen päämajassa vuonna 1941”.

”Ensimmäinen vahva mielikuvani presidentti Koiviston sotakokemuksista on peräisin hänen muistelmakirjastaan ”Koulussa ja sodassa”, joka julkaistiin vuonna 1998 Katajanokan Kasinolla Helsingissä”, kertoo Visuri.

”Tuo tilaisuus jäi erityisen hyvin mieleeni: salintäyteinen yleisö kuunteli hiiren hiljaa, kun Koivisto kertoi kokemuksistaan nuorena rintamamiehenä jatkosodassa. Kirja on hyvin henkilökohtainen tilitys sodan aiheuttamista tuntemuksista.”

Visuri avusti presidentti Koivistoa lukuisissa kirjahankkeissa kesästä 1999 alkaen. Yhteistyön tuloksena syntyivät mm. teokset ”Venäjän idea” (2001) ja ”Itsenäiseksi imperiumin kainalossa” (2004) sekä ruotsinkielinen muistelmateos ”Grannar – frändskap och friktion” (2008). Visuri oli alun perin palkattu avustamaan Koivistoa tämän 1970-lukua koskevien muistelmien kirjoittamisessa. Projekti kuitenkin tallautui muiden kirjahankkeiden jalkoihin.

”Tein taustatyötä tiedonhankinnassa ja avustin käsikirjoitusten muokkauksessa. Siinä yhteydessä kävimme usein pitkiä keskusteluja Koiviston työhuoneessa Suomen Pankin alakerrassa. Kirjojen kiireisessä valmisteluvaiheessa tapaamisia oli monasti viikoittain”, Visuri kertoo.

Visurin mukaan jatkosota ja erityisesti sen alkuvaiheet kiinnostivat Koivistoa.

”Totesimme, että kevään ja kesän 1941 tapahtumista tarvitaan lisätietoja. Lupasin presidentti Koivistolle hankkivani niitä, kunhan sopiva aika koittaa. Valitettavasti hän ei ole enää lukemassa, mitä olen sittemmin saanut selville.”

Professori Pekka Visuri
Professori Pekka Visuri Kuva: Yle Pekka Visuri,Pekka Visuri

Koivistoa ihmetytti
paniikki Karhumäessä

Visurin jatkosodasta kirjoittamat teokset ovat ”Mannerheimin ja Rytin vaikeat valinnat” (2013) ja ”Paasikiven Suomi suurvaltojen puristuksessa 1944-1947” (2015) sekä uusin,
”Saksan kenraali Suomen päämajassa vuonna 1941”. Viimeksi mainittu perustuu Saksan edustajana päämajassa olleen kenraali Waldemar Erfurthin päiväkirjoihin. Niihin perustuvan Visurin kirjan innoittamana valmistui myös MOT-ohjelma ”Mannerheimin kotinatsi”. joka on katsottavissa Yle Areenassa.

Maineikkaassa Törnin sissikomppaniassa pikakiväärimiehenä palvellut Koivisto päätyi jatkosodan melskeissä kauas Itä-Karjalan perukoille – aina Karhumäkeen saakka.

”Häntä askarrutti koko ajan kysymys, että miten sinne kauas Suomen rajojen ulkopuolelle oli menty: mikä oli se tausta-ajatus siinä, ja miksi sitten yhtäkkiä sieltä jouduttiin paniikin vallassa ja kriisitunnelmissa lähtemään pois. Hän oli pikakiväärimiehenä Karhumäessä katsellut vahvoja linnoituslaitteita ja ihmetellyt niiden nopeaa luovuttamista ilman taisteluja, kun joukkoja tarvittiinkin kiireesti Karjalan Kannaksella.”

Visuri kertoo, että presidentti Koivisto tutki jatkosotaan liittyviä asioita vuosikaudet, luki erityyppisiä lähdeteoksia ja pohdiskeli asiaa perusteellisesti. Koivisto oli hyvin perillä myös venäläisestä sotahistorian tutkimuksesta, jota hän luki alkukielellä.

”Hänelle kertyi alalta merkittävät tiedot, eikä hän useinkaan ollut tyytyväinen Suomessa tehdyn tutkimuksen tasoon. Koiviston mielestä suomalaistutkimuksessa toisteltiin liiaksi vanhoja, usein propagandan sävyttämiä teesejä. Siinä ei myöskään uskallettu riittävän kriittisesti käydä käsiksi suomalaisten kannalta arkoihin asioihin - kuten asettumiseen Saksan rinnalle hyökkäyksessä Neuvostoliittoon ja Itä-Karjalan valtaamisen ja hallussapidon strategiseen mielekkyyteen.”

Kriittistä tutkimusta,
mutta ei syyllistämistä

Jatkosotaa koskeneen päätöksenteon perusteiden peittely vielä kauan sodan jälkeen ei Koiviston mielestä ollut hyväksyttävää. Sodanaikaisen valtiojohdon toimia piti hänen mukaansa voida arvioida kriittisestikin - joskin ilman syyllistämistä, valottaa eversti Visuri presidentti Koiviston kanssa käymiään keskusteluja.

”Nämä poliittisen ja strategisen tason kokemukset saattoivat hyvinkin heijastua Koiviston kaudella noudatettuun varovaiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Presidentti halusi jatkaa edeltäjiensä peruslinjauksia, joissa Suomen geopoliittisen aseman erityispiirteet otettiin vahvasti huomioon.”

Pekka Visuri on omistanut uusiman kirjansa ”Saksan kenraali Suomen päämajassa vuonna 1941” presidentti Mauno Koiviston muistolle. Koivisto menehtyi toukokuussa 93-vuotiaana. Hän toimi Suomen presidenttinä vuosina 1982-1994.