Hyppää pääsisältöön

Gambamusiikin eksentrikko

Rakastan renessanssin gambamusiikkia monesta syystä, ainakin siksi että sen erikoiset harmoniat ja oudot käänteet tuntuvat raikkailta. Usein kummallisuudet jäävät pilkahduksiksi keskellä tylsää kauneutta, mutta Christopher Tyen consort-musiikissa outous hyppää välittömästi silmille, niin äärimmäisiä ovat säveltäjän edesottamukset, ja niin tiheässä. Ei ihme, että gambamusiikin ykkösryhmä Phantasm on intoutunut tekemään kokonaislevytyksen Tyen consort-musiikista.

Christopher Tye / Consort Music
Christopher Tye / Consort Music Uudet levyt

Tye tunnettiin jo omana aikanaan eksentrisenä säveltäjänä, joka seurasi omia päähänpistojaan. Hän antoi kappaleilleen sellaisia lisänimiä kuin "Trust", "Believe me" ja "Seldom Seen", ilmeisesti vakuuttaakseen soittajille, ettei nuoteissa ole virheitä - ja ihan syystä. Tarjolla on vapaasti kelluvia rytmitiheikköjä, harmonioista ja tahtilajeista piittaamatta eteneviä cantus firmuksia sekä härskiä pilantekoa kromatiikan säännöistä.

Hengästyttävän outouden takia Tyeta on syytetty herkkyyden puutteesta ja itsetarkoituksellisesta kikkailusta, mutta ainakin omasta mielestäni Tyen musiikki on lähes pelottavan tunteikasta. Ne tunteet vain eivät ole selviä ja kirkkaita, vaan sekoittuneita ja ristiriitaisia. Niiden ilmaiseminen consort-musiikin tiukan perinteen sisällä vaati äärimmäisiä keinoja, minkä sille mahtaa.

Viiden gamban Phantasm-yhtye edustaa juuri consort-musiikin tiukkaa perinnettä, sen brittiläistä, henkevän akateemista siipeä. Soitto on rikkeetöntä ja puhdasta, ja se miten kevyen täsmällisesti viisikko navigoi Tyen labyrinteissa kertoo pitkästä kokemuksesta. Äänityksessä gambat särisevät herkullisen pehmeästi. Kuitenkin jään kaipaamaan rajumpaa artikulointia sekä modernimpien soittotekniikoiden ja sointien kokeilua, koska Tye tuntuu antavan siihen mahdollisuuden. Phantasmissa on mukana kaksi hullua suomalaista, Mikko Perkola ja Markku Luolajan-Mikkola, mutta se ei taida olla tarpeeksi.

Christopher Tye: Complete Consort Music. - Phantasm. (Linn, CKD 571)

Kuuntele Uudet levyt 6.10.2017, toimittajana Kare Eskola.

  • Aina on tilaa yhdelle

    Aina on tilaa yhdelle

    Antonio Vivaldin Neljä vuodenaikaa levytettiin ensi kerran 1940-luvun alussa, yli 75 vuotta sitten. Sen jälkeen tästä ikisuosikista on tullut tallenteita tasaiseen tahtiin, ja osalla on ollut todellista kaupallista menestystäkin.

  • Lars Karlssonin laulavia säveliä

    Lars Karlssonin laulavia säveliä

    Ahvenanmaalta Helsinkiin jo 70-luvulla kotiutunut Lars Karlsson on pysynyt vuosikymmenten saatossa uskollisena ilmaisulleen. Nyt Lapin kamariorkesteri ja klarinettivelho Christoffer Sundqvist käyvät John Storgårdsin johdolla kiinni Karssonin klarinettikonserttoon.

  • Perinnetietoista amerikkalaista kvartetto-ilmaisua

    Perinnetietoista amerikkalaista kvartetto-ilmaisua

    Richard Danielpour ei ole amerikkalaissäveltäjistä sieltä kaikkein tunnetuimmasta päästä. Kuusikymppisen tekijän tyyli kääntyi sarjallisuudesta kohti yksinkertaisempaa ilmaisua 1980-luvulla. Samoihin aikoihin alkoi myös jousikvartettojen sarja, joista ensimmäinen valmistui 1983.

  • Synteesin jäljillä

    Synteesin jäljillä

    Kahden erilaisen musiikkikulttuurin- ja tyylin yhdistäminen ei ole mikään helppo juttu. Vaarana on niiden yhteen sulauttamisen sijaan vain kahden elementin epäsuhtainen yhtä aikaisuus. Monesti lopputuloksena onkin semi-eksoottinen sävelkieli, jossa kumpikaan yhdistelmän tyyleistä ei näyttäydy parhaalla mahdollisella tavalla parhaassa uudessa ympäristössään.