Hyppää pääsisältöön

Kahtiajakautunut maa matkalla uuteen sotaan

Kirjojen Suomen lukulista 1930-luvulle
Kirjojen Suomen lukulista 1930-luvulle Kuva: Yle/Annukka Palmén-Väisänen Kirjojen Suomi,1930-luku,kirjat,kirjallisuus

Kirjojen Suomi on kertomus satavuotiaasta Suomesta ja sen vaiheista. Nyt matkamme kulkee läpi dramaattisen 30-luvun. Vuosikymmen jätti jälkeensä monia klassikoita: Toivo Pekkasen työläisromaanin Tehtaan varjossa ja Hella Wuolijoen näytelmät. Runoilija Saima Harmaja kirjoitti koko tuotantonsa 30-luvulla. Olavi Paavolainen kuvasi esseissään ajan henkeä ja F.E. Sillanpää sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon.

Maatalousvaltaisessa Suomessa oli 1930-luvulle tultaessa noin kolme ja puoli miljoonaa asukasta. Sisällissodasta oli kulunut vasta runsaat kymmenen vuotta, ja yhteiskunta oli voimakkaasti jakautunut. Vuosikymmenen alussa Lapuan liike oli vielä voimissaan ja kommunistipuoleet oli kielletty. Suuri joukko suomalaisia työläisiä muutti ihanteidensa perässä Neuvostoliittoon. Vuosikymmen alkoi ankaralla talouslamalla ja loppui nousukauteen. Euroopassa nousseet kansallissosialistiset aatteet alkoivat tunkeutua Suomeenkin. Oltiin matkalla kohti toista maailmansotaa.

Toivo Pekkasen Tehtaan varjossa lähensi kansanryhmiä toisiinsa

30-luvun alun kirjailijat kirjoittivat yhteiskunnan kahtiajakautuneisuudesta. Pentti Haanpää kritisoi Lapuan liikkeeseen kytköksissä ollutta metsäteollisuutta romaanissaan Noitaympyrä (1931). Metsän vihreästä kullasta hyötyivät suuret firmat, mutta eivät metsänomistajat eivätkä rengit. Metsäteollisuuden johtajat eivät katsoneet Haanpään esittämää kritiikkiä hyvällä. Talouslaman aikaan valmistunut käsikirjoitus olikin vähällä jäädä ilman kustantajaa sillä kustantamot olivat kaikki riippuvaisia metsäfirmoilta saatavasta paperista.

Vuosikymmenen jonkinlaisena ihmeenä kirjallisuudessa voi pitää Toivo Pekkasen suosiota. Oikeistopuhurien jyllätessä on yllättävää, että Pekkasen romaanista Tehtaan varjossa (1932) otettiin viisi painosta, ja se nousi lukijoiden suosikiksi yli aaterajojen. Kirja kuvaa sisällissodan jälkeisen Suomen nousukautta ja se onnistui lähentämään kansanryhmiä toisiinsa.

30-luvun edetessä teollisuus alkoi Suomessa elpyä ja maanviljelyksen vahva selkäranka piti laman vaikutukset Suomessa muuta maailmaa pienempinä. Helpotusta tuskiin toi ilmeisesti myös kieltolain lopettaminen vuonna 1932.

Kieltolain aikaa kuvasi Joel Lehtonen veijariromaanissaan Henkien taistelu (1933). Kiltti maalaispoika Kleophas Sampila tutustuu paholaisen johdolla arvokkaiden henkilöiden salaisiin paheisiin ja naurettavuuksiin Helsingissä. Romaani arvostelee iskevästi myös Hitleriä.

Sen sijaan Olavi Paavolaisen on sanottu jopa innostuneen natsismista. Teoksessa Risti ja hakaristi (1938) hän kuitenkin analysoi 1930-luvun valta-aatteita, fasismia ja natsismia tarkasti. Olennaista on, miten Paavolainen näki natsismin ja kristinuskon väliset suhteet Saksassa. Hän kuvasi kuinka Saksan kirkolliset piirit sidottiin vähitellen natsismin palvelukseen.

Vaikka vasemmistolaisesta Kiila-taiteilijajärjestöstä on kirjoitettu paljon 30-luvun ilmiönä, aika oli kuitenkin taiteissa varsin konservatiivista. Arvo Turtiainen, Elvi Sinervo, Katri Vala, Raoul Palmgren ja Pentti Haanpää saivat tuntea tämän.

Sally Salmisen Katrina on suuri tarina 1900-luvun alun Suomesta

Taloudellinen hyvinvointi lisääntyi vuosikymmenen edetessä, työläiskodeissa arkea elettiin pitkälti samalla tavalla kuin ennenkin. Perheenäiti teki vuosikymmenen alussa maaseudulla 11-14 -tuntisia työpäiviä ja käveli kotipiirissään kymmenisen kilometriä päivässä. Keskiluokkainenkin perhe nukkui vielä huonoissa hetekoissa ja harvassa kaupunkiasunnossakaan oli sisävessa.

Vuonna 1930 laki vapautti naiset aviomiehensä holhouksesta ja nainen ei tarvinnut enää miehensä lupaa työpaikan vastaanottamiseen. Myös yliopistoissa opiskeli naisia. Silti yleinen käsitys oli, että naisen paikka on kotona perhettä hoitamassa. Lama oli vienyt myös monilta naisilta työpaikan ja saattanut heidät siksi takaisin hellan ääreen.

Sally Salminen nousi tuntemattomuudesta kansainväliseenkin kuuluisuuteen esikoisromaanillaan Katrina (1936). Sitä voisi luonnehtia Väinö Linnan kirjojen kaltaiseksi suureksi tarinaksi 1900-luvun alun Suomesta. Toisin kuin Linna, Salminen kirjoitti naisten kokemaa historiaa. Katrina viedään Pohjanmaalta naimisiin Ahvenanmaalle, jossa hän joutuu taistelemaan epäoikeudenmukaisuutta ja köyhyyttä vastaan. Laivanvarustajat kohtelevat alempikastisia karusti, ja saamaton mies on kaiket ajat merillä. Ahvenanmaalla syntynyt Salminen kirjoitti kirjan ollessaan kotiapulaisena Yhdysvalloissa New Yorkissa.

Vuosikymmenen merkittäviin kirjailijoihin lukeutuu myös Iris Uurto, joka muutti romaanillaan Ruumiin ikävä (1930) aikansa käsityksiä naiseudesta. Sen avoin seksuaalisuuden kuvaus ja feministiset pyrkimykset aiheuttivat ilmestyessään skandaalin. Päähenkilö Paula lähtee turvallisesta avioliitosta liian tiukkojen sukupuoliroolien vuoksi. Jazztyttömäisen hoikkana kaupunkilaisnaisena hän kaipaa uuden ajan seikkailua ja jännitystä elämäänsä.

Köyhyydestä ja tulevan sodan peloista kirjoitti riipaisevasti Katri Vala. Hän oli varoittava majakka, joka tunsi tuskaa siitä, että tulevat lapset joutuvat varttumaan kohti kauheuksia sisältävää tulevaisuutta. Valan runokokoelma Paluu (1934) enteilee sotaa, mutta on samalla lempeää runoutta äitiydestä ja köyhyydestä. Kokoelma kuvaa yhteiskuntaluokkien välistä kuilua. Runoissa kaivetaan ruokaa Sörkan roskiksista ja kädetön nuorukainen tuijottaa merelle. Sotaa enteilee myös runo, jossa raskaana oleva nainen häpeää tulevan lapsensa synnyinmaata.

Kun Sillanpää matkusti joulukuussa Tukholmaan palkintoa noutamaan, talvisota oli jo syttynyt

Nuorena kuolleen runoilijan Saima Harmajan kohtalo myös ikään kuin enteilee sotaa. Hänen runokokoelmassa Sateen jälkeen (1935) näkyy ristiriita sisäisen tuskan ja maailman kauneuden välillä. Hänen runokokoelmansa nousivat varsinkin sotavuosina niin suosituiksi, että niistä otettiin lukuisia uusintapainoksia.

Vuonna 1939 julkaisi Hella Wuolijoki näytelmänsä Niskavuoren leipä. Siihen hän taltioi vahvojen naisten ja heikkojen miesten kautta ajankuva 1930-luvun Hämeestä. Poliittiset ja kulttuuriset muutokset ravistelivat suomalaista agraariyhteiskuntaa, josta väki oli jo suuntaamassa kohti kaupunkeja.

Kiinnostava vuosikymmenen romaani on Martti Laineen vuonna 1937 ilmestynyt Kuilu. Se aiheutti ilmestyessään kiihkeän väittelyn, koska se kuvasi homoseksuaalisia suhteita vuosisadan alun Suomessa. Sisällissodassa punaisten puolella taistellut Unto Kamara joutuu vangiksi, ja valkoisen upseerin kaltoin kohdelluksi. Kirjan ilmestymisen aikaan miesten välisistä suhteista ei saanut kirjoittaa. Teoksesta hankittiin jopa psykiatrin lausunto. Yllättäen lausunto oli tarinaa ymmärtävä ja jopa kehuva. Laine vaihtoi kohun vuoksi nimensä Martti Larniksi, millä nimellä hän tuli tunnetuksi kansainvälisestikin. Hänen teostaan Neljäs nikama myytiin Neuvostoliitossa jopa 2,5 miljoonaa kappaletta.

Vuosikymmen päättyi komeasti kirjallisuuden F.E. Sillanpään Nobel-palkintoon. Ruotsin Akatemian perusteluissa todettiin, että palkinto myönnettiin "syvällisestä ymmärtämisestä ja syvällisestä tyylitajusta, joita käyttäen hän on kuvannut kotimaansa maalaiselämää ja luontoa keskinäisessä vuorovaikutuksessa". Romaaneista lausunnossa mainitaan Hurskas kurjuus ja Nuorena nukkunut.

Kirjallista riemua synkensi maailmanpoliittinen tilanne. Kun Sillanpää matkusti joulukuussa Tukholmaan palkintoa noutamaan, talvisota oli jo syttynyt.

Kirjojen Suomen suositukset 1930-luvulta:

Linkistä pääset kirjan esittelyartikkeliin.

Mitkä kirjat 1930-luvulta ovat sinulle tärkeitä? Kirjoita oma kirjalistasi kommenttikenttään!

Artikkelia muokattu 11.1.2018: Maininta e-kirjoista poistettu lukuoikeuksien umpeuduttua.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

Kirjojen Suomi