Seppo Puttonen
Yle
Ruotsin akatemia ilmoittaa torstaina klo 14 tämänvuotisen kirjallisuuden Nobel-palkinnon saajan. Kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen esittelee ennakkosuosikkeja ja pohtii, mitkä seikat vaikuttavat valintaan.
Kielen uudistaja vai perinteisen kirjallisen tarinan kertoja? Millainen kirjailija saa Nobel-palkinnon tänä vuonna, tätä jännitämme.
Viime vuonna rocklyyrikko Bob Dylanin palkitseminen jakoi mielipiteitä. Moni laajan tuotannon tehnyt kirjailija ei voinut sulattaa palkinnon menoa laulutekstien tekijälle. Vaikka Nobel-valitsijat toistuvasti painottavat, että valintaperusteina ovat puhtaan taiteelliset ja nimenomaan kirjallisuuden kriteerit, valintoihin on liittynyt yhteiskunnallisia painotuksia. Sellaisena voidaan pitää myös Dylanin palkitsemista. Minulle se oli viesti tietynlaisen amerikkalaisen vastakulttuurin arvostamisesta. Kun akatemia oli tekemässä valintaa, se ei vielä voinut arvata, että Yhdysvaltojen presidentiksi nousee Donald Trump. Oikeastaan Dylanin palkitseminen osui juuri oikeaan aikaan.
Akatemia on nytkin joutunut miettimään kirjallisuuspalkinnon huomioarvoa. Se on aina kunnianosoitus paitsi kirjailijalle myös hänen edustamalleen maalle ja kielialueelle. Siksi on vaikea uskoa, että palkituksi tulisi syyrialainen runoilija Adunis, vaikka häntä on veikkailtu monena vuonna saajaksi. Syyrian presidentti Bašar al-Assad, ja häntä tukeva Venäjä sekä maassa taistelevat kapinallisryhmittymät muodostavat poliittisesti liian tulenaran yhtälön.
Unkarilaissyntyisen Péter Nádasin suosio on viime vuosina hiipunut veikkailuissa eikä Unkarin omaperäinen linja Euroopassa ole ainakaan parantanut Nádasin mahdollisuuksia.
Vahvimmilla saattaa olla kenialainen Ngũgĩ wa Thiong´o. Hän on asunut poliittisten mielipiteidensä vuoksi maanpaossa Englannissa ja Yhdysvalloissa vuodesta 1982 lähtien. Ngũgĩ kirjoitti ensimmäisen romaaninsa Weep Not, Child (1964) opiskellessaan Englannissa. Toisessa romaanissaan, The River Between (1965), hän kuvasi kristityn ja ei-kristityn onnetonta romanssia, jonka taustalla on mau-mau-kapina. Ngũgĩn romaani Variksen Velho (Mũrogi was Kagogo) voitti Tähtifantasia-palkinnon vuonna 2008.
Kestosuosikki veikkauksissa on ollut viime vuosina japanilainen Haruki Murakami. Hän on saanut vaikutteita kirjoittamiseensa muun muassa Franz Kafkan teoksista. Murakami kirjoittaa usein länsimaisen kulttuurin vaikutuksesta japanilaiseen elämään. Häneltä on suomennettu tusinan verran teoksia, joista viimeisimpinä Värittömän miehen vaellusvuodet (2013) ja Miehiä ilman naisia (2014). Japanissa sensaatioksi muodostunut ja miljoonan verran myynyt romaanisarja 1Q84 on myös käännetty suomeksi.
Israelilaisen Amos Ozin nimi on myös arvailujen kärjessä. Kahden valtion mallia kannattaneena hän voisikin olla sovittelevan humaani valinta. Amos Oz on Israelissa vaikutusvaltainen, rauhaa kannattava ja arvostettu intellektuelli. Hänen kirjalliset ansionsa tunnustetaan laajasti. Viimeksi häneltä on suomennettu teos Älä kysy yöltä (2010).
Palkinnon saaneet kielialueittain viime vuosina:
2016 Bob Dylan englanti
2015 Svetlana Aleksijevitš venäjä
2014 Patrick Modiano ranska
2013 Alice Munro englanti
2012 Mo Yan kiina
2011 Tomas Tranströmer ruotsi
2010 Mario Vargas Llosa espanja
