Hyppää pääsisältöön

Älä vonkaa. Uskalla mokata. Näytä, että kuuntelet. – Kaikki hyötyvät toimivasta vuorovaikutuksesta

Kuvassa on improvisaatiokouluttajat Jani Turku ja Simo Routarinne
"Tuleeko työpaikasta parempi, kun sinä tulet sinne vai kun lähdet sieltä pois?" kysyvät Jani Turku ja Simo Routarinne. Kuvassa on improvisaatiokouluttajat Jani Turku ja Simo Routarinne Kuva: Yle / Anu Heikkinen improvisaatioteatteri,improvisointi,Simo Routarinne,dare to learn-tapahtuma

Miten suhtaudut, jos työkaveri tai perheenjäsen valittaa jostain asiasta? Mikä on hyvän ja huonon kuuntelun ero? Improvisaatiokouluttajat kertovat, miten kommunikointi arjessa sujuu paremmin.

1. Älä vonkaa, älä vähättele

Kielteisiä tunteita on usein vaikea ottaa vastaan. Miten suhtaudut, jos työkaveri tai perheenjäsen valittaa jostain asiasta? Suostutteletko ja vonkaatko puhujaa muuttamaan mieltään: oletko ajatellut asiaa tältä kannalta? Vai vähätteletkö hänen kokemustaan: ajattele, Syyriassa asiat on paljon kurjemmin.

Simo Routarinteen ja Jani Turkun mukaan molemmat reagointitavat viestittävät toiselle, että tiedät paremmin mikä hänelle on hyväksi.

– Jos voi hyväksyä toisen tunteen ja todellisuuden ilman, että yrittää vääntää niitä eri asentoon, oma ja kaikkien elämä muuttuu helpommaksi, sanoo Routarinne.

Kun ei yritä esittää itseään fiksumpaa, kaverinkaan ei tarvitse yrittää olla jotain muuta kuin mitä on.

2. Uskalla mokata

Klassisia lauseita, joita toistetaan usein: moka on lahja, uskalla mokata. Helpommin sanottu kuin tehty. Miten mistään tulee mitään, jos kaikki mokailevat koko ajan?

Mokaamisella Turku ja Routarinne tarkoittavat sitä, ettei ota itseään liian vakavasti. Kun ei yritä esittää itseään fiksumpaa, kaverinkaan ei tarvitse yrittää olla jotain muuta kuin mitä on.

– Jos on itselle ankara, on usein toisillekin ankara. Kannattaa pohtia, miten suhtautuu itseensä ja omiin virheisiinsä.

Kuvassa on improvisaatiokouluttajat Jani Turku ja Simo Routarinne hassuttelevat
"Älä ota itseäsi niin vakavasti." Kuvassa on improvisaatiokouluttajat Jani Turku ja Simo Routarinne hassuttelevat Kuva: Yle / Anu Heikkinen Simo Routarinne,improvisointi,vuorovaikutus,Jani Turku

3. Näytä, että kuuntelet

Keskustelukumppani katsoo sinua ilmeettömästi, eikä reagoi juuri mitenkään. On vaikea päätellä, haluaako hän ehkä näyttää fiksulta ja asiantuntevalta vai johtuuko ilmeettömyys uskalluksen puutteesta.

– On tärkeää reagoida edes jotenkin, jotta toinen tuntee tulleensa kuulluksi, Jani Turku ja Simo Routarinne muistuttavat. – Pieni kulmakarvojen liikekin voi joskus riittää.

– Jos pidän pokan, toinen voi stressata, jos olen aktiivinen kuuntelija, puhujakin rentoutuu, Turku sanoo.

On tärkeää reagoida edes jotenkin.

Routarinne kertoo esimerkin sairaanhoitajasta, jonka tehtävä oli pudottaa leikkausjonosta potilaat, jotka eivät olleet onnistuneet lopettamaan tupakanpolttoa. Sairaanhoitajalla oli tapana sanoa jonossa oleville, että leikkaukseen ei pääse, jos tupakanpoltto ei lopu.

Opiskeltuaan vuorovaikutustaitoja hän muutti toimintatapaansa. Hän ei tuominnut epäonnistujia, vaan kuunteli ja kehui pienestäkin edistymisestä. Uusi taktiikka tuotti lopulta parempia tuloksia.

Kuvassa on improvisaatiokouluttajat Jani Turku ja Simo Routarinne nauravat
Olkaa kilttejä toisillenne. Kuvassa on improvisaatiokouluttajat Jani Turku ja Simo Routarinne nauravat Kuva: Yle / Anu Heikkinen Simo Routarinne,improvisointi,vuorovaikutus,Jani Turku

– Yksilökeskeisessä kulttuurissa usein ajatellaan, että jos jollakin on tiimissä ongelmia vuorovaikutustaidoissa, hänet ohjataan koulutukseen, sanovat Turku ja Routarinne. – Kaikista tehokkainta olisi kuitenkin kouluttaa koko tiimi pomoineen päivineen.

Jani Turku ja Simo Routarinne

  • Jani Turku on interaktiivinen insinööri, joka kouluttaa vuorovaikutustaitoja improvisoinnin avulla yhdessä Simo Routarinteen kanssa.
  • Simo Routarinne on teatteritieteen maisteri ja improvisaatioryhmä Stella Polariksen perustajajäsen.


Katso Yle Oppimisen Facebook-sivuilta, kun Jani Turku ja Simo Routarinne havainnollistavat Miltä mokaaminen tuntuu? Mikä on hyvän ja huonon kuuntelun ero?

  • Vikasietotila: Näin siistit öyhöttäjät pois internetistäsi

    Vaimenna ja estä häiriköt somessa

    Miten toimia, kun kohtaa häiritseviä tai suorastaan haitallisia ihmisiä internetissä? Jos ammoisina aikoina Facebook-ystäväksi hyväksytty puolivieras alkaakin julkaista jatkuvasti viestejä, joissa ei ole päätä eikä häntää ja jotka on kohdennettu sinulle, vaikka et liity asiaan mitenkään?

  • Mitä saa sanoa vuonna 2037? Kolme visiota sananvapauden tulevaisuudesta

    Sananvapauden uhkia, toiveita ja tekoja.

    Kysyimme kolmelta tulevaisuutta ja sananvapautta pohtivalta ihmiseltä, millaisena he näkevät sananvapauden tulevaisuuden. Kirjailija ja juristi Jarkko Tontti uskoo ihmiseen, tulevaisuudentutkija Risto Linturi luottaa teknologian kehitykseen ja Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström panee toivonsa uuteen sukupolveen.

  • Vikasietotila: Muunna tabletti tietokoneeksi helpoin vinkein

    Tabletti toimii myös kannettavana tietokoneena

    Taulutietokone eli tabletti suunniteltiin käytettäväksi tietokoneen rinnalla. Fiksusti varusteltuna tabletti voi kuitenkin kasvaa oikeaksi kannettavaksi tietokoneeksi. Tabletin arkiset hyödyt ovat selviä. Kädessä pideltävä, välittömästi käynnistyvä ruutu sopii hienosti kevyeen netin selailuun, sähköpostien ja kirjojen lukemiseen sekä tietysti pelaamiseen ja videoiden katseluun.

Elämäntaidot

Facebook, Twitter

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Luonnon omasta apteekista: Rahkasammal imee verta ja hoitaa haavoja

    Rahkasammaleen käyttö kansanlääkinnässä.

    Rahkasammal on monimuotoinen luonnontuote ja hyötykasvi. Kansanlääkinnässä kuivattua rahkasammalta on käytetty muun muassa haavojen hoitoon ja verenvuodon pysäyttämiseen. Sammalmätäs kelpaa myös juomaveden lähteeksi ja vessapaperiksi!

  • Voiko psykologisiin nettitesteihin luottaa?

    Täyttävätkö nettitestit psykologisten testien kriteerit?

    Netistä löytyy monenlaisia testejä, joilla pyritään arvioimaan ihmisen psyykkisiä ominaisuuksia, kuten persoonallisuutta, soveltuvuutta ammatteihin tai erilaisia psyykkisiä häiriöitä. Osa niistä on viihdyttäviä hupitestejä eikä niiden tekemisestä ole suoranaista haittaa. Osa taas on sinänsä uskottavan oloisia, mutta täyttäväkö ne psykologisten testien kriteerejä?