Hyppää pääsisältöön

Draculassa pelottavinta eivät ole vampyyrit - kauhua herättävät romaanin ajamat aatteet

Kaisa Pulakka istuu rauniokirkon edessä lukien Draculaa
Kaisa Pulakka istuu rauniokirkon edessä lukien Draculaa Kuva: Lotta Ollila/IIna Jussila/Yle lukupiiri

Bram Stokerin Dracula (1897) on kauhukirjojen klassikko. Vampyyrit ja yliluonnolliset ilmiöt eivät nykylukijaa pelota. Kylmiä väreitä saavat aikaan romaanin arvot, muukalaisviha ja naisen seksuaalisuuden kieltäminen.

Oli ihanan karmaiseva ajatus lukea kauhukirjallisuuden klassikkoteosta, kun illat alkavat pimetä ja maisema kietoutuu harmaaseen kosteaan sumuun – aivan kuin 1800-luvun Lontoosta kertovissa elokuvissa. Tartuin Bram Stokerin Draculaan suurella innolla. Kreivi Dracula tuli esiin varjoistaan ensimmäisen kerran vuonna 1897, kun Bram Stokerin romaani julkaistiin. Nykyään monet tuntevat hahmon paremmin lukemattomista elokuvasovituksista ja populaarikulttuurin kuvastosta kuin alkuperäisestä romaanista. Itsellenikin Draculan lukukerta oli ensimmäinen.

Vaikka synkkenevä syksy tarjosi romaanin lukemiselle otolliset olosuhteet, ei Dracula aiheuttanut minussa nautinnollista kauhun värinää. Romaanissa on varsin ansiokkaita kauhukohtauksia (etenkin ne, joissa vilisee lukemattomia rottia!), mutta huomasin lukiessani useammin hymyileväni kuin pelkääväni. Minua naurattivat romaanista vahvasti esiinpuskevat viktoriaanisen ajan aatteet ja ihanteet. Vaikka ei niissä oikeastaan ole mitään nauramista.

Draculan maailmassa on kaksi vielä pelottavampaa asiaa, kuin yliluonnolliset manalan voimat. Toinen on brittiläistä kulttuuria uhkaavat ulkomaiset vaikutteet ja toinen on seksuaalisesti aktiiviset naiset.

Huoli kuningaskunnasta tiivistyy vampyyrin hahmoon

Romaanin Transsylvaniassa tapahtuva alkupuoli on rodullisten ja kansallisten ennakkoluulojen ilotulitusta. Paikallinen väestö kuvataan ystävälliseksi, mutta yksinkertaiseksi ja sivistymättömäksi. Taikausko hallitsee. Erityisen häijyn katseen saavat slovakit, joiden kerrotaan olevan muita barbaarisempia sekä romanit, jotka esitetään tunteettomina ja julmina paholaisen kätyreinä.

Itse kreivi Dracula ihailee ja opiskelee ahkerasti brittiläistä kulttuuria. On selvää, että kreivi aikoo ennen pitkää rantautua saarivaltioon ja on erittäin selvää, että saarivaltion tulevaisuudelle tällainen vieraiden vaikutteiden saapuminen on todellinen uhka.

Kreivi Draculaan ruumiillistuvat 1800-luvun lopun englantilaisten pelot oman kansakunnan ja kulttuurin kohtalosta. Kirjan ilmestymisaikaan, 1897, kolonialismin supervalta oli pitkään levittänyt omaa kulttuuriaan ympäri maailmaa, mutta nyt virtaus oli kääntymässä toiseen suuntaan. Vaikutteita valui enenevässä määrin myös ulkoa sisäänpäin. Lisäksi maata pitkään hallinnut kuningatar Viktoria alkoi olla elämänsä ehtoopuolella. Miten suurvallan kävisi mahtikuningattaren kuoltua?

Kaisa Pulakka
Kaisa Pulakka Kuva: Lotta Ollila ja Yle/Iina Jussila Lukupiiri,kaisa pulakka

Viettelijätärvampyyri ja uusi nainen

Ulkomaisten vaikutteiden lisäksi viktoriaanisen ajan englantilaista kulttuuria uhkasi uusi nainen. 1800-luvun lopun feministinen suuntaus kehtasi ehdottaa, että nainenkin voisi opiskella, käydä töissä ja olla seksuaalisesti aktiivinen. Tähän uudenlaiseen, itsenäisempään naishahmoon Draculassa viitataan useaan otteeseen. Esimerkiksi Mina Murray toteaa päiväkirjassaan, että tulevaisuudessa uusi nainen ei tyydy odottamaan kosintaa, vaan kosii itse.

Bram Stokerin romaani tuntuu suhtautuvan uuteen naiseen kahtalaisesti. Draculan sankaritar Mina edustaa monia uuden naisen piirteitä. Hän on älykäs ja nokkela ja työskentelee opettajattarena. Myös Minan ystävätär Lucy edustaa uuden naisen piirteitä, mutta hänessä korostuvat eri piirteet kuin vakavammassa Minassa. Lucy on flirttaileva ja iloluontoinen nainen, jota kosii kolme eri miestä saman päivän aikana. Lucy pahoittelee, ettei voi hyväksyä kosintaa kaikilta kolmelta.

Uusi nainen on jaettu Draculassa kahtia ja pian käy selväksi, kumpi puoli tästä uudesta aatteesta on romaanin maailmassa hyväksyttävää. Tunnollinen ja kunnollinen Mina nousee romaanin sankariksi, kun taas eroottisesti vapautuneempi Lucy muuttuu irstaaksi, miehiä himoavaksi vampyyriksi ja tuhotaan.

Työssäkäynti ja opiskelu on siis naisille ihan ok, mutta auta armias jos koette myös seksuaalisen heräämisen. Silloin iskettäköön puinen seiväs sydämenne läpi ja päänne leikattakoon irti! Ehkä se Dracula sittenkin on aika pelottava kirja.

Mitä ajatuksia Dracula sinussa herättää? Osallistu Dracula-lukupiiriin Yle Radio 1:ssä 7.10. klo 19.03 alkaen. Puhelinnumero suoraan lähetykseen on 09 144 800. Toimittaja Kaisa Pulakan vieraiksi studioon saapuvat kauhukirjailija Marko Hautala ja folkloristi Tuomas Hovi. Keskusteluun voi osallistua myös Yle Radio 1:n lähetysikkunassa ja osoitteessa: yle.fi/kirjojensuomi

Kommentit
  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Teollista kansanmusiikkia

    Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu?

    Me teemme teollista kansanmusiikkia. Industrielle Volksmusik. Näin kuvaili Kraftwerkin toinen perustajajäsen Ralf Hütter yhtyeen musiikkia 1970-luvun alussa. Hän kuvaili maailmaa, joka käyttää koneita. Sivilisaatiota, joka perustuu teknologian kehitykseen. Taidetta, joka käyttää teknologiaa. Musiikkia, jossa soivat koneet. Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Mitä kieltä koirasi ymmärtää parhaiten?

    Koiralle äänenpaino ja eleet ovat tärkeämpiä kuin sanat.

    Lässytätkö ja leperteletkö koirallesi, vai puhutko sille selkeästi artikuloiden? Kumpikaan ei ole väärin. Koira lukee taitavasti äänensävyjä ja ymmärtää lepertelevän ihmisen olevan suopealla tuulella. Toimintaohjeita se ottaa mielellään vastaan selkeällä ja yksiselitteisellä kielellä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri