Hyppää pääsisältöön

Vikasietotila: Älylaseja ja -korvanappeja, ihoon upotettavia näyttöjä – mitä älypuhelimen jälkeen?

Vikasietotilan tekijät Kari Haakana, Panu Räty ja Olli Sulopuisto.
Vikasietotilan tekijät Kari Haakana, Panu Räty ja Olli Sulopuisto. Kuva: Miro Johansson Vikasietotila,älylaite

Älypuhelimet ovat niin arkisia, että pian niitä saanee muropakettien kylkiäisinä. Siirretään siis katse tulevaisuuteen ja mietitään, mitä tulee kännykän jälkeen. Sillä aivan kuten ne syrjäyttivät tietokoneet, jokin muu laiteperhe tulee ottamaan puhelinten paikan tulevaisuudessa – jonka murusia on näkyvissä jo nyt.

Järkeä ranteeseen ja korvaan

Ensimmäisenä – oikeastaan jo ennen älypuhelimia – paikalle ehtivät älykellot. Linux- ja Palm Pilot -pohjaisia laitteita esiteltiin vuosituhannen vaihteessa, mutta nykyinen aalto alkoi vasta 2010-luvun alkupuolella.

Sittemmin jo kuopattu Pebble teki kelloja, jotka toimivat älypuhelimen lisänäyttönä ja kauko-ohjaimella. Niillä ei voinut tehdä kaikkia samoja asioita kuin kännykällä, mutta eipä voinut ensimmäisellä Apple Watchillakaan, joka tuli myyntiin alkuvuodesta 2015.

Muutamassa vuodessa siitä on kuitenkin kehkeytynyt käytännössä ensimmäisten iPhone-mallien vastine eli omillaan pärjäävä laite, jossa on muun muassa oma SIM-kortti. Koko vain on pienentynyt murto-osaan siitä, mitä iPhone aikoinaan oli.

Silti älykellot ovat tuntuneet tavallaan pettymykseltä, koska jopa niistä menestynein eli Apple Watch on käytännössä erittäin fiini sykemittari. Kukaan ei ole pysyvästi korvaamassa älypuhelintaan kellolla, joten meidän täytyy jatkaa tulevaisuusskenaarioiden etsimistä toisaalta.

Samanlaista älypuhelimesta erilliseksi palaseksi irrotettua toiminnallisuutta edustavat myös älykaiuttimet ja -kuulokkeet. Tällä hetkellä ne ovat lähinnä puheohjausta rajoitetusti tottelevia lisävarusteita, kuten Amazon Echo -kaiutin ja Applen langattomat Airpods-kuulokkeet.

Tällä hetkellä kunnianhimoisin peluri on Google, joka esitteli äskettäin langattomat Pixel Buds -kuulokkeet. Ne osaavat nimittäin kääntää puhetta reaaliajassa 40 eri kielen välillä, toki käyttämällä puhelinta apunaan. Mutta ei ole mahdotonta kuvitella, että muutaman vuoden päästä sama onnistuisi myös pelkillä korvanapeilla.

Älyä rilleihin

Ehkä rannekello on kuitenkin liian retrofuturistinen, 1960-luvun jamesbondismia ja jumissa väärissä olettamuksissa. Kenties tietokoneiden seuraava sukupolvi onkin silmälaseissa.

Vuonna 2013 esitellyt Google Glass -älylasit olivat puoliksi julkisuustempaus (myyntiin päätyi vain pieni erä, hintalappuna 1500 dollaria) ja puoliksi julkisuudessa tehtyä tuotekehitystä. Niiden ideana on, että laseihin upotettu pieni näyttö kykenee projisomaan tietoja suoraan käyttäjän näkökenttään.

Eli sen sijaan, että tarkistaisi saapuneet sähköpostit kännykän ruudulta tai hakisi sillä lisätietoja lähistöllä olevista ravintoloista, samat tiedot saa haettua näkyviin komentamalla älylaseja puheella.

Google Glassin perinnöksi jäi kaksi asiaa: pilkkanimi glasshole ja ammattilaiskäyttöön tarkoitettu Glass Enterprise Edition. Siellä käteviä käyttötarkoituksia onkin helppo keksiä helpommin kuin kuluttajapuolella.

Tässä vaiheessa on vaikea arvioida, käykö älylaseille samalla tavalla kuin tableteille eli niistä tulee oma, pieni mutta vakaa tuotekategoriansa, joka ei alkuhuumasta huolimatta mullista maailmaa.

Tosin nokkelat ihmiset huomasivat, että iPhonen X:n ruma sensorikyhmy istuisi vallan mainiosti silmälasien keskelle. Kuka tietää – voi olla, että Apple suunnittelee augmented realityn eli lisätyn todellisuuden tuomista älylaseihin.

Suuntana tulevaisuus

Millaisia tulevaisuuskuvia nykytilanteen pohjalta voi piirtää? Muutama trendi on ainakin selvä.

Ensinnäkin kännyköistä tulee tehokkaampia kuin tietokoneista – tai siis oikeastaan ne ovat sitä jo nyt. Joten jos puhelimen kytkee erillseen näyttöön ja käyttää kunnollista ulkoista näppäimistöä, erilliselle tietokoneelle, beigelle purkille työpöydällä, ei välttämättä ole enää tarvetta.

Toisekseen kännyköistä irtautuneet toiminnot – kellot, kuulokkeet, lasit – saavuttavat pian saman toiminnallisuuden tason kuin älypuhelimet. Eli aina ei ole pakko raahata puhelinta mukana, mutta silti pääsee Facebookiin katsomaan kissavideoita.

Ehkä tulevaisuudessa joudumme nukkumaan niin, että ranne lötköttää yöpöytään integroidun langattoman laturin päällä, tai muuten seuraavana päivänä korvaan ei kuulu kuin surinaa.

Kun tähtäintä siirtää vielä kauemmaksi tulevaisuuteen, alkaa tuntua entistä todennäköisemmältä, että laitteista saadaan niin pieniä, että ne voidaan upottaa ihmiskehoon. Miksi suotta pukea rannekello, jos ihon alle voidaan sujauttaa pieni näyttö? Ohimolla on hyvin tilaa pienelle camera bump -kohoumalle, johon voitaisiin panna sekä mikrofoni että kuuloke. Ja kai ennemmin tai myöhemmin luemme aamulla uutisista, että jossain päin Kiinaa on kirurgisesti liitetty AR-lasit uskaliaan miljardöörin näköhermoon.

Avoimeksi jää, miten ihmeessä ne ladataan. Ehkä tulevaisuudessa joudumme nukkumaan niin, että ranne lötköttää yöpöytään integroidun langattoman laturin päällä, tai muuten seuraavana päivänä korvaan ei kuulu kuin surinaa.

Kuuntele Areenassa
Tilaa podcast

Jakson linkit ja vinkit

  • Vikasietotila: Muunna tabletti tietokoneeksi helpoin vinkein

    Tabletti toimii myös kannettavana tietokoneena

    Taulutietokone eli tabletti suunniteltiin käytettäväksi tietokoneen rinnalla. Fiksusti varusteltuna tabletti voi kuitenkin kasvaa oikeaksi kannettavaksi tietokoneeksi. Tabletin arkiset hyödyt ovat selviä. Kädessä pideltävä, välittömästi käynnistyvä ruutu sopii hienosti kevyeen netin selailuun, sähköpostien ja kirjojen lukemiseen sekä tietysti pelaamiseen ja videoiden katseluun.

  • Vikasietotila: Tietokoneen tehokäyttäjäksi pienillä nikseillä

    Tietokoneen tehokäyttö ei ole vaikeaa

    Meistä kaikista voi tulla nopeasti tietokoneen tehokäyttäjiä noudattamalla kolmea yksinkertaista periaatetta: Opettele pikanäppäimet, käytä tekstintäydennystä ja automatisoi toistuvat, hankalat tehtävät. Pian olemme kaikki tehokäyttäjiä!

Media- ja digitaidot

  • Koodi on kaikkialla – lyhyt johdatus ohjelmoinnin maailmaan

    Ohjelmoinnin ABC yhdessä paketissa.

    Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

  • Tiedämme mitä haet Googlessa – testaa tunnistatko kuukauden hakujen perusteella

    Missä kuussa googlataan Cooperin testiä ja kaalikääryleitä?

    Missä kuussa suosittuja hakuja ovat Cooperin testi, kaalikääryleet, enterorokko ja riistakamera? Kaikki verkkoon julkaisevat haluavat, että heidän juttunsa löydetään. Parhaiten jutut löytyvät Googlen kautta. Oikea ajankohta ja avaintermien tuntemus, niin kutsuttu hakukoneoptimointi, nostaa sivustoa hakutuloksissa.

  • Vallanpitäjät ovat suuria, naiset uhreja ja pakolaiset resuisia – uutiskuvat luovat omaa todellisuuttaan

    Valokuvaa ei oteta, vaan se tehdään.

    Uutiskuviin liitetään voimakas aitouden, luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden sädekehä: kuva on totta. Mutta vaikka itse kuva olisikin totuudenmukainen, sen valintaan, rajaukseen, julkaisemiseen ja asiayhteyteen liittyy lukemattomia asioita, joilla voi muuttaa kuvan välittämää sanomaa. Uutiskuvat rakentavat maailmankuvaa lukijoille ja katsojille.

  • New York Timesin suomalainen kuvatoimittaja: Nollasisältöiset kuvat syövät medioiden uskottavuutta

    New York Timesissa mitään ei lisätä tai poisteta kuvista.

    Suomalainen Mikko Takkunen tekee maailmanlaajuisesti merkittävää uutiskuvien valintaa päivittäin työssään New York Timesin, kuvatoimittajana. Korkelaatuisesta journalismistaan tunnetussa lehdessä vaalitaan laatua, myös kuvien osalta. Muun muassa kuvankäsittelyä koskevat ohjeistukset ovat lehdessä selkeät. Mitään elementtejä ei saa poistaa eikä lisätä.

  • 5 fiksua koodauspeliä kouluikäisille

    Lasten ohjelmointisovelluksilla ei ole yläikärajaa.

    Ensi syksystä lähtien peruskoululaiset tutustuvat koulussa ohjelmoimiseen, kun siitä tulee osa peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Koodaustaitoja voi opetella pelillisillä ohjelmilla, jotka madaltavat oppimiskynnystä. Tabletti on aloittelevalle koodarille luonteva väline.

  • Voiko Wikipediaan luottaa? Tarkista ainakin nämä viisi asiaa

    Vinkkejä Wikipedian käyttöön

    Laiskat heitot nettitietosanakirja Wikipedian paikkansapitämättömyydestä eivät välttämättä pidäkään paikkaansa. Tutkimusten mukaan valtaosa Wikipedian artikkeleista on (lähes) täyttä faktaa. Mutta koska artikkeleja voi muokata kuka tahansa, välillä tieto voi olla väärää.

  • Mistä tunnistaa some-mainoksen? Satu Apukka kertoo

    Some-mainonnallakin on eettinen koodisto.

    Suositut sometähdet kiinnostavat myös mainostajia. Sosiaalisen median kanavilla tavoitetaan nuoria kuluttajia, jotka eivät juuri lue lehtiä tai katso televisiota. Merkkituoteyritykset mainostavatkin mielellään tuotteitaan nuorten tekijöiden kanavilla. United Screens on yritys, joka kerää verkostoonsa tunnettuja some-kasvoja ja saattaa nämä yhteen mainostajien kanssa.

  • Valheenpaljastaja: Tervetuloa faktojen jälkeiseen aikaan

    Sosiaalinen media voimistaa populistien viestiä

    Poliitikot uskaltavat nykyään valehdella päin äänestäjien naamaa, sillä kiinni jääminen ei johda kannatuksen romahtamiseen. Sosiaalinen media on populistien käsissä voimakas megafoni. Elokuun toisella viikolla republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trump sanoi, että presidentti Barack Obama on perustanut Isis-terroristijärjestön.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Mediataitoja alakouluun

    Elävän kuvan alkeet ja kuvakerrontaa.

    Mediakompassin kuvakoulu on suunnattu kaikille elävän kuvan alkeista, kuvakerronnasta ja kuvaamisesta kiinnostuneille yli neljäsluokkalaisille. Pääosassa on tekemisen kautta oppiminen.

  • Mediataidot

    Taitoja eri medioiden haltuunottoon.

    Mediataidot tarkoittavat kykyä lukea ja tulkita viestejä, kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta. Näitä taitoja oppii mm. itse tekemällä ja esittämällä.

  • Mediataitoja yläkouluun ja lukioon

    Mediataitoja yläkoululaisille.

    Päämääränä on kehittää 7-9-luokkalaisten oppilaiden mediatajua, innostaa viestien arviointiin ja rohkaista omaan vaikuttamiseen median keinoin.