Hyppää pääsisältöön

Vikasietotila: Älylaseja ja -korvanappeja, ihoon upotettavia näyttöjä – mitä älypuhelimen jälkeen?

Vikasietotilan tekijät Kari Haakana, Panu Räty ja Olli Sulopuisto.
Vikasietotilan tekijät Kari Haakana, Panu Räty ja Olli Sulopuisto. Kuva: Miro Johansson Vikasietotila,älylaite

Älypuhelimet ovat niin arkisia, että pian niitä saanee muropakettien kylkiäisinä. Siirretään siis katse tulevaisuuteen ja mietitään, mitä tulee kännykän jälkeen. Sillä aivan kuten ne syrjäyttivät tietokoneet, jokin muu laiteperhe tulee ottamaan puhelinten paikan tulevaisuudessa – jonka murusia on näkyvissä jo nyt.

Järkeä ranteeseen ja korvaan

Ensimmäisenä – oikeastaan jo ennen älypuhelimia – paikalle ehtivät älykellot. Linux- ja Palm Pilot -pohjaisia laitteita esiteltiin vuosituhannen vaihteessa, mutta nykyinen aalto alkoi vasta 2010-luvun alkupuolella.

Sittemmin jo kuopattu Pebble teki kelloja, jotka toimivat älypuhelimen lisänäyttönä ja kauko-ohjaimella. Niillä ei voinut tehdä kaikkia samoja asioita kuin kännykällä, mutta eipä voinut ensimmäisellä Apple Watchillakaan, joka tuli myyntiin alkuvuodesta 2015.

Muutamassa vuodessa siitä on kuitenkin kehkeytynyt käytännössä ensimmäisten iPhone-mallien vastine eli omillaan pärjäävä laite, jossa on muun muassa oma SIM-kortti. Koko vain on pienentynyt murto-osaan siitä, mitä iPhone aikoinaan oli.

Silti älykellot ovat tuntuneet tavallaan pettymykseltä, koska jopa niistä menestynein eli Apple Watch on käytännössä erittäin fiini sykemittari. Kukaan ei ole pysyvästi korvaamassa älypuhelintaan kellolla, joten meidän täytyy jatkaa tulevaisuusskenaarioiden etsimistä toisaalta.

Samanlaista älypuhelimesta erilliseksi palaseksi irrotettua toiminnallisuutta edustavat myös älykaiuttimet ja -kuulokkeet. Tällä hetkellä ne ovat lähinnä puheohjausta rajoitetusti tottelevia lisävarusteita, kuten Amazon Echo -kaiutin ja Applen langattomat Airpods-kuulokkeet.

Tällä hetkellä kunnianhimoisin peluri on Google, joka esitteli äskettäin langattomat Pixel Buds -kuulokkeet. Ne osaavat nimittäin kääntää puhetta reaaliajassa 40 eri kielen välillä, toki käyttämällä puhelinta apunaan. Mutta ei ole mahdotonta kuvitella, että muutaman vuoden päästä sama onnistuisi myös pelkillä korvanapeilla.

Älyä rilleihin

Ehkä rannekello on kuitenkin liian retrofuturistinen, 1960-luvun jamesbondismia ja jumissa väärissä olettamuksissa. Kenties tietokoneiden seuraava sukupolvi onkin silmälaseissa.

Vuonna 2013 esitellyt Google Glass -älylasit olivat puoliksi julkisuustempaus (myyntiin päätyi vain pieni erä, hintalappuna 1500 dollaria) ja puoliksi julkisuudessa tehtyä tuotekehitystä. Niiden ideana on, että laseihin upotettu pieni näyttö kykenee projisomaan tietoja suoraan käyttäjän näkökenttään.

Eli sen sijaan, että tarkistaisi saapuneet sähköpostit kännykän ruudulta tai hakisi sillä lisätietoja lähistöllä olevista ravintoloista, samat tiedot saa haettua näkyviin komentamalla älylaseja puheella.

Google Glassin perinnöksi jäi kaksi asiaa: pilkkanimi glasshole ja ammattilaiskäyttöön tarkoitettu Glass Enterprise Edition. Siellä käteviä käyttötarkoituksia onkin helppo keksiä helpommin kuin kuluttajapuolella.

Tässä vaiheessa on vaikea arvioida, käykö älylaseille samalla tavalla kuin tableteille eli niistä tulee oma, pieni mutta vakaa tuotekategoriansa, joka ei alkuhuumasta huolimatta mullista maailmaa.

Tosin nokkelat ihmiset huomasivat, että iPhonen X:n ruma sensorikyhmy istuisi vallan mainiosti silmälasien keskelle. Kuka tietää – voi olla, että Apple suunnittelee augmented realityn eli lisätyn todellisuuden tuomista älylaseihin.

Suuntana tulevaisuus

Millaisia tulevaisuuskuvia nykytilanteen pohjalta voi piirtää? Muutama trendi on ainakin selvä.

Ensinnäkin kännyköistä tulee tehokkaampia kuin tietokoneista – tai siis oikeastaan ne ovat sitä jo nyt. Joten jos puhelimen kytkee erillseen näyttöön ja käyttää kunnollista ulkoista näppäimistöä, erilliselle tietokoneelle, beigelle purkille työpöydällä, ei välttämättä ole enää tarvetta.

Toisekseen kännyköistä irtautuneet toiminnot – kellot, kuulokkeet, lasit – saavuttavat pian saman toiminnallisuuden tason kuin älypuhelimet. Eli aina ei ole pakko raahata puhelinta mukana, mutta silti pääsee Facebookiin katsomaan kissavideoita.

Ehkä tulevaisuudessa joudumme nukkumaan niin, että ranne lötköttää yöpöytään integroidun langattoman laturin päällä, tai muuten seuraavana päivänä korvaan ei kuulu kuin surinaa.

Kun tähtäintä siirtää vielä kauemmaksi tulevaisuuteen, alkaa tuntua entistä todennäköisemmältä, että laitteista saadaan niin pieniä, että ne voidaan upottaa ihmiskehoon. Miksi suotta pukea rannekello, jos ihon alle voidaan sujauttaa pieni näyttö? Ohimolla on hyvin tilaa pienelle camera bump -kohoumalle, johon voitaisiin panna sekä mikrofoni että kuuloke. Ja kai ennemmin tai myöhemmin luemme aamulla uutisista, että jossain päin Kiinaa on kirurgisesti liitetty AR-lasit uskaliaan miljardöörin näköhermoon.

Avoimeksi jää, miten ihmeessä ne ladataan. Ehkä tulevaisuudessa joudumme nukkumaan niin, että ranne lötköttää yöpöytään integroidun langattoman laturin päällä, tai muuten seuraavana päivänä korvaan ei kuulu kuin surinaa.

Kuuntele Areenassa
Tilaa podcast

Jakson linkit ja vinkit

Vikasietotila

  • Vikasietotila: Avaa ohjelmat ja tiedostot parilla painalluksella

    Käynnistinsovellus avaa ohjelmat, tiedostot ja verkkosivut.

    Käynnistinsovellus käynnistää ohjelmat, löytää tärkeät tiedostot ja tekee hakuja internetistä. Graafinen käyttöliittymä asiakirjoineen, kansioineen ja roskakoreineen ei ole uusi keksintö. Alkujaan graafisen käyttöliittymän kehittivät Xerox Palo Alto Research Centerin tutkijat. Ensimmäinen graafisen käyttöliittymän omaava tietokone oli tutkimustarkoituksiin rakennettu Xerox Alto vuodelta 1973.

  • Kansan Wiisaus esittää

    Ironinen mediakasvatusvideosarja

    Mediakasvatuksen hurmos Tälle sivulle on kerätty kaikki valistushenkiset Kansan Wiisaus esittää -elokuvat, olkaa hyvä! Kansan Wiisaus esittää -elokuvat kertovat totuuden suoraan mediamaailman syövereistä!

  • Vikasietotila: Näin saat nettisisällöt nopeasti talteen

    Nettilinkkien vikkelä tallentaminen vaatii oikeat välineet.

    Internet on tulvillaan kiinnostavaa luettavaa ja katsottavaa. Parhaiden linkkien, verkkotekstien ja videoiden poimiminen talteen vaatii kuitenkin oikeat välineet. Kaikkea kiinnostavaa verkkosisältöä on valitettavasti harvoin mahdollisuus lukea ja katsoa saman tien.

  • Vikasietotila: Vertailusivustojen vertailu kannattaa

    Netin vertailusivustot vaativat käyttäjältä kriittisyyttä

    Verkon hintavertailupalvelut antavat nopeasti kuvan tuotteiden ja palveluiden hinnoista. Käyttäjältä vertailusivustot vaativat kuitenkin kriittisyyttä. Verkon hintavertailupalvelut toimivat näppärästi ostopäätöksen tukena. Kirjoitat vain tuotteen vertailupalvelun hakuriville ja saat välittömästi puhelimen tai tietokoneen näytölle tuotelistan eri nettikauppojen hinnoilla varusteltuna.

Media- ja digitaidot

  • Mokasiko media? - Päätä sinä!

    Kokeile 8 tapauksella, pärjäisitkö JSN:n puheenjohtajana.

    Saako terrorismin uhrien kuvia käyttää uutisessa? Voiko alaikäistä haastatella ilman vanhempien lupaa? Missä menee klikkiotsikon raja? Julkisen sanan neuvosto (JSN) ratkoo mediaa koskevia kanteluita. Kahdeksan todellisen esimerkin avulla voit pohtia, miten itse ratkaisisit kahdeksan esimerkkitapausta.

  • Valheenpaljastaja: Valheet leviävät faktoja nopeammin – Facebookin faktantarkistus ei toimi

    Saksassa pelätään vaalien alla Brexit- ja Trump-vaikutusta.

    Facebookin faktantarkistusjärjestelmä ei tarjoa ratkaisua perusongelmaan: valheet leviävät edelleen nopeammin ja laajemmalle kuin tarkistetut faktat. Joulukuussa 2016 Facebook ilmoitti, että se ryhtyy yhteistyöhön riippumattomien faktantarkistajien kanssa. Valheenpaljastaja jututti saksalaista faktantarkistajaa, joka on Facebookin virallinen kumppani.