Hyppää pääsisältöön

Stalinin varastama nuoruus

Stalinin vankileireiltä selvinnyt Jelena Markova kotonaan
Jelena Markova ei ole katkera, vaikka menetti yli 15 vuotta elämästään Stalinin vainojen takia. Stalinin vankileireiltä selvinnyt Jelena Markova kotonaan Kuva: Marko Lönnqvist Venäjä,Josif Stalin,poliittiset vainot

Jelena Markovalla on hyvin omakohtainen ja ainutlaatuinen kokemus Neuvostoliiton historian pimeimmistä puolista. 1920-luvun aikana Markovan molemmat isoisät surmattiin. Vuonna 1937 Markovan oma isä teloitettiin ja äiti joutui vankilaan. Markova itse päätyi sodan jälkeen yli 15 vuodeksi vankileirille ja karkotukseen.

Jelenan Markova syntyi Kiovassa kahden opettajan perheeseen vuonna 1923. Lähtökohdat olivat huonot. Perheellä oli väärä sukutausta Neuvostoliiton alkuvuosikymmeniä ajatellen. Toisen isoisän rasite oli ortodoksipappeus ja toinen taas oli puolalainen aatelinen. Markovan oma isä vangittiin ilmiannon perusteella ja teloitettiin Stalinin vainojen synkimpänä vuonna 1937. Äiti vangittiin myös, mutta päästettiin vapaaksi vain 1,5 vuoden vankeuden jälkeen.

- Jotta minun elämäntarinaani voi ymmärtää, pitää ottaa huomioon lähtökohdat. Olin alun alkaenkin kansanvihollisten lapsi, sanoo Markova.

Jelena Markova lapsena
Jelena Markova lapsena Ukrainassa Jelena Markova lapsena Kuva: Markovan kotialbumi Venäjä,Josif Stalin,poliittiset vainot

Markovan perhe oli jo 1930-luvun alussa muuttanut Kiovasta Itä-Ukrainan Donetskiin. Natsi-Saksan joukot miehittivät Ukrainan heti kesällä 1941. Neuvostojoukot pääsivät lopulta niskan päälle ja alkuvuodesta 1943 Itä-Ukrainan alueella toimi aktiivisesti neuvosto-partisaaneja saksalaisten selustassa. Paikallinen väestö auttoi partisaaneja. Haavoittuneita partisaaneja piiloteltiin saksalaisilta suurella riskillä. Saksaa hyvin puhunut Markova värväytyi saksalaishallinnon perustamaan työvoimatoimistoon töihin ja väärensi siellä neuvostosotilaille henkilötodistuksia.

Neuvostojoukkojen saapumista tervehdittiin ilolla Donetskissa. Monille ilo oli kuitenkin lyhytaikainen, sillä miehitysalueilla asuneita siviilejä sekä siellä piiloteltuja partisaaneja kohdeltiin Stalinin Neuvostoliitossa potentiaalisina pettureina.

Jelena Markovalla oli kova halu päästä opiskelemaan, sillä sota oli katkaissut opintien. Markova pyysi matkustuslupaa johonkin yliopistokaupunkiin kuten Leningradiin tai Novosibirskiin. Matkustuslupaa ei tullut. Sen sijaan Markova vangittiin ja tuomittiin yhteistyöstä Saksan miehitysjoukkojen kanssa 15 vuodeksi pakkotyöleirille Vorkutaan.

Sodan jälkeen Vorkutaan avattiin useita hiilikaivoksia ja ne toimivat pääosin vankityövoimalla. Leireille saapui koko ajan lisää vankeja, mutta asukasmäärät eivät juuri nousseet - tästä piti huolen suuri kuolleisuus. Jelena Markova selvisi hengissä omasta mielestään siksi, että pääsi osaksi aikaa töihin hiilikaivoksen sairaalaan ja välttyi näin kaivostyöltä.

jelena markova 1955
Jelena Markova iloitsee Vorkutassa vuonna 1955 kun vankileirituomio kumottiin. Vihdoinkin voi ottaa itselleen kissan. jelena markova 1955 Kuva: Markovan kotialbumi Venäjä,Vorkuta Gulag

Vuonna 1951 Markovan kohtalossa tapahtui käänne. Markova sai tukea osalta neuvostopartisaaneista, joiden hengen hän oli saksalaismiehityksen aikana pelastanut. Tämän takia oikeus lyhensi vankileirituomion 10 vuoteen, mutta piti sitä seuraavaan elinikäiseen karkotuksen voimassa.

Markova vapautui vankileiriltä vuonna 1953, meni naimisiin ja asettui asumaan Vorkutaan, koska karkotuksen takia ei voinut muuttaa muuallekaan.

Stalinin kuoleman jälkeen kaikki muuttui. Jelena Markova ryhtyi etäopiskelemaan matematiikkaa yliopistossa. Pian elinikäinen karkotus kumottiin ja vuonna 1960 Markova ja hänen miehensä Aleksei rehabilitoitiin. Perhe pääsi muuttamaan Moskovaan ja Markova omistautui tieteelle. Kybernetiikkaa käsittelevä väitöskirja hyväksyttiin vuonna 1971 ja hän jäi eläkkeelle moskovalaisesta kybernetiikkaan erikoistuneesta tutkimuslaitoksesta vuonna 1981.

Jelena Markova miehensä kansssa Vorkutassa 1955
Jelena Markovan vankileirituomio kumottiin vuonna 1955. Samana vuonna hän avioitui miehensä Aleksein kanssa. Jelena Markova miehensä kansssa Vorkutassa 1955 Kuva: Markovan kotialbumi Venäjä,Josif Stalin,Vorkuta Gulag

Jelena Markova menetti kymmeniä vuosia parhaasta aikuisiästään Stalinin vankileireillä ja karkotuksessa. Tämä päivänä 94-vuotias vanhus pohtii Venäjän nykymenoa mietteliäänä, mutta ilman katkeruutta. Venäjän johto haluaa palauttaa Neuvostoliiton aikaisen suurvalta-aseman ja hyödyntää voittoisaa sotahistoriaa.

Nuorisojärjestö Junarmijan aktivistit pourkavat rynnäkkökivääriä
Stalin seuraa nuorten aseenkäyttöharjoituksia Irkutskissa. Staliniin suhtaudutaan Venäjällä nykyään myönteisemmin kuin vielä muutama vuosi sitten. Nuorisojärjestö Junarmijan aktivistit pourkavat rynnäkkökivääriä Kuva: Marko Lönnqvist Venäjä,aseet

Sotahistorian takia Stalin vainot ovat jääneet taka-alalle. Hänet muistetaan useimmiten taitavana sotapäällikkönä.

- Puhua voi mitä hyvänsä. Jotkut sanovat, että proletaareista tuli Stalinin ansiosta insinöörejä. Mutta vainoissa tuhottiin iso osa maan älymystöä. Ja onneksi meillä on tilastot. Sitä ei kukaan voi kiistää, sanoo Markova.

Marko Lönnqvist

Artikkeli liittyy Ulkolinjan dokumenttiin Venäjä - 100 vuotta myöhemmin. Katsottavissa Yle Areenassa toistaiseksi.

Lisää aiheesta:
Ulkolinja: Venäjä - 100 vuotta myöhemmin
Isänmaallisuutta ja aseiden kalistelua

Lue myös - yle.fi:stä poimittua