Hyppää pääsisältöön

Jatkuva stressi uuvuttaa lukiolaisen

Kuvituskuva, jossa lukee: Mitä koulu-uupumus on?
Kuvituskuva, jossa lukee: Mitä koulu-uupumus on? Kuva: Abitreenit / Yle Abitreenit,Paineessa

Koulu-uupumuksen taustalla on yleensä pitkään jatkunutta, opiskelusta johtuvaa stressiä. Uupumus ei onneksi ole pysyvä tila tai sairaus, ja uupumusta voi oppia hallitsemaan nopeastikin.

Monet kokevat paineita menestyä ja vaativat itseltään paljon lukiossa. Tällöin riskinä on itsensä ylikuormittaminen: tavoitteet ja työmäärä ovat liian suuret. Jos tilanne jatkuu samana jaksosta toiseen, opiskelijan stressi muuttuu pysyväksi ja hän väsyy.

Koulu-uupumus kehittyy jatkuvan koulutyöhön tai opiskeluun liittyvän stressin seurauksena. Koulu-uupumusta kuvaa kolme tekijää:

  • Opiskeluun liittyvä väsymys
  • Opintojen merkityksen vähentyminen, kyynisyys tai välinpitämätön suhtautuminen opiskeluun
  • Riittämättömyyden tunne opiskelijana.

Uupumus kehittyy pikkuhiljaa

Vuoden 2017 kouluterveyskyselyn mukaan koulu-uupumusta kokee noin 13 prosenttia lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista.

Uupumisriski on korkea niillä, jotka asettavat kovia tavoitteita koulumenestykselleen. He yrittävät saada paljon aikaan ja saattavat kasata itselleen mahdottoman työmäärän.

Taipumus uupumukseen voi tarttua perheessä tai koulussa, jos muut tai opiskelija itse vaatii itseltään liikoja. Myös kilpailuhenkinen kaveripiiri voi altistaa uupumukselle.

Koulu-uupumus ei tule kertarysäyksellä vaan se kehittyy pikkuhiljaa. Uupumukseen liittyvä väsymys ja riittämättömyyden tunne heijastuvat muuhun elämään. Tutkimuksissa on havaittu, että koulu-uupumus voi johtaa masennukseen, mutta masennus ei itsessään aiheuta koulu-uupumusta.

Höllennä tahtia ja nauti onnistumisista

Jos uupumus johtuu liian isosta työmäärästä ja suurista tavoitteista, on niiden vähentäminen ensimmäinen apu uupumukseen. Käytännössä se tarkoittaa vähemmän kouluun liittyviä vaatimuksia, enemmän vapaa-aikaa ja keskittymistä omiin vahvuuksiin.

On tärkeää muistaa, että ihmiset kestävät stressiä ja paineita eri tavalla. Stressinsietokykyymme vaikuttaa muun muassa temperamenttimme ja omat kokemuksemme. Olennaista on opetella tunnistamaan omat rajansa ja hallitsemaan stressiä. Jos tämän oppii lukiossa, kuormittaviin tilanteisiin osaa paremmin suhtautua jatko-opiskeluissa ja työelämässä.

Näillä väittämillä voit pohtia omaa jaksamistasi

Väittämät ovat uupumusta kartoittavasta kyselystä, jonka on tehnyt Jyväskylän ja Helsingin yliopiston psykologian professori Katariina Salmela-Aro. Salmela-Aro antoi kyselyn Abitreenien Paineessa-kampanjan käyttöön. Huomioithan, että pelkästään väittämiin vastaamalla ei voi vetää johtopäätöksiä koulu-uupumuksesta. Tarvittaessa keskustele vastauksista esimerkiksi koulupsykologin tai kuraattorin kanssa.

  • Tunnen hukkuvani koulutyön määrään.
  • Tunnen itseni haluttomaksi koulussa ja ajattelen usein lopettaa opiskelun.
  • Minulla on usein riittämätömyyden tunteita koulussa.
  • Nukun usein huonosti erilaisten kouluasioiden takia.
  • Minusta tuntuu, että olen menettämässä kiinnostukseni koulua kohtaan.
  • Pohdin alituiseen, onko opiskelullani merkitystä.
  • Murehdin kouluasioita paljon myös vapaa-aikana.
  • Ennen odotin saavani koulussa paljon enemmän aikaan kuin nyt.
  • Opiskelujen paine aiheuttaa ongelmia läheisissä ihmissuhteissa.

Juttua varten on haastateltu Jyväskylän yliopiston psykologian professori Katariina Salmela-Aroa.

Artikkeli on osa Abitreenien Paineessa-kampanjaa. Paineessa auttaa lukiolaisia valmistautumaan ylioppilaskirjoituksiin henkisesti. Se tarjoaa tietoa ja työkaluja luku-urakasta selviytymiseen ja opiskeluihin liittyvän stressin hallintaan. Lisätietoa Paineessa-kampanjasta.

  • Abitreenit ja YleX: Kuuntele täältä parhaat vinkit yo-kirjoituksiin

    Sarjassa asetetaan tavoitteita ja opetellaan rentoutumaan.

    Milloin opiskelustressi voi äityä uupumukseksi? Miten kirjoituksiin kannattaa ja ei kannata valmistautua? Miten tasapainoilla opiskelun ja vapaa-ajan välillä? Onko stressaaminen ja siitä puhuminen hyväksyttävämpää tytöille kuin pojille? Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan YleX:n ja Abitreenien Paineessa-sarjassa. Kuuntele kaikki sarjan jaksot täältä.

  • Abitreenit ja YleX: Myös pojat stressaavat

    Onko stressaaminen hyväksyttävämpää tytöille kuin pojille?

    Onko stressaaminen ja siitä puhuminen hyväksyttävämpää tytöille kuin pojille? Entä miten pojat suhtautuvat opiskelupaineisiin?

  • Abitreenit ja YleX: Ole realistinen

    Miten kirjoituksiin ei kannata valmistautua?

    Miten kirjoituksiin kannattaa ja ei kannata valmistautua? Entä miten järkevät lukutavoitteet asetetaan?

Paineessa

  • Keskity lukiessa yhteen asiaan kerrallaan

    Erityisopettajien opiskelu- ja muistamisvinkkejä.

    Opiskelutekniikka, joka on työläs ja vie paljon aikaa, ei ole hyvä tekniikka, sanovat erityisopettajat Arja Kuisma ja Anne Hällfors. Poimi tästä heidän vinkkinsä reaaliaineiden luku-urakkaan ja muistamistekniikoihin.

  • Testaa kolme rentoutumisharjoitusta

    Rentoutuminen laskee stressitasoa.

    Säännöllinen rentoutuminen laskee stressitasoa ja tekee kirjoituksiin lukemisesta tehokkaampaa. Kuuntele nämä kolme yksinkertaista harjoitusta, jotka voit ottaa osaksi päivittäistä lukurutiiniasi.

  • Poimi vinkit tehokkaaseen kielten opiskeluun

    Kieliä voi opiskella muutenkin kuin sanastoa pänttäämällä.

    Kieliä voi opiskella muutenkin kuin sanastoa pänttäämällä. Oletko kokeillut sanamuistipeliä tai aliaksen pelaamista englanniksi? Tai mitä jos viestittelisit kaverin kanssa espanjaksi? Katso täältä vinkit tehokkaampaan ja helpompaan kielten opiskeluun!

Abitreenit

  • Navigaatiokuva aineelle Biologia.
    Navigaatiokuva aineelle Biologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto.
    Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Englanti.
    Navigaatiokuva aineelle Englanti. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Espanja.
    Navigaatiokuva aineelle Espanja. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Filosofia.
    Navigaatiokuva aineelle Filosofia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Fysiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Fysiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Historia.
    Navigaatiokuva aineelle Historia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Italia.
    Navigaatiokuva aineelle Italia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Kemia.
    Navigaatiokuva aineelle Kemia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Latina.
    Navigaatiokuva aineelle Latina. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Maantiede.
    Navigaatiokuva aineelle Maantiede. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Matematiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Matematiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Portugali.
    Navigaatiokuva aineelle Portugali. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Psykologia.
    Navigaatiokuva aineelle Psykologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ranska.
    Navigaatiokuva aineelle Ranska. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ruotsi.
    Navigaatiokuva aineelle Ruotsi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saame.
    Navigaatiokuva aineelle Saame. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saksa.
    Navigaatiokuva aineelle Saksa. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Suomi.
    Navigaatiokuva aineelle Suomi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Terveystieto
    Navigaatiokuva aineelle Terveystieto Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Uskonto.
    Navigaatiokuva aineelle Uskonto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Venäjä.
    Navigaatiokuva aineelle Venäjä. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi.
    Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli.
    Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli. Abitreenit
  • Kevään 2018 yo-kirjoitukset alkavat 12.2. – Tarkista täältä koepäivät

    Kirjoitukset alkavat 12.2.2018 ja päättyvät 28.3.2018.

    Kirjoitukset alkavat maanantaina 12.2.2018 äidinkielen tekstitaidon kokeella ja päättyvät keskiviikkona 28.3. saamen äidinkielen kokeeseen. Paperisina kirjoitetaan enää äidinkieli, matematiikka, fysiikka, kemia, venäjä, saame ja suomi toisena kielenä.

  • Terveystiedon sensorin vakuuttaa looginen ja asiapitoinen teksti

    Terveystiedon sensori antaa vinkkejä yo-kokeeseen

    Omien mielipiteiden kertominen terveystiedon yo-kokeessa on sallittua, kunhan mielipiteet kytkee hyvin tutkimustietoon. YTL:n sensori Olli Paakkari kertoo, miten sähköistyminen vaikuttaa terveystiedon kokeeseen ja mitä vastatessa olisi hyvä pitää mielessä. Lisää sensorien vinkkejä eri aineisiin löydät oppiaineiden omilta sivuilta.