Leo Kosola
Yle
Anna Takala
Yle
Koulu-uupumuksen taustalla on yleensä pitkään jatkunutta, opiskelusta johtuvaa stressiä. Uupumus ei onneksi ole pysyvä tila tai sairaus, ja uupumusta voi oppia hallitsemaan nopeastikin.
Monet kokevat paineita menestyä ja vaativat itseltään paljon lukiossa. Tällöin riskinä on itsensä ylikuormittaminen: tavoitteet ja työmäärä ovat liian suuret. Jos tilanne jatkuu samana jaksosta toiseen, opiskelijan stressi muuttuu pysyväksi ja hän väsyy.
Koulu-uupumus kehittyy jatkuvan koulutyöhön tai opiskeluun liittyvän stressin seurauksena. Koulu-uupumusta kuvaa kolme tekijää:
- Opiskeluun liittyvä väsymys
- Opintojen merkityksen vähentyminen, kyynisyys tai välinpitämätön suhtautuminen opiskeluun
- Riittämättömyyden tunne opiskelijana.
Uupumus kehittyy pikkuhiljaa
Vuoden 2017 kouluterveyskyselyn mukaan koulu-uupumusta kokee noin 13 prosenttia lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista.
Uupumisriski on korkea niillä, jotka asettavat kovia tavoitteita koulumenestykselleen. He yrittävät saada paljon aikaan ja saattavat kasata itselleen mahdottoman työmäärän.
Taipumus uupumukseen voi tarttua perheessä tai koulussa, jos muut tai opiskelija itse vaatii itseltään liikoja. Myös kilpailuhenkinen kaveripiiri voi altistaa uupumukselle.
Koulu-uupumus ei tule kertarysäyksellä vaan se kehittyy pikkuhiljaa. Uupumukseen liittyvä väsymys ja riittämättömyyden tunne heijastuvat muuhun elämään. Tutkimuksissa on havaittu, että koulu-uupumus voi johtaa masennukseen, mutta masennus ei itsessään aiheuta koulu-uupumusta.
Höllennä tahtia ja nauti onnistumisista
Jos uupumus johtuu liian isosta työmäärästä ja suurista tavoitteista, on niiden vähentäminen ensimmäinen apu uupumukseen. Käytännössä se tarkoittaa vähemmän kouluun liittyviä vaatimuksia, enemmän vapaa-aikaa ja keskittymistä omiin vahvuuksiin.
On tärkeää muistaa, että ihmiset kestävät stressiä ja paineita eri tavalla. Stressinsietokykyymme vaikuttaa muun muassa temperamenttimme ja omat kokemuksemme. Olennaista on opetella tunnistamaan omat rajansa ja hallitsemaan stressiä. Jos tämän oppii lukiossa, kuormittaviin tilanteisiin osaa paremmin suhtautua jatko-opiskeluissa ja työelämässä.
Näillä väittämillä voit pohtia omaa jaksamistasi
Väittämät ovat uupumusta kartoittavasta kyselystä, jonka on tehnyt Jyväskylän ja Helsingin yliopiston psykologian professori Katariina Salmela-Aro. Salmela-Aro antoi kyselyn Abitreenien Paineessa-kampanjan käyttöön. Huomioithan, että pelkästään väittämiin vastaamalla ei voi vetää johtopäätöksiä koulu-uupumuksesta. Tarvittaessa keskustele vastauksista esimerkiksi koulupsykologin tai kuraattorin kanssa.
- Tunnen hukkuvani koulutyön määrään.
- Tunnen itseni haluttomaksi koulussa ja ajattelen usein lopettaa opiskelun.
- Minulla on usein riittämätömyyden tunteita koulussa.
- Nukun usein huonosti erilaisten kouluasioiden takia.
- Minusta tuntuu, että olen menettämässä kiinnostukseni koulua kohtaan.
- Pohdin alituiseen, onko opiskelullani merkitystä.
- Murehdin kouluasioita paljon myös vapaa-aikana.
- Ennen odotin saavani koulussa paljon enemmän aikaan kuin nyt.
- Opiskelujen paine aiheuttaa ongelmia läheisissä ihmissuhteissa.
Juttua varten on haastateltu Jyväskylän yliopiston psykologian professori Katariina Salmela-Aroa.
Artikkeli on osa Abitreenien Paineessa-kampanjaa. Paineessa auttaa lukiolaisia valmistautumaan ylioppilaskirjoituksiin henkisesti. Se tarjoaa tietoa ja työkaluja luku-urakasta selviytymiseen ja opiskeluihin liittyvän stressin hallintaan. Lisätietoa Paineessa-kampanjasta.
Juttua muokattu 7.1.2020: Artikkelin kuva päivitetty.
