Hyppää pääsisältöön

Kantelisti Emma Vähätalo: "Sibelius on lempisäveltäjäni."

Kantelisti Emma Vähätalo on syntynyt musikaaliseen perheeseen: äiti on huilunsoiton opettaja ja isä muuten vaan musiikki-intoilija. Hänen nuoremmat kaksospikkuveljensä harrastavat musiikkia melko tosissaan. Emma piipahti Kantapöydän opiskelijatreffeillä Musiikkitalon kahvilassa.

Kuka?
Olen Emma Vähätalo, syntynyt maanantaina 19.01.1998 Helsingin Naistenklinikalla.

Mistä?
Asuin Lahdessa 2-vuotiaasta siihen asti, että pääsin viime vuona Sibelius-Akatemiaan opiskelemaan. Silloin muutin Helsinkiin takaisin lähes samalle alueelle, jossa olin vauvana asunut.

Mikä paikkakunta tai maisema on sinulle tärkeä ja inspiroiva?
Kesäiltaiset suomen järvet ovat todella idyllisiä ja inspiroivia. Asuin Lahdessa ihan Tapanila-metsän vieressä, jossa olen pienenä jaksanut temmeltää päivät pitkät. Se on minulle tärkeä paikka.

Onko perheessäsi muusikoita tai musiikin harrastajia?
Perheeni on aina ollut todella musikaalinen. Kaksospikkuveljeni harrastavat melko tosissaan ja äitini on huilunsoiton opettaja.

Musiikkiopinnot?
Aloitin Lahden konservatoriolla kanteleensoiton 6-vuotiaana, sitä ennen olin vielä pienempänä käynyt jonkin aikaa muskarissa.

Kuka vaikutti siihen, että tulit aloittaneeksi musiikkiopinnot?
Oli aika luonnollista, että kaikki perheen lapset aloittivat musiikkiharrastuksen pienenä, sillä äiti on ammattimuusikko ja isä musiikki-intoilija.

Kantelisti Emma Vähätalo.
Kantelisti Emma Vähätalo. Kuva: Tiina-Maija Lehtonen / Yle Emma Vähätalo

Mitä kaikkia soittimia soitat?
Juuri nyt soitan vain klassista kanteletta. Vielä muutama vuosi sitten soitin myös klassista kitaraa ja harppua sekä kävin laulutunneilla. Kaikki se lukion lisäksi kävi niin raskaaksi, että olen toistaiseksi päättänyt soittaa täällä Akatemialla vain kanteletta.

Tärkeimmät opettajasi ja oppilaitokset?
Vuodesta 2004 vuoden 2016 kevääseen saakka olin Lahden konservatoriolla Mirva Minkkisen oppilaana. Pidämme Mirvan kanssa vieläkin yhteyttä, hän on jäänyt tärkeänä ihmisenä elämääni.

Häämöttääkö valmistuminen?
Minulla on nyt alkanut toinen vuosi täällä Akatemialla. Valmistumiseen on siis vielä muutama vuosi.

Lempisäveltäjäsi?
Sanoisin, että Sibelius on lempisäveltäjäni, sillä Sibelius on niin kauniin kuuloista kanteleella soitettuna.

Suomalainen taiteilija, joka on niin hyvin onnistunut vangitsemaan suomalaisen luonnon kauneuden musiikkiinsa, ja soitin, joka kuulostaa siltä kuin se kuuluisi keskelle suomalaista metsää taikomaan taikoja kauniilla soinnillaan.

Siinä on mielestäni hyvä yhdistelmä.

Riikka Holopainen haastattelee Emma Vähätaloa.
Emma Kantapöydässä toimittaja Riikka Holopaisen haastattelussa. Riikka Holopainen haastattelee Emma Vähätaloa. Kuva: Tiina-Maija Lehtonen / Yle riikka holopainen

Lempiteokset?
Claude Debussyn Clair de Lune ja Sibeliuksen Kuusi ovat minulle valtavan tärkeitä kappaleita.

Debussyn Clair de Lune on uskomattoman kaunis kappale, se saa minut aina rauhoittumaan ja hyvälle tuulelle.

Sibeliuksen Kuusi toisaalta tuntuu istuvan kanteleelle maagisen hyvin. Se soi niin kauniisti ja kuulostaa niin kotoisalta.

Millainen musiikki ylipäätään vetoaa ja puhuttelee?
Varsinkin romantiikan ajan musiikki, kauniit melodiat, kauniit harmoniat vetoavat minuun. Sellainen tonaalinen musiikki, jossa on kutienkin pieniä ihania yllätyksiä ja vivahteita.

Idolisi?
En ole koskaan oikein oppinut idolisoimaan ihmisiä. Ihailen kyllä suuresti niitä kantelisteja, jotka ovat omistautuneita kanteleelle ja sen aseman parantamiselle. Minusta on hienoa, kun joku tekee kanteleella ihan omannäköistä ja -kuuloista musiikkia.

Esimerkiksi Ida Elina on saanut kanteleelle positiivista ja uudenlaista näkyvyyttä ja suosiota.

Kantelisti Emma Vähätalo.
Kantelisti Emma Vähätalo. Kuva: Laila Kangas / Yle Emma Vähätalo

Mahtuuko elämääsi muuta kuin musiikki?
Juuri nyt mielessäni pyörii kovasti viime lauantaina meille kotiin saapunut rescue-koira!

Mutta muuten musiikin lisäksi olen aina tykännyt piirtää ja maalata, vaikka niille onkin ollut viime aikoina vähemmän aikaa.

Onko sinulla muita vaihtoehtoja kuin musiikki ja soittaminen?
Haluaisin jotenkin sisällyttää musiikin siihen mitä ikinä päädynkään työkseni tekemään. Olen esimerkiksi harkinnut Akatemialta valmistuttuani jatkavani opiskelujani psykologian parissa.

Mikä sinusta tulee isona?
Olen toistaiseksi päättänyt opiskella niin kauan, että tunnen löytäneeni juuri minulle sopivan polun, sillä en vielä tiedä mitä haluaisin isona tehdä.

Emma Vähätalo piipahti Kantapöydän opiskelijatreffeillä 11.10.2017. Videolla hän soittaa Sibeliuksen Koivun. Kantapöydän juotavat Riikka Holopainen ja Vesa Kytöoja. Ohjaus Harri Anttila.

Kommentit
  • Nyt on Emilie Mayerin vuoro!

    Nyt on Emilie Mayerin vuoro!

    Säveltäjä Emilie Mayer (1812-̶1883) oli Fanny Mendelssohnin ja Clara Schumannin aikalainen, mutta on vielä saanut astella heidän varjoissaan musiikinhistorian sameiden kerrostumien vähitellen kirkastuessa.

  • Marianna Henrikssonin luonteikasta varhaisbarokkia

    Marianna Henrikssonin luonteikasta varhaisbarokkia

    Cembalisti Marianna Henriksson toimii laaja-alaisesti muusikkona vanhan musiikin alueella, mutta myös monitaiteellisten projektien parissa siltoja vanhan ja uuden musiikin välillä rakentaen.

  • Magnus Lindbergin hehkuvia orkesterisoivuuksia

    Magnus Lindbergin hehkuvia orkesterisoivuuksia

    Magnus Lindbergin (s. 1958) tuotanto on vuosituhannen vaihteesta lähtien ollut jatkuvassa pienessä muutosliikkeessä. Vähitellen tuo liike tuntuu saavuttaneen pysyvyyden asteen. Edelleen omaääniseen sävelistöön sekoittuu nyt vahvoja romanttis-impressionistisia vaikutteita, jonka johdosta ilmaisussa on lisää hengittävyyttä, hehkua ja näyttävyyttä.

  • Alissa Firsovan ilmaisu hakee vielä suuntaansa

    Alissa Firsovan ilmaisu hakee vielä suuntaansa

    1990-luvun alussa perheensä mukana Venäjältä Englantiin emigroitunut Alissa Firsova (s.1986) on jo ehtinyt moneen. Pianistina, kapellimestarina sekä säveltäjänä toimivan moniosaajan kamarimusiikkiteoksia on nyt koottu yhteen tekijän ensimmäiselle profiili-äänitteelle. Äänite sisältää kahdeksan kestoltaan verraten suppeaa kamarimusiikkiteosta.