Leo Kosola
Yle
Järkevästä lukusuunnitelmasta on paljon hyötyä. Olennaista on arvioida luku-urakkaa suhteessa käytettävissä olevaan aikaan ja omaan jaksamiseen. Lukeminen on helpompi pitää kohtuuden rajoissa, kun myös tauot ja vapaa-aika on kirjattuna kalenteriin. Nämä ohjeet on tehty erityisesti kirjoituksia silmällä pitäen, mutta ohjeita on hyvä soveltaa myös pääsykokeisiin lukiessa.
Ennen kalenterin täyttämistä:
Valitse itsellesi sopiva kalenteri.
Digitaalinen vai paperinen? Tyhjä muistivihkokin toimii. Jos tykkäät kalenterin ja muistiinpanojen parissa näpräämisestä, vihkosta voi tehdä vaikka vuonna 2016 hitiksi nousseen bullet journalin.
Mieti tavoitteesi.
Asetatko kirjoittamasi aineet tärkeysjärjestykseen? Mistä aineista erityisesti haluat hyvän arvosanan? Mihin aineisiin lukeminen vaatii eniten työtä?
Tee lukulista.
Tee lukulista kaikesta siitä, mitä aiot lukea. Mitä aineita kirjoitat? Montako kurssia tai kurssikirjaa kustakin aiheesta on? Mitä aihekokonaisuuksia ne pitävät sisällään? Jos kirjoituksiin on vielä monta kuukautta, tee listan oheen karkeaa aikataulua, missä kuussa keskityt mihinkin kirjoihin ja asioihin.
Käy lukulista läpi ja merkitse osaamisesi.
Merkiste aihekokonaisuuksista ne, joiden osaamisesta sinulla on jo tässä vaiheessa varma olo. Piirrä symboli tai lyhyt muistiinpano niiden oikealle puolelle. Vastaavasti merkitse jollain toisella symbolilla tai tekstillä vaikeilta tuntuvat asiat. Tällä tavoin hahmotat, kuinka paljon luettavaa sinulla todella on.
Mieti lukemisen järjestys.
Onko sinusta järkevintä lukea aine ja kurssi kerrallaan vai jaotella lukemista jotenkin muuten? Onko eri kursseilla toisiaan lähellä olevia aihealueita, joita voit opiskella ryppäänä?
Kalenterin täyttäminen:
1. Välttämättömät menot
Yo-koepäivämäärät
Merkitse kalenteriin yo-kokeet, joihin olet ilmoittautunut. Syksyn 2018 yo-koepäivämäärät löydät ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta.
Oppitunnit ja läksyt
Aloita kalenterin täyttäminen kouluun liittyvistä merkinnöistä. Merkitse kunkin viikonpäivän oppitunnit ja niiden läksyille tarvitsemasi aika.
Vapaa-ajan menot
Merkitse vapaa-aikaasi liittyvät pakolliset tapahtumat, kuten vaikka harrastukseesi liittyvät treenit tai syntymäpäiväjuhlat, joihin olet menossa.
2. Kirjoituksiin lukeminen
Ajankohta ja määrä
Kalenterisi voi olla tässä vaiheessa jo melko täynnä tai sitten hyvinkin tyhjä. Mieti jäljellä olevia aikoja. Kuinka paljon ehdit lukea, mitä aineita ja mitä asioita?
Milloin lukeminen sujuu sinulta parhaiten? Jos et ole aamuvirkku, ei kannata yrittää tehdä elämänmuutosta ja yrittää herätä aikaisin aamulla lukemaan.
Lisää kalenteriin lukuajat ja asiat, jotka aiot lukea.
Viikkotavoite
Kun olet aikatauluttanut viikon luku-urakkasi, kirjaa ylös viikko- ja halutessasi myös päiväkohtaiset tavoitteesi. Tavoitteiden asettaminen on lukumotivaation perusta. Siksi tavoitteita kannattaa asettaa sekä pitkälle että lyhyelle aikavälille, jotta motivaatio säilyy.
Kertaaminen
Ota kertaaminen kiinteäksi osaksi lukemista. Kerrata voit lukurytmistäsi riippuen esimerkiksi aamulla tai illalla ennen nukkumaanmenoa.
3. Vapaa-aika
Tauot
Merkkaa kalenteriin myös lounaat ja muut tauot. Tämä siksi, että lukemisen ollessa kiivaimmillaan monet tuppaavat unohtamaan syömisen tyystin. Jos ruokailut on kalenterissa, on niiden unohtaminen vaikeampaa.
Rentoutuminen
Joka päivä olisi syytä irtautua opiskelusta hetkeksi. Jos olet aikatauluttanut viikkoosi päiviä, joissa on pelkästään opiskelua, raivaa niihin tilaa edes tunnin rentoutumiselle. Se voi tarkoittaa rentoutumisharjoituksia, tai sitten vain sitä, että teet sellaisia asioita, jotka saavat mielesi muualle opiskelusta. Rentoutumista voi olla esimerkiksi ulkoilu, liikunta, lukeminen, lempisarjan katselu tai vaikkapa tietokonepelin pelaaminen.
Jatka kalenterin täyttämistä:
Arvioi lukusuunnitelma ja tee muutoksia.
Ensimmäisen viikon jälkeen käy aikataulusi kriittisesti läpi. Miten lukusuunnitelmasi toimi? Pääsitkö asettamiisi tavoitteisiin? Olitko stressaantunut? Tuntuiko viikko liian löysältä? Ahdistiko liian tarkka suunnittelu?
Kun olet arvioinut menneen viikkosi, ala täyttää ensi viikon kalenteria.
Pikaohje lukusuunnitelman tekoon
1. Merkkaa ensin välttämättömät menot
- oppitunnit
- läksyihin menevä aika
- vapaa-ajan menot, kuten harrastukset
2. Lisää ajat, jolloin luet
- priorisoi aikoja, jolloin keskittymisesi on parhaimmillaan
- mieti, mitä pyrit lukemaan milloinkin
- varaa aikaa kertaamiselle esimerkiksi aamuin tai illoin
3. Ripottele joukkoon vapaa-aikaa
- mahduta johonkin väliin ruokailut ja muut tauot, etteivät ne unohdu
- varaa jokaiselle päivälle hetki, jolloin saat ajatuksesi kunnolla pois ylppäreistä
"En tarvitse lukusuunnitelmaa"
Jos lukusuunnitelman tekeminen lisää paineitasi ja olet tähän asti pärjännyt opiskeluissa ilman suunnitelmaa, ei sellaista ehkä kannata nytkään tehdä. Mistä sitten tiedät, kannattaisiko sinun tehdä lukusuunnitelma?
Kokeile suunnitelman tekoa, jos koet, että
- lukemiseen ryhtyminen on vaivalloista
- luet koko ajan vähemmän kuin olisit halunnut
- otat hirveästi paineita kirjoituksista
- opiskelusi ja vapaa-aikasi ovat epätasapainossa
- olet yleisesti hukassa kirjapinon kanssa
Miksi lukusuunnitelma vähentää stressiä?
Stressinhallinnassa olennaista on mitoittaa tehtävät asiat realistisesti omaan aikaan ja jaksamiseen nähden. Omat kyvyt voi kokea riittämättömäksi, jos vaatimukset itselle ovat liian kovat. Lukusuunnitelma auttaa hahmottamaan, kuinka paljon luettavaa oikeastaan on ja miten luku-urakan voi pilkkoa osiin.
Artikkeli on tehty yhteistyössä Helsingin kaupungin toisen asteen psykologien kanssa ja se on osa Abitreenien Paineessa-kampanjaa.
Paineessa auttaa lukiolaisia valmistautumaan ylioppilaskirjoituksiin henkisesti. Se tarjoaa tietoa ja työkaluja luku-urakasta selviytymiseen ja opiskeluihin liittyvän stressin hallintaan. Lisätietoa Paineessa-kampanjasta.
Juttua muokattu 7.1.2020: Artikkelin kuva päivitetty.
