Hyppää pääsisältöön

Niklas Herlinin Uusi Suomi

Toimittaja-kustantaja Niklas Herlin osti vuonna 2007 oikeudet Uusi Suomi -lehden nimeen. Vuosina 1919–1991 aktiivisena toiminut sanomalehti toteutettiin aiemmasta poiketen verkkoon. Herlin saapui Arto Nybergin vieraaksi kertomaan lehden perustamisesta. Klassiselle lehtibrändille tuli kuulemma hintaa "riittävästi".

Niklas Herlin oli ennen uusinta sijoitustaan työskennellyt mm. toimittajana ja uutispäällikkönä Kauppalehdessä, Suomen Kuvalehdessä sekä Ilta-Sanomissa. Vuodesta 2001 eteenpäin hän toimi vapaana toimittajana ja tietokirjailijana. Hän toimi myös omistamansa kirjankustantamo Teoksen hallituksen puheenjohtajana.

Niklas Herlinin isä oli hissiyhtiö Koneen johtaja Pekka Herlin. Isän miljoonaperintö mahdollisti omalta osaltaan sijoittamisen myös mediabrändiin.

Joka verkkosivulla on joka päivä enemmän kävijöitä kuin eilen.― Niklas Herlin

Herlinin mukaan uusi Uusi Suomi -verkkolehti oli suunnattu "suomenkielisille lukijoille". Haastattelussa hän myös myönsi riskisijoituksellaan olevan toki myös tietynlaisia tuottamispaineita. Tuottoa Uusi Suomi haki pääasiassa nettimainonnan kautta. Herlin kokikin internet-medioiden olevan paitsi murroksessa, myös tehokkaampia tuotannoissaan kuin suuremmat, perinteiset mediaorganisaatiot.

Uuden verkkojulkaisun toimituspäällikkönä aloitti Markku Huusko. Uusisuomi.fi julistautui myös pian sitoutumattomaksi ja puolueettomaksi lehdeksi. Aatelatauksensa julkaisu halusi kuitenkin pitää vastaavana kuin vanhalla Uudella Suomella.

Sulla on arviolta 556 miljoonan euron omaisuus?― Arto Nyberg

Niklas Herlin menehtyi äkillisesti vuoden 2017 lokakuussa Etelä-Ranskassa. Hän oli kuollessaan 53-vuotias. Eronneella Herlinillä oli kaksi lasta.

  • Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin

    Noita Nokinenä ihastutti radiossa

    Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo Ylen lastenkuunnelmissa. Noita Nokinenän seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Omana ohjelmanaan Noita Nokinenä viihdytti kuuntelijoita vuosien 1970–1985 pääsiäisinä, juhannuksina sekä jouluisin.

  • ”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

    Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

    Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

  • Isien sota -sarja nosti esiin sotilaiden lasten selviytymistarinat

    Palkittu dokumenttisarja vuodelta 2011

    Millaista oli elää perheessä, jonka isän sota oli suistanut raiteiltaan? Tai miten hyväksyä se, ettei sodan takia tiennyt isästään mitään? Miksi sota pääsi arpeuttamaan jopa useaa sukupolvea? Maija Kaipaisen vuonna 2011 ohjaama, palkittu dokumenttisarja kertoi kuusi hätkähdyttävää tarinaa sotilaiden lasten näkökulmasta.

  • Aarre Karénille ajatteleminen on näyttelemistä ja näytteleminen ajattelemista

    Suosittu näyttelijä kertoo ajatuksiaan näyttelijäntyöstä

    Näyttelijä Aarre Karén syntyi Tokiossa vuonna 1932. Japanista hän uskoo saaneensa "nopeat jalat", jatkuvan liikkeellä olemisen perinnön. Satoja rooleja tehneen näyttelijän debyyttirooli radiossa oli Suomisen perheen Matti. Radiossa on näyteltävä niin, että ihminen kuuntelemalla näkee.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto