Hyppää pääsisältöön

Niklas Herlinin Uusi Suomi

Toimittaja-kustantaja Niklas Herlin osti vuonna 2007 oikeudet Uusi Suomi -lehden nimeen. Vuosina 1919–1991 aktiivisena toiminut sanomalehti toteutettiin aiemmasta poiketen verkkoon. Herlin saapui Arto Nybergin vieraaksi kertomaan lehden perustamisesta. Klassiselle lehtibrändille tuli kuulemma hintaa "riittävästi".

Niklas Herlin oli ennen uusinta sijoitustaan työskennellyt mm. toimittajana ja uutispäällikkönä Kauppalehdessä, Suomen Kuvalehdessä sekä Ilta-Sanomissa. Vuodesta 2001 eteenpäin hän toimi vapaana toimittajana ja tietokirjailijana. Hän toimi myös omistamansa kirjankustantamo Teoksen hallituksen puheenjohtajana.

Niklas Herlinin isä oli hissiyhtiö Koneen johtaja Pekka Herlin. Isän miljoonaperintö mahdollisti omalta osaltaan sijoittamisen myös mediabrändiin.

Joka verkkosivulla on joka päivä enemmän kävijöitä kuin eilen.― Niklas Herlin

Herlinin mukaan uusi Uusi Suomi -verkkolehti oli suunnattu "suomenkielisille lukijoille". Haastattelussa hän myös myönsi riskisijoituksellaan olevan toki myös tietynlaisia tuottamispaineita. Tuottoa Uusi Suomi haki pääasiassa nettimainonnan kautta. Herlin kokikin internet-medioiden olevan paitsi murroksessa, myös tehokkaampia tuotannoissaan kuin suuremmat, perinteiset mediaorganisaatiot.

Uuden verkkojulkaisun toimituspäällikkönä aloitti Markku Huusko. Uusisuomi.fi julistautui myös pian sitoutumattomaksi ja puolueettomaksi lehdeksi. Aatelatauksensa julkaisu halusi kuitenkin pitää vastaavana kuin vanhalla Uudella Suomella.

Sulla on arviolta 556 miljoonan euron omaisuus?― Arto Nyberg

Niklas Herlin menehtyi äkillisesti vuoden 2017 lokakuussa Etelä-Ranskassa. Hän oli kuollessaan 53-vuotias. Eronneella Herlinillä oli kaksi lasta.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto