Pakolliset psykologikäynnit vai enemmän keskustelua? Näillä keinoilla koulu-uupumusta voitaisiin vähentää

Tutkija Salmela-Aron mukaan tyttöjen korkeita koulu-uupumuslukuja selittää sisäinen riittämättömyyden tunne. Pojat syyttävät uupumuksestaan helpommin koulua, mutta tyttöjen syyttävä sormi kohdistuu omaan itseen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn (2017) mukaan 17 % tytöistä ja 8 % pojista kokee koulu-uupumusta lukiossa (ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoista). Tulos sai kasvatustieteen professori ja tutkija Katariina Salmela-Aron vakuuttumaan siitä, että tyttöjen koulu-uupumusluvut eivät ole aiemman kyselyn tilastoharha tai hyppäys vaan vakavasti otettava asia, johon pitää puuttua.

–Yo-kokeiden sähköistyessä ja korkeakoulujen pääsykoeuudistuksen kynnyksellä on hyvin tärkeää nostaa koulu-uupumus keskusteluun, Salmela-Aro sanoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Hanne Kivimäki on Salmela-Aron kanssa samoilla linjoilla.

–Aikaisempien vuosien aikana on uupumuksessa ollut kasvua. Kyseessä on ilmiö, jota pitää seurata ja pyrkiä ennaltaehkäisemään.

Miksi tytöt ovat uupuneempia?

–Voivatko erot johtua siitä, miten helposti sanoittaa tai tunnistaa omat tuntemuksensa, Kivimäki pohtii.

Hän kuitenkin muistuttaa, että kyseessä eivät ole täysin homogeeniset tai selkeärajaiset ryhmät, koska sekä tytöt että pojat voivat oireilla monin tavoin.

Tytöt ottavat Salmela-Aron mukaan koulunkäynnin vakavammin ja asettavat itselleen suuria tavoitteita. Heillä on suorituspaineita niin koulusta, harrastuksista kuin muustakin vapaa-ajasta eikä palautumiseen jää aikaa. Jos elämä on jatkuvaa suorittamista, on loogista kokea riittämättömyyden tunnetta.

Valitettavasti näyttää siltä, että meidän yhteiskunnassamme tyttöjen pitää edelleen todistella osaamistaan enemmän kuin poikien. Tytöt kokevat helpommin etteivät saa tukea ja jäävät yksin.― Katariina Salmela-Aro

Salmela-Aron mukaan pojat ulkoistavat uupumuksensa helpommin: he ajattelevat, että vika on koulussa. Tytöt siirtävät ongelman itseensä ja ajattelevat, että he itse eivät riitä. Salmela-Aro nostaa myös esille tytöille tyypillisen ikävien asioiden puimisen ja märehtimisen ryhmissä. Tämä lisää hänen mukaansa negatiivista mielialaa ja uupumusta entisestään.

Koulu-uupumus koskettaa koko yhteiskuntaa

Salmela-Aro huomauttaa, että koulu-uupumus ei liity vain opiskelijoihin itseensä.

–Koulu-uupumus johtaa pahimmillaan masennukseen ja koulupudokkuuteen eli kyseessä on myös yhteiskunnallisesti vakava asia.

Salmela-Aro on hyvillään siitä, että koulu-uupumuksesta on alettu puhua ja se tunnistetaan helpommin. Mitä aikaisemmin uupumukseen puututaan, sitä helpompi siihen on vaikuttaa.

Viime aikoina puhututtanut korkeakoulu-uudistus pitää Salmela-Aron mielestä toteuttaa huolellisesti ja hötkyilemättä. Siinä vaiheessa, kun opiskelija menee lukioon, pitää hänellä olla selvyys, millä lailla lukiomenestys tulee vaikuttamaan jatko-opintoihin pyrkimiseen.

Mitä asialle pitäisi tehdä oppilaitoksissa?

Kivimäki toivoo, että nuorilla olisi matala kynnys kertoa ongelmistaan ja saada tukea sitä tarvitessaan. Varhainen puuttuminen ja välittäminen on tärkeää ja siinä oppilaitoksella ja opiskeluhuollolla on kodin ohella suuri rooli.

–Resurssit pitää kohdentaa oikein ja psykologin oven olisi hyvä olla avoinna.

Kivimäki muistuttaa myös luokkahuoneen sisällä tapahtuvasta vuorovaikutuksesta. Kuuntelevatko opettajat opiskelijoita? Mitä odotuksia opettajilla on? Mikä on vaatimustaso? Kivimäki on sitä mieltä, että hyvä luokkahenki tukee koko kouluyhteisön hyvinvointia.

Salmela-Aro on samoilla linjoilla siitä, että matalan kynnyksen apua pitäisi olla aina tarjolla. Hän on havainnut tutkimuksissaan, että jo tieto siitä, että apua on tarjolla, auttaa. Jos kaikilla olisi pakollinen psykologikäynti, kukaan ei leimautuisi ja keskusteluista psykologin kanssa tulisi yleinen tapa.

Pakollista psykologikäyntiä on ehdottanut mm. opiskelija Sanna Kristeri Helsingin Sanomien yleisönosastolla.

Kun siirrytään lukioon, olisi hyvä käydä keskustelua siitä, miten lukiossa opiskellaan ja mikä opiskelussa on oleellisinta. Salmela-Aro panostaisi myös huomattavasti enemmän opinto-ohjaukseen.

–Jos ei ole mitään käsitystä tulevaisuudesta, jo se voi aiheuttaa uupumusta. Kun oma tulevaisuus selkenee, on helpompi keskittyä opintoihin.

Salmela-Aro muistuttaa myös opettajien roolin tärkeydestä. Opettajien pitäisi tuoda kurssien tavoitteet selkeästi esille, olla tietoisia koulu-uupumuksesta ilmiönä ja ottaa se tarpeen tullen puheeksi. Kun koulu-uupumusta ei kielletä, siitä puhuminen helpottuu.

Mitä voit tehdä itse?

Kivimäki toivoo, että nuorilla olisi kyky tunnistaa oma jaksamisensa ja kiinnittää huomiota nukkumiseen, syömiseen ja myös siihen, että on aikaa palautua. Kouluterveyskyselyn tuloksista käy ilmi, että näin ei aina ole.

Moni jättää aamupalan syömättä sekä liikkuu ja nukkuu liian vähän. Kun pitää itsestään huolta, voi olla helpompi tunnistaa itsessään jaksamiseen liittyvät seikat.― Hanne Kivimäki, THL

Salmela-Aro on huomannut, että monilla opiskelijoilla päivä voi olla liian täysi. On koulua, harrastuksia ja muita aikatauluja, niin että palautumiseen ei jää aikaa.

–Koeviikot ovat rankkoja, mutta jos koko ajan märehtii näitä juttuja, pitäisi huolestua asiasta tai lähteä tekemään sille jotain.

Omia ainevalintojaan voi Salmela-Aron mukaan myös puntaroida, jos tuntuu, että joku aine vie kaiken ajan ja sen opiskelu stressaa. Yksi vaihtoehto on suorittaa opintonsa neljässä vuodessa. Omia opiskelutapojaan olisi hyvä miettiä jo ihan lukion alussa, vaikka opinto-ohjaajan kanssa.

Salmela-Aro lähettää terveisiä erityisesti tytöille:

–Älkää ryhmämärehtikö vaan antakaa toisillenne positivista, kannustavaa palautetta. Se tukee itsetuntoa ja voi heijastua isoina efekteinä. Muutos on aina mahdollinen.

“Uupumus ei ole pysyvä ominaisuus”

Kivimäki ynnää, että tutkimustulosten mukaan koulu- ja luokkayhteisön hyvinvointi on parantunut viime vuosina.

–Oppilaitoksissa on selkeästi tehty tämän eteen hyvää työtä, jonka toivoisi jatkuvan.

Salmela-Aro muistuttaa kaikkia opiskelijoita siitä, että siirtymät voivat olla mahdollisuuksia. Jos peruskoulun loppu on haasteellinen, lukio voikin olla pelastus - saatat löytää vahvuuksiasi, saat kannustusta niihin ja lukio on kokonaisuutena todella hyvä kokemus! Jos lukio uuvuttaa, Salmela-Arolla on lohdutuksen sana:

–Koulu-uupumus ei ole fixed, pysyvä ominaisuus, vaan siihen voi itse vaikuttaa.

Artikkeli on osa Abitreenien Paineessa-kampanjaa. Paineessa auttaa lukiolaisia valmistautumaan ylioppilaskirjoituksiin henkisesti. Se tarjoaa tietoa ja työkaluja luku-urakasta selviytymiseen ja opiskeluihin liittyvän stressin hallintaan. Lisätietoa Paineessa-kampanjasta.

Juttua päivitetty ajankohtaisemmaksi 18.1.
Juttua muokattu 7.1.2020: Artikkelin kuva päivitetty.