Suomalaisten oikeusmurhien lyhyt oppimäärä - 20 syytä väärään tuomioon

Voittavatko oikeudessa faktat vai tuleeko tuomio uskottavimmalle syylliselle? Tuomareiden virka- ja lahjusrikoksia omaelämäkerrassaan listannut siviilioikeuden emeritusprofessori Erkki Aurejärvi arvioi, että Suomessa oikeusvaltioperiaate toteutuu pääasiassa hyvin. Silti niin syyttäjät kuin tuomaritkin tekevät myös vääriä ratkaisuja. Aurejärven mukaan näistä syistä:

1. Resurssipula ja kiire

– Tapausaineisto on usein liian laaja. Siitä tuodaan esiin vain tiettyjä kohtia. Iso ongelma on se, että todistajien kertomuksia ja kuulusteluja ei enää pureta, litteroida. Ne vain nauhoitetaan, mutta eihän kukaan tuomari ehdi kuunnella kymmeniä tunteja kuulusteluja.

Esimerkiksi isossa talousrikousjutussa, jossa on useita todistajia, seuraa epätasapainoinen tilanne, jos syytettyjen puolustusasianajajilla on iso toimisto ja useita työntekijöitä, jotka litteroivat nauhat. Heillä on silloin oikeudessa kaikki aineisto kirjallisena. He pomivat litteroinneista parhaat kohdat, ja syyttäjä, joka on köyhä, joutuu omien muistiinpanojen pohjalta toimimaan oikeudessa.

Käytäntö muuttui 90-luvulla oikeusministeriön päätöksellä. Silloin ajateltiin, että tuomarin pitää välittömästi kokea kuulustelutilanne, eikä ainoastaan lukea niitä paperilta.

2. Laiskuus

– Monet ratkaisut vedetään hatusta. Tuomari ei aina viitsi perehtyä aineistoon. On monia tapauksia, joissa tuomari ei tunne juttua yhtään. Todisteet ovat jossain pahvilaatikoissa avaamattomina, eikä tuomari ole opetellut edes kantajan nimeä.

3. Ylimielisyys

– Kun istuu käräjäsalin kuninkaana tai kuningattarena, alkaa helposti luulla itsestään liikoja.

4. Koskemattomuus

– Vääristä tuomioista ei seuraa tuomareille mitään. Ikinä ei tule virkasyytettä. Aina voi vedota siihen, että on tehnyt tuomion parhaan harkintakykynsä mukaan.

5. Sattuma

– Korkeimpaan oikeuteen myönnetään valituslupia alle sata. Kun määrä tulee täyteen, ne, mitkä sattuvat olemaan pinon pohjimmaisena, eivät pääse käsittelyyn.

6. Kesäajan vaikutus

– Tämä kuulostaa hullulta, mutta yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan tuomarit langettavat keskimäärin 5% tavallista pidempiä tuomioita kesäaikaan siirtymisen jälkeisenä maanantaina.

7. Tuomareiden taikausko

– Tätäkään ei uskoisi, mutta huomattava osa myös suomalaisista tuomareista lukee ja uskoo horoskooppeihin.

8. Tyhmyys ja ammattitaidottomuus

– Käräjäoikeuteen ja hovioikeuteen pääsee heppoisin kriteerein. Siellä palkka ja arvostus eivät myöskään ole kohdillaan. Korkein oikeus on Suomessa ainoa paikka, jossa on ammattitaitoisia ja arvostettuja tuomareita.

9. Hyvä veli -verkostot

– Pienillä paikkakunnilla tällä on suuri merkitys. Vaasassa on esimerkiksi sekä hovioikeus että käräjäoikeus. Kun tuomarit ja asianajajat ovat hirviporukoista lähtien koko ajan tekemisissä toistensa kanssa, on vaikea olla objektiivinen.

Muistan eräänkin vaasalaisen hovioikeuden tuomarin kertoneen, kuinka kiusallista oli, kun he olivat muuttaneet käräjäoikeuden tuomiota: ‘Ai sä menit sitten muuttamaan sitä mun tuomiota!’ Puhumattakaan vapaamuurariudesta.

10. Pienet piirit

– Lapissa ajetaan pitkien matkojen takia kimppakyydillä. Samassa autossa oikeuden puheenjohtaja, syyttäjä ja paikallinen asianajaja. Siinä on vaikea pärjätä, jos on eri mieltä.

11. Herkkähipäisyys

– Jos asianajaja tai syytetty on tullut loukanneeksi tuomaria, siitä rokotetaan. Olen itse saanut kokea tämän. Erään tapauksen yhteydessä sanoin ääneen, että tämä vielä muuttuu hovissa.

Se meni hoviin ja minä voitin sen, mutta kostoksi tuomari hylkäsi seuraavan juttuni.

12. Rasismi

– Vanha sanonta sanoo, että "mustalaisuus on puoli näyttöä". Tuomari, joka on tuominut useita maahanmuuttajia, tekee yleistyksiä.

13. Sukupuoli

– Koska henkirikoksen tekijöistä suurin osa on miehiä, mies tuomitaan herkemmin kuin nainen.

14. Ulkonäkö

– Jos syytetyllä on tatuointeja ja risaiset vaatteet tai hän tekee muuten vastenmielisen vaikutuksen, saa todennäköisemmin tuomion.

15. Ilmeet ja eleet

– Jos syytetty keskeyttää muiden puhetta ja käyttää alatyylisiä ilmauksia, se alentaa näyttökynnystä.

Mutta myös mitättömiltä tuntuvat seikat, kuten hiusten pyyhkiminen, nenän kaivaminen tai silmien muljauttelu vaikuttaa. Sekä syytetyn että asianajajan pitää esiintyä kunnioittavasti.

16. Kohteliaisuus

– Tuomarille kumartaminen on tärkeää. Muistan eräänkin tapauksen, kun romanipoika oli syytteessä. Poika tuli sisään ja pokkasi oikein kahteen kertaan ja sanoi naistuomarille: ‘Kun te olette niin kauniskin, niin olen varma, että ette halua tuomita syytöntä miestä.’ Tämä varmasti auttoi muutaman syytekohdan katsomisessa läpi sormien.

17. Kateus

– Eräs vanhempi naistuomari oli selvästi kateellinen nuorille kauniille naisille. Siinä ei nuorella kauniilla puolustusasianajajalla ollut mahdollisuuksia.

18. Vanhojen muisteleminen

– Jos esimerkiksi Virtanen on syytettynä varkauksista voi tuomari muistaa, että “tää on niitä Virtasen poikia. Ennen sotia tämän isä varasti meiltä kanoja! Pistetään häkkiin.”

19. Paheksunta

– Ilkka Kanerva sai aikanaan käräjäoikeudessa lahjusten ottamisesta tuomion, kun kaksi naistuomaria eivät tykänneet Iken ja Johanna Tukiaisen viestittelystä.

20. Ihastuminen

– Tuomari halusi iskeä nuoren naisjuristin, ja se vaikutti selvästi.