Viisi faktaa yo-stressistä

Millainen stressin määrä on normaalia ja milloin olisi syytä huolestua? Abitreenit kokosi viisi faktaa yo-koestressistä.

1. Yo-kokeista aiheutuva stressi on täysin normaalia.

Stressi auttaa ihmistä tekemään parhaansa, eikä lyhytaikainen stressi yleensä ole ongelma. Ylioppilaskirjoituksiin liittyy paljon paineita, valmistautumista ja odotuksia, joten on täysin normaalia, että yo-kokeet aiheuttavat myös stressiä.

2. Stressistä on hyötyä.

Stressin tehtävänä on auttaa ihmistä selviytymään mahdollisimman hyvin vaativasta tilanteesta. Se auttaa suuntaamaan ajatukset oikein ja keskittymään tärkeäksi koettuun tavoitteeseen.

3. Stressistä on palauduttava rentoutumalla.

Hyödyllinen stressi muuttuu haitalliseksi, jos stressaa jatkuvasti. Niinpä on tärkeää myös rentoutua, levätä ja irrottautua opiskelusta. Yo-kirjoituksiin valmistautumisessa on tärkeää oppia hallitsemaan omaa, oppimiseen liittyvää stressiä.

4. Stressin sietäminen on yksilöllistä.

Ihmiset stressaavat eri asioista ja toiset kestävät paineita enemmän kuin toiset. Stressin sietokykyyn vaikuttavat muun muassa persoonallisuuden piirteet, elämäntilanne ja elämäntavat. On tärkeää oppia tunnistamaan oman sietokyvyn rajat, koska kun oma sietokyky ylittyy, hallittu stressi muuttuu haitalliseksi. Oma lukusuunnitelma kannattaa laatia niin, että se sopii nimenomaan itselle ja unohtaa se, miten kaverit pänttäävät kokeisiin.

5. Pitkäkestoinen stressi uuvuttaa.

Mikäli stressitaso nousee liian korkealle tai jatkuu pitkään, voi se vaikuttaa terveyteen. Vaikka yo-kokeisiin lukeminen on stressaavaa, useimmat kestävät sen, koska kirjoituksiin liittyvä stressi on väliaikaista. Sen sijaan pitkäkestoinen, jo lukion alusta alkanut stressaaminen voi uuvuttaa opiskelijan. Opiskelija voi myös uupua, jos yo-kirjoituksista ei ehdi palautua vaan ryhtyy heti kirjoitusten päätyttyä stressaamaan esimerkiksi pääsykokeista.
(Lue lisää koulu-uupumuksesta.)

Jos kokee, että stressi menee liialliseksi, olisi hyvä hakea apua tai pyrkiä itse vaikuttamaan tilanteeseen. Kannattaa esimerkiksi keskustella asiasta, rentoutua, miettiä omia tavoitteita ja tehdä niiden pohjalta realistinen lukusuunnitelma. Lisäksi on hyvä huolehtia perusasioista, kuten syömisestä, nukkumisesta ja liikkumisesta.

Artikkeli on tehty yhteistyössä Helsingin kaupungin toisen asteen psykologien kanssa ja se on osa Abitreenien Paineessa-kampanjaa.
Paineessa auttaa lukiolaisia valmistautumaan ylioppilaskirjoituksiin henkisesti. Se tarjoaa tietoa ja työkaluja luku-urakasta selviytymiseen ja opiskeluihin liittyvän stressin hallintaan. Lisätietoa Paineessa-kampanjasta.

Juttua muokattu 7.1.2020: Artikkelin kuva päivitetty.