Hyppää pääsisältöön

Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

Mari Rantasila (Helena) ja ikoninen saksofonikylpy.
Mari Rantasila (Helena) ja ikoninen saksofonikylpy. Kuva: Yle/Antero Tenhunen pakanamaan kartta,Yle Elävä arkisto

Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteellisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

Uutta oli laajan ja moniulotteisen tarinan rakentaminen palapelimäisesti useille aikatasoille. Katsojaa ei päästetty helpolla: pysyäkseen tarinan tasolla oli katsojan keskityttävä näkemäänsä herpaantumatta. Siitäkään huolimatta mikään tarinassa ei ollut ennakoitavissa. Keskiössä ovat median mahti, ekoterrorismi ja virolainen nationalismi.

Tarinassa kuvaussihteeri Helena Koskinen (Mari Rantasila) saa aivovamman työtapaturmassa ja menettää lyhytmuistinsa miltei kokonaan. Helenasta pitää huolta hänen rakastajansa, studio-ohjaaja Tapani Helander (Vesa Vierikko).

Vähitellen Tapani ymmärtää, että Helenan ympärillä tapahtuu jotakin merkillistä. Mutta mitä? Sitä ei Tapani tiedä, eikä Helena pysty – tai suostu – kertomaan. Mystinen palapeli rakentuu vähä vähältä selkeämmäksi kuvioksi.

Rantasilan ja Vierikon lisäksi keskeisissä rooleissa näyttelevät Pirkka-Pekka Petelius, Ilkka Merivaara, Ulla Uotinen, Kari Sorvali ja Marietta Chela.

Miksi ekoterrorismi, miksi uusi muoto?

Neil Hardwick vastasi syyskuussa 2017 Marko Gustafssonin punnittuihin kysymyksiin Areena-julkaisujen tiimoilta. Erinomaisessa haastattelussa Hardwick kertoo uransa alkuvaiheista sekä kattavasti syistä, jotka 1980–1990-lukujen taitteessa synnyttivät Pakanamaan kartan sittenkin siinä muodossa, jossa sen nyt tunnemme. Esiin nousee kaksi nimeä: ympäristöfilosofi Pentti Linkola ja käsikirjoittaja Dennis Potter. Kuulemme myös, millaisena Hardwick näkee ihmiskunnan tulevaisuuden.

Tajusin, ettei enää voi tehdä televisiota vanhalla tavalla: nyt täytyy kunnolla rikkoa sitä lineaarisuutta.
― Neil Hardwick (2017)

Lue lisää:

Pakanamaan kartta valokuvissa

Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

Lisää Pakanamaan synnystä Voima-lehden artikkelissa

Henkilökuvia Hardwickista, Rantasilasta ja Vierikosta


Mikko Kuustonen haastatteli Hardwickia vuonna 2009. Brittiläisen lisän suomalaiseen viihteeseen ja draamaan tuonut mies on kutsunut keskustelukumppanikseen käsikirjoittaja-tuottaja Jussi Tuomisen. Musiikista vastaa Iiro Rantala.


Vuonna 2009 valmistunut henklökuva valottaa Hardwickin uraa. Mistä hän tuli, kuka hän on ja mitä hän tekee nyt? Suunnittelu ja ohjaus Risto Kuusisto.


Juho-Pekka Rantala haastatteli Hardwickia vuonna 2019. Tuloksena oli puhetta politiikasta, älykkyydestä, hauskuuttamisen vakavuudesta, Suomesta ja suomalaisista.


Vuonna 2012 valmistuneessa henkilökuvassa Jouko Turkan kohukoulusta nauttinut Mari Rantasila käy läpi värikästä taiteilijauraansa, yksinäistä lapsuuttaan ja kapinallista nuoruuttaan.

Lisää Neil Hardwickista ja Pakanamaan kartan näyttelijöistä


Näistäkin sarjoista Hardwick tunnetaan

Neil Hardwick ja David Mitchell ohjelmassa Hello, hello, hello (1974)

Hello, Hello, Hello

1970-klassikkokurssissa etsiittiin kissaa

Pelokkaat englantilaispoliisit Stan ja Dud pohtivat klassikkokielikurssissa, missä se kissa oikein on. Kaikki olisi paljon helpompaa, mikäli viekkaat Cecil ja Cissy jättäisivät hyväuskoiset poliisimiehet rauhaan.

Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä

Koko sarja pysyvästi katsottavana Elävässä arkistossa.

Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.

Keskustele

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Mistä taidenautinnosta muistat M. A. Nummisen parhaiten?

    Läpileikkaus merkittävän baritonilaulajan urasta.

    M. A. Numminen on keksinyt uusrahvaanomaisuuden ja Gommi-jäniksen, karkottanut yleisön Sofian sirkuksesta, laulanut Kulkusia siansaksaksi, istunut naisensa kanssa eduskuntatalon puistossa, käynyt Suomen Talvisotaa 1960-luvulla, ollut boogie, hurmannut ulkomaiset filosofit kiekumalla Wittgensteinin mietelmiä ja jenkannut ulkosynnyttimistä. Katso ja kuuntele, miten kulttuuriradikaalista härnääjästä sukeutui Suomen kansan lemmikki ja kunniatohtori.

  • Paavo ja Raili oli hyvän mielen komediasarja isolla alkukirjaimella

    Paavon ja Railin elämässä sattui ja tapahtui 2004 ja 2006.

    Mitä siitä seurasi, kun aikamiespoika Paavo (Lasse Karkjärvi) kävi voimakastahtoisen luokkakaverinsa Railin (Eija Vilpas) asiakkaana parturissa? Herkkä ja kaunis ihmissuhde, parisuhdehan siitä seurasi. Nasakan railakkaasti kirjoitettu ja esitetty komediasarja hykerrytti suomalaisia vuosina 2004 ja 2006.

  • Nukkekoti – naisen tie irti ahdistavasta avioliitosta

    Henrik Ibsenin näytelmä avioliitosta ja emansipaatiosta.

    Henrik Ibsenin näytelmä Nukkekoti (Et Dukkehjem) synnytti ilmestyessään vuonna 1878 runsaasti keskustelua sisältämänsä viktoriaanisten perhearvojen kritiikin vuoksi. Näytelmä esitettiin suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1880 nimellä Nora.

  • Knalleista dekkareihin – Ohjaaja Rauni Ranta tunsi kuunnelmien koko kirjon

    Rauni Ranta oli viihdekuunnelmien ohjaajakonkari

    "En ajatellutkaan hakeutuvani ohjaajaksi!" Vaan onneksi toisin kävi - radiokuuntelijoiden iloksi. Ilman pitkäaikaisen kuunnelmaohjaajan Rauni Rannan panosta Yleisradion viihdekuunnelmien historia näyttäisi toisenlaiselta: Ranta äkkäsi Knalli ja sateenvarjo -kuunnelmasarjan potentiaalin ja ohjasi pitkällä urallaan lukuisia yleisön suosikkijännäreitä. Ohjaaja kertoi muistoistaan taiteilijahaastattelussa vuonna 1994.

  • Tauno Hannikainen on Taiteilijakukkulan ainoa klassinen kapellimestari – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 26. helmikuuta.

    Helmikuun 26. päivänä syntynyt kapellimestareiden reissumieheksi kutsuttu Tauno Hannikainen (1896–1968) ehti johtaa orkestereita yli 60 maassa. Jyväskyläläiseen Hannikaisen musiikkiperheeseen syntynyt Tauno oli alkujaan sellisti ja pianisti. Amerikan-vuosinaan hän otti Yhdysvaltain kansalaisuuden, mutta viimeiset vuotensa hän toimi Helsingissä.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.