Hyppää pääsisältöön

Pää pystyssä ilman häpeää – kirjailija Pentti Holappa puhuu elämästään ja rakkaudesta

Kirjailija Pentti Holappa kertoo Punainen lanka (1999) -ohjelmassa elämästään, näkemyksistään sanataiteesta ja miesten välisestä rakkaudesta ilman häpeää.

Pentti Holappa (1927–2017) on suomalainen kirjailija, jonka tuotanto sisältää romaaneja, runokokoelmia, esseitä ja novelleja. Hänen ensimmäinen teoksensa oli runokokoelma Narreja peilisalissa, joka julkaistiin vuonna 1950. Maarit Tastulan haastattelussa Holappa kertoo elämänsä vaatimattomista lähtökohdista ja niiden vaikutuksesta hänen kirjailijauralleen sekä rakkaudesta ja sen oikeutuksesta homoseksuaalisessa suhteessa. Hänen Finlandia-palkittu teoksensa Ystävän muotokuva (1998) kuvaa avoimesti kahden miehen välista rakkautta – myös sen fyysistä olemusta.

Pentti Holappa on palkittu useasti kaunokirjallisista teoksistaan muun muassa Kirjallisuuden valtionpalkinnolla (1951, 1981), Tanssiva karhu -runopalkinnolla (1995) ja Finlandia-palkinnolla (1998).

Ihmisen täytyy mennä vaikka läpi harmaan kiven.― Pentti Holappa äitinsä elämänasenteesta.

Kun hänen äitinsä jäi kolmen lapsen yksinhuoltajaksi ennen Holapan syntymää, paluu Ylikiimingistä äidin lapsuudenkotiin Ikaalisiin oli ainoa vaihtoehto. Perheensä hylänneestä isästä ei tullut tabua eikä äiti luonut hänestä kielteistä kuvaa lapsille. Pentti Holappa kasvoi isovanhempiensa suurperheessä, johon kuului enoja ja tätejä puolisoineen.

Äitiään Holappa kutsuu sankarilliseksi, joka huolehti lapsistaan. Hänen elämänasenteensa oli sellainen, että ihmisen täytyy mennä vaikka läpi harmaan kiven. Sinnikkyys ja äidiltä peritty asenne sekä todellisuus vaikuttivat siihen, että töihin oli tartuttava jo 12-vuotiaana heti kansakoulun päätyttyä. Ensin Aamulehden juoksupojaksi Tampereelle, sieltä sekalaisten töiden jälkeen Helsinkiin kirjavarastoon töihin ja lopulta kirjakaupan myyjäksi, kunhan ensin oli oppinut puhumaan ruotsia – aivan omin päin. Pentti Holappa onkin itseoppinut mies, joskin hän itse hieman vähättelee osaamistaan. "Yleissivistykseni on kuin verkko, jossa on paljon reikiä."

Kaikessa taiteessa kyse on kuvitelmasta, jossa on taiteilijan kokemuksia elämästä.― Pentti Holappa taiteen todenmukaisuudesta.

Ystävän muotokuva -romaanin yhtenä keskeisenä teeman on kahden miehen välinen rakkaus, jonka fyysistä olemusta Holappa kuvaa peittelemättä ja ilman häpeää. Hän toteaa Punainen lanka -ohjelmassa, että tarkoitus ei ollut järkyttää. Hän halusi lopultakin vain kirjoittaa asiasta, joka koskettaisi hänen elämäänsä. Mutta Holappa laajensi teoksensa koskemaan ylipäätään rakkautta ja seksuaalisuutta, jota hänen sanojensa mukaan leimaa kulttuurissamme häpeä. Jopa kirjallisuudessa on hänen mielestään vieroksuttu miesten välisen rakkauden kuvausta.

Kirjan päähenkilö on "Pentti Holappa", mutta onko hän sama henkilö kuin kirjailija? Ei ole, Holappa sanoo ykskantaan. "Romaani ei pyri uskottelemaan, että tarina on totta. Sen sijaan romaani on valehtelijan kertomus", Holappa toteaa ja jatkaa, että "se on valhetta, joka on lukijalle kirjailijan kutsu leikkiin. Kyse ei kuitenkaan ole huijauksesta, sillä mukana on tosiasioita ja kuvausta suomalaisesta todellisuudesta sodan jälkeen."

Holappa kuitenkin muistuttaa, että vaikka taide onkin kuvitelmaa, siinä on mukana todellisuutta. Sillä jokainen taiteilija joutuu käyttämään oman elämänsä kokemusmateriaalia.

Olin niin ahdistunut, että kerran minulla oli pistooli ohimollani.― Pentti Holappa kuvaa 40-luvun ilmapiiriä homoseksuaaleja kohtaan.

Nuoren Pentti Holapan Suomessa 1940-luvulla homoseksuaalisuus oli paitsi tabu myös rangaistava teko. Yleinen mielipidekin oli hyvin ankara. Holappa muistelee lukeneensa 1940-luvulla tehtyä pohjoismaista mielipidetutkimusta, jonka mukaan Suomessa homoseksuaalisuutta pidettiin murhan jälkeen toiseksi pahimpana rikoksena. Esimerkiksi vielä 1970-luvulla henkirikoksen syyllistynyt saattoi vedota lieventävänä asianhaarana siihen, että uhri oli homoseksuaali.

Kirjailija itse muistaa nuoruutensa ajan ahdistavana muun muassa kovan asenneilmapiirin vuoksi. Kiinnijäämisen pelkoa ei hänellä varsinaisesta ollut, mutta ei hän myös julistanutkaan homoseksuaalisuuttaan. Kerran hänellä kuitenkin oli varmistamaton pistooli ohimollaan. Ystäväpiiri tiesi hänen "taipumuksensa", mutta siitä hienotunteisesti vaiettiin, hän sanoo. Holappa yritti kuitenkin etsiä tietä niin sanottuun normaaliin elämään olemalla muutaman vuoden kihloissa. Hän purki kihlauksen todettuaan, että tämä ei ollut sitä, mitä hän toivoi. Holapan elämässä tapahtui onnellinen käänne suhteellisen varhain, sillä hän löysi alle 25-vuotiaana elämänkumppanin. Miehet muuttivat yhteen asumaan ja siitä alkoi vuosikymmeniä kestänyt rakkaustarina.

Individualismia korostavana aikana helposti unohtuu, että ihminen on laumaeläin. Kuvitelma, että ihminen selviytyy yksin, on harhaa.― Pentti Holappa rakkaudesta ja yksinäisyydestä.

Holappa pohtii haastattelussa rakkautta ja sen olemusta. Hän pitää sitä vaikeasti määriteltävänä, joskin kaikilla on hänen mukaansa tarve tulla rakastetuksi. Rakkaus on hänen mukaansa biologiaa, kannustin suvun lisääntymiseen, mutta ei ainoastaan sitä. "Parisidonnaista, uskollista rakkautta on harvoissa eläinlajeissa, kun taas ihminen on siihen pyrkinyt". Holapan mukaan rakkaus on paljon muuta kuin seksuaalista toimintaa. Se on kaipausta pois yksinäisyydestä, vuorovaikutusta, jossa myötätunto liikkuu monensuuntaisesti.

Ystävän muotokuvassa Holappa parodioi rakkauden eräänlaista kierrättämistä avioeroineen ja uusien suhteiden jatkuvana solmimisena. Hänen mukaansa se ei ole rakkautta vaan eläytymiskyvyn ja kärsivällisyyden puutetta. Holapan mielestä parisuhteessa kuuluu olla pitkäjänteinen ja hyväksyä myös kumppanissa heikkouksia, joita kaikissa on. "Individualismia korostavana aikana helposti unohtuu, että ihminen on laumaeläin. Kuvitelma, että ihminen selviytyy yksin, on harhaa", Holappa sanoo.

Yksinäisyys ei ole suurperheen kasvatille tuttu tunne. Holapalla on yhä on laaja ystäväjoukko, joka on ollut hänelle myös elinehto. Ikä ja taloudellinen turva toisaalta antavat mahdollisuuden vetäytyä hiljaisuuteen ja rauhaan, jos hän sitä kaipaa. Toisaalta 71-vuotias Holappa kokee, että hän on huono vanhentuja. Hänellä, vanhenevalla miehellä on yhä tunteita, jotka ikään kuin kuuluvat nuorelle ihmiselle – yleisen käsityksen mukaan.

Kommentit
  • Matkustajakone Kalevan tuhosta 1940 vaiettiin vuosikymmeniksi

    Tv-ohjelma matkustajakone Kalevan tapauksesta vuodelta 1991.

    Kesäkuun 14. päivänä vuonna 1940 Tallinnan edustalla alas ammutun Aero-lentoyhtiön Kalevan tapauksesta vaiettiin vuosikymmeniksi, kunnes 1980-luvun lopulla asiasta saatiin uutta tietoa. Vuonna 1991 esitetty tv-ohjelma Viimeinen lento Tallinnasta valottaa traagista välirauhan aikana tapahtunutta välikohtausta. Ohjelman on tehnyt Kalevan kapteenin Bo von Willebrandin poika Carl Gustaf Bosson von Willebrand.

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

  • Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

    10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

    10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

  • Pieni pyhiinvaellus on kertomus häpeästä ja kunniasta, uskosta ja armosta

    Elokuva salaisuuksien verkosta, johon yhteisö pakottaa

    Syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi tarinaksi Heikki Kujanpään vuonna 2000 ohjaamassa elokuvassa Pieni pyhiinvaellus. Nuori Ritva saa aviottoman lapsen, jonka hän luovuttaa hädissään pois. Kohtalo puuttuu kuitenkin peliin elämän ja kuoleman porteilla.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Matkustajakone Kalevan tuhosta 1940 vaiettiin vuosikymmeniksi

    Tv-ohjelma matkustajakone Kalevan tapauksesta vuodelta 1991.

    Kesäkuun 14. päivänä vuonna 1940 Tallinnan edustalla alas ammutun Aero-lentoyhtiön Kalevan tapauksesta vaiettiin vuosikymmeniksi, kunnes 1980-luvun lopulla asiasta saatiin uutta tietoa. Vuonna 1991 esitetty tv-ohjelma Viimeinen lento Tallinnasta valottaa traagista välirauhan aikana tapahtunutta välikohtausta. Ohjelman on tehnyt Kalevan kapteenin Bo von Willebrandin poika Carl Gustaf Bosson von Willebrand.

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

  • Lataa aidot pieruäänet vapaaseen käyttöön!

    Ylen äänitehosteita Freesound-palvelussa

    Prööööööt! Pufff! Millä kaikin tavoin pieru voikaan kajahtaa, tussahtaa ja plörähtää. Kuuntele ja lataa pieruja äänitehosteina vapaaseen käyttöön. Yle julkaisee äänitehostekokoelman aarteitaan kaikkien käyttöön Freesound-palvelussa. Tuoreimpana lisäyksenä ovat paljon toivotut pierut. Pääset kuuntelemaan ja lataamaan pierujen muikean kavalkadin tästä linkistä! .

  • Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

    10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

    10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

  • Ruusunen ja muita klassikkosatuja Areenassa – tarinoissa mittelevät valon ja pimeyden voimat

    Fiat lux, tulkoon valkeus! Ruususen ja Grimmin satujen taika

    "Fiat lux – tulkoon valkeus!" hyvän haltijan kasvot valaisivat koko tv-ruudun. Vuonna 1982 esitetty televisioteatterin Prinsessa Ruusunen on jättänyt muistiin hehkuvan jäljen. Vielä nytkin silmä sivuuttaa aikansa tv-tekniikan ja näkee taian. Klassikkosaduissa pimeys ja valo, hyvä ja paha hakevat rajojaan voimallisesti. Areenaan kootuissa toivotuissa saduissa nähdään Ruusunen mm. Susanna Haaviston ja Karvakuonon hahmossa, piirrettynä sekä Sinikka Sokan vivahteikkaasti kertomana. Sokan tarinoimina eläväksi tulevat myös monet muut Grimmin sadut.

  • Pieni pyhiinvaellus on kertomus häpeästä ja kunniasta, uskosta ja armosta

    Elokuva salaisuuksien verkosta, johon yhteisö pakottaa

    Syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi tarinaksi Heikki Kujanpään vuonna 2000 ohjaamassa elokuvassa Pieni pyhiinvaellus. Nuori Ritva saa aviottoman lapsen, jonka hän luovuttaa hädissään pois. Kohtalo puuttuu kuitenkin peliin elämän ja kuoleman porteilla.

  • Suuri kaniinisuunnitelma – eli miten Venezuelan vallankumous muuttui ensin farssiksi, sitten tragediaksi

    Venezuelan bolivariaanien vallankumous on tuhonnut maan.

    Venezuela on ristiriitaisuuksien maa. Presidentti Hugo Chavez loi maahan köyhyyden kultin, jossa oli rumaa oli olla rikas. Samalla Chavezin lähipiiri varasti suunnattomat määrät valtion öljytuloja itselleen. Nyt maata on johtanut jo viisi vuotta Nicolas Maduro, entinen bussinkuljettaja. Terveydenhuolto on romahtanut, ihmiset näkevät nälkää, öljyntuotanto hiipuu. Presidentti on tarjonnut ratkaisuksi muun muassa kaniinien kasvatusta.

  • Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

    Vuodenajoista toiveikkain on ikuisuusaihe myös musiikissa.

    Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle. Kerro oma kevätkappale-ehdotuksesi!

  • Suomalainen lapsenlikka tapasi 1960-luvun popjulkkikset

    Au pair Hilkka Ikonen raportoi svengaavasta Lontoosta.

    Hilkka Ikonen (os. Kantelinen) työskenteli au pairina 1960-luvun "svengaavassa Lontoossa". Lastenhoidon ohessa hän toimi mm. Iskelmä-lehden ja Yleisradion pop-kirjeenvaihtajana haastatellen monia aikakauden tähtiä kuten The Beatlesia, Rolling Stonesia, Manfred Mannia ja Cliff Richardia. Radiohaastatteluja vuosilta 1964–1965 on säilynyt alun kolmattakymmentä.

  • YYA-sopimus oli Suomelle välttämättömyys, josta tuli hyve

    YYA-sopimus oli ystävyyttä, yhteistoimintaa ja avunantoa

    Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja avunannosta syntyi aikana, jolloin pienen maan oli tarkoituksenmukaista tehdä liitto suuren naapurinsa kanssa rauhanomaisten olojen takaamiseksi. Sopimus hyödytti Suomea myös taloudellisesti ja se lisäsi vähintäänkin välillisesti suomalaisten tietämystä itänaapurista. Mutta aikaa myöten siitä tuli ulko- ja sisäpoliittinen rasite, kun välttämättömyydestä tehtiin hyve.

  • Pääsiäisruokia à la Patakakkonen ja Makupalat

    Suosikkiohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäismenuita.

    Suosituissa ruoka-ohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäiskokkailuja. Perinteisen lampaan ja pashan lisäksi on tuunattu marenkijoutsenia Vanamon ja Kolmosen opeilla, tutustuttu ortodoksikarjalaisten paastonajan ruokiin ja valmistettu pippurista porohöystöä Makupalojen opein.

  • Etkö ole koskaan katsonut Kotikatua? Nyt on hyvä sauma aloittaa!

    Kotikadun neljäs ja viides kausi Areenassa.

    Jos et ole koskaan katsonut Kotikatua, mutta haluaisit, kannattaa katsominen aloittaa nyt. Areenassa nyt katsottavissa olevat neljäs ja viides kausi ovat todella hyviä kohtia hypätä sarjaan mukaan. Neljännen kauden aluksi sarjaan tulee uusi henkilö, kun yhden päähenkilön, Eeva Mäkimaan, äiti Kaisa ilmestyy Kotikadulle. Kaisan kautta tulevat sarjan perheet ja muut hahmot hyvin tutuiksi.

  • Sisällissota 1918 viilsi keskustelijoiden muistoissa ja yleisön tekstiviesteissä teemaillassa 2008

    Mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisia sekä tutkijoita

    Ajankohtaisen kakkosen teemailta kysyi keväällä 2008, miksi vuosi 1918 kiihdyttää yhä mieliä? Onko se kansallinen kipupiste vai vastakkainasettelua? Sisällissodasta oli tuolloin tullut kuluneeksi 90 vuotta. Salla Paajasen ja Jan Anderssonin vetämässä keskustelussa oli mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisiä sekä vuoden 1918 tapahtumien tutkijoita. Katsojat osallistuivat keskusteluun tekstiviestein, joita tuli suorana Tampereelta lähetetyn teemaillan aikana puolitoista tuhatta.

  • Tv-draamat Lennu ja Kuilu kuvasivat sisällissodan kauhuja rintamakarkurin ja lapsen silmin

    Kaksi tv-draamaa sisällissodasta

    Sisällissodalle on haettu ymmärrystä myös tv-draaman kautta. Tässä artikkelissa esitellään kaksi teosta, joissa käsitellään sodan järjettömyyttä ja sen seurauksia yksilötasolla. Vuonna 1968 valmistunut Lennu, Tampere 1918 seuraa punaisen rintamakarkurin mielenliikkeitä. Vuonna 1973 filmatun, omaelämäkerralliseen romaaniin perustuvan Kuilun päähenkilö taas on ruotsinkielisen työläisperheen 10-vuotias tyttö.