Hyppää pääsisältöön

Pää pystyssä ilman häpeää – kirjailija Pentti Holappa puhuu elämästään ja rakkaudesta

Kirjailija Pentti Holappa kertoo Punainen lanka (1999) -ohjelmassa elämästään, näkemyksistään sanataiteesta ja miesten välisestä rakkaudesta ilman häpeää.

Pentti Holappa (1927–2017) on suomalainen kirjailija, jonka tuotanto sisältää romaaneja, runokokoelmia, esseitä ja novelleja. Hänen ensimmäinen teoksensa oli runokokoelma Narreja peilisalissa, joka julkaistiin vuonna 1950. Maarit Tastulan haastattelussa Holappa kertoo elämänsä vaatimattomista lähtökohdista ja niiden vaikutuksesta hänen kirjailijauralleen sekä rakkaudesta ja sen oikeutuksesta homoseksuaalisessa suhteessa. Hänen Finlandia-palkittu teoksensa Ystävän muotokuva (1998) kuvaa avoimesti kahden miehen välista rakkautta – myös sen fyysistä olemusta.

Pentti Holappa on palkittu useasti kaunokirjallisista teoksistaan muun muassa Kirjallisuuden valtionpalkinnolla (1951, 1981), Tanssiva karhu -runopalkinnolla (1995) ja Finlandia-palkinnolla (1998).

Ihmisen täytyy mennä vaikka läpi harmaan kiven.― Pentti Holappa äitinsä elämänasenteesta.

Kun hänen äitinsä jäi kolmen lapsen yksinhuoltajaksi ennen Holapan syntymää, paluu Ylikiimingistä äidin lapsuudenkotiin Ikaalisiin oli ainoa vaihtoehto. Perheensä hylänneestä isästä ei tullut tabua eikä äiti luonut hänestä kielteistä kuvaa lapsille. Pentti Holappa kasvoi isovanhempiensa suurperheessä, johon kuului enoja ja tätejä puolisoineen.

Äitiään Holappa kutsuu sankarilliseksi, joka huolehti lapsistaan. Hänen elämänasenteensa oli sellainen, että ihmisen täytyy mennä vaikka läpi harmaan kiven. Sinnikkyys ja äidiltä peritty asenne sekä todellisuus vaikuttivat siihen, että töihin oli tartuttava jo 12-vuotiaana heti kansakoulun päätyttyä. Ensin Aamulehden juoksupojaksi Tampereelle, sieltä sekalaisten töiden jälkeen Helsinkiin kirjavarastoon töihin ja lopulta kirjakaupan myyjäksi, kunhan ensin oli oppinut puhumaan ruotsia – aivan omin päin. Pentti Holappa onkin itseoppinut mies, joskin hän itse hieman vähättelee osaamistaan. "Yleissivistykseni on kuin verkko, jossa on paljon reikiä."

Kaikessa taiteessa kyse on kuvitelmasta, jossa on taiteilijan kokemuksia elämästä.― Pentti Holappa taiteen todenmukaisuudesta.

Ystävän muotokuva -romaanin yhtenä keskeisenä teeman on kahden miehen välinen rakkaus, jonka fyysistä olemusta Holappa kuvaa peittelemättä ja ilman häpeää. Hän toteaa Punainen lanka -ohjelmassa, että tarkoitus ei ollut järkyttää. Hän halusi lopultakin vain kirjoittaa asiasta, joka koskettaisi hänen elämäänsä. Mutta Holappa laajensi teoksensa koskemaan ylipäätään rakkautta ja seksuaalisuutta, jota hänen sanojensa mukaan leimaa kulttuurissamme häpeä. Jopa kirjallisuudessa on hänen mielestään vieroksuttu miesten välisen rakkauden kuvausta.

Kirjan päähenkilö on "Pentti Holappa", mutta onko hän sama henkilö kuin kirjailija? Ei ole, Holappa sanoo ykskantaan. "Romaani ei pyri uskottelemaan, että tarina on totta. Sen sijaan romaani on valehtelijan kertomus", Holappa toteaa ja jatkaa, että "se on valhetta, joka on lukijalle kirjailijan kutsu leikkiin. Kyse ei kuitenkaan ole huijauksesta, sillä mukana on tosiasioita ja kuvausta suomalaisesta todellisuudesta sodan jälkeen."

Holappa kuitenkin muistuttaa, että vaikka taide onkin kuvitelmaa, siinä on mukana todellisuutta. Sillä jokainen taiteilija joutuu käyttämään oman elämänsä kokemusmateriaalia.

Olin niin ahdistunut, että kerran minulla oli pistooli ohimollani.― Pentti Holappa kuvaa 40-luvun ilmapiiriä homoseksuaaleja kohtaan.

Nuoren Pentti Holapan Suomessa 1940-luvulla homoseksuaalisuus oli paitsi tabu myös rangaistava teko. Yleinen mielipidekin oli hyvin ankara. Holappa muistelee lukeneensa 1940-luvulla tehtyä pohjoismaista mielipidetutkimusta, jonka mukaan Suomessa homoseksuaalisuutta pidettiin murhan jälkeen toiseksi pahimpana rikoksena. Esimerkiksi vielä 1970-luvulla henkirikoksen syyllistynyt saattoi vedota lieventävänä asianhaarana siihen, että uhri oli homoseksuaali.

Kirjailija itse muistaa nuoruutensa ajan ahdistavana muun muassa kovan asenneilmapiirin vuoksi. Kiinnijäämisen pelkoa ei hänellä varsinaisesta ollut, mutta ei hän myös julistanutkaan homoseksuaalisuuttaan. Kerran hänellä kuitenkin oli varmistamaton pistooli ohimollaan. Ystäväpiiri tiesi hänen "taipumuksensa", mutta siitä hienotunteisesti vaiettiin, hän sanoo. Holappa yritti kuitenkin etsiä tietä niin sanottuun normaaliin elämään olemalla muutaman vuoden kihloissa. Hän purki kihlauksen todettuaan, että tämä ei ollut sitä, mitä hän toivoi. Holapan elämässä tapahtui onnellinen käänne suhteellisen varhain, sillä hän löysi alle 25-vuotiaana elämänkumppanin. Miehet muuttivat yhteen asumaan ja siitä alkoi vuosikymmeniä kestänyt rakkaustarina.

Individualismia korostavana aikana helposti unohtuu, että ihminen on laumaeläin. Kuvitelma, että ihminen selviytyy yksin, on harhaa.― Pentti Holappa rakkaudesta ja yksinäisyydestä.

Holappa pohtii haastattelussa rakkautta ja sen olemusta. Hän pitää sitä vaikeasti määriteltävänä, joskin kaikilla on hänen mukaansa tarve tulla rakastetuksi. Rakkaus on hänen mukaansa biologiaa, kannustin suvun lisääntymiseen, mutta ei ainoastaan sitä. "Parisidonnaista, uskollista rakkautta on harvoissa eläinlajeissa, kun taas ihminen on siihen pyrkinyt". Holapan mukaan rakkaus on paljon muuta kuin seksuaalista toimintaa. Se on kaipausta pois yksinäisyydestä, vuorovaikutusta, jossa myötätunto liikkuu monensuuntaisesti.

Ystävän muotokuvassa Holappa parodioi rakkauden eräänlaista kierrättämistä avioeroineen ja uusien suhteiden jatkuvana solmimisena. Hänen mukaansa se ei ole rakkautta vaan eläytymiskyvyn ja kärsivällisyyden puutetta. Holapan mielestä parisuhteessa kuuluu olla pitkäjänteinen ja hyväksyä myös kumppanissa heikkouksia, joita kaikissa on. "Individualismia korostavana aikana helposti unohtuu, että ihminen on laumaeläin. Kuvitelma, että ihminen selviytyy yksin, on harhaa", Holappa sanoo.

Yksinäisyys ei ole suurperheen kasvatille tuttu tunne. Holapalla on yhä on laaja ystäväjoukko, joka on ollut hänelle myös elinehto. Ikä ja taloudellinen turva toisaalta antavat mahdollisuuden vetäytyä hiljaisuuteen ja rauhaan, jos hän sitä kaipaa. Toisaalta 71-vuotias Holappa kokee, että hän on huono vanhentuja. Hänellä, vanhenevalla miehellä on yhä tunteita, jotka ikään kuin kuuluvat nuorelle ihmiselle – yleisen käsityksen mukaan.

  • Nuori Kauko Helovirta kouliintui näyttelijäksi Karhumäen tivolissa

    Kauko Helovirta pestautui Karhumäen tivoliin lokakuussa 1942

    Kauko Helovirta työskenteli jatkosodan aikana saapastehtaalla, kun huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin nuorta miesnäyttelijää puolustusvoimain viihdytyskiertueelle. Kyseessä oli Karhumäen tivolin huvinäyttämö. Helovirta kutsuttiin koe-esiintymiseen, jota valvoivat tytär Ailakki Sariola ja itse johtaja J.A.F.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteellisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Nuori Kauko Helovirta kouliintui näyttelijäksi Karhumäen tivolissa

    Kauko Helovirta pestautui Karhumäen tivoliin lokakuussa 1942

    Kauko Helovirta työskenteli jatkosodan aikana saapastehtaalla, kun huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin nuorta miesnäyttelijää puolustusvoimain viihdytyskiertueelle. Kyseessä oli Karhumäen tivolin huvinäyttämö. Helovirta kutsuttiin koe-esiintymiseen, jota valvoivat tytär Ailakki Sariola ja itse johtaja J.A.F.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteellisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

  • Niklas Herlinin Uusi Suomi

    Niklas Herlin ja Uusi Suomi verkkolehti Arto Nybergissä 2007

    Toimittaja-kustantaja Niklas Herlin osti vuonna 2007 oikeudet Uusi Suomi -lehden nimeen. Vuosina 1919–1991 aktiivisena toiminut sanomalehti toteutettiin aiemmasta poiketen verkkoon. Herlin saapui Arto Nybergin vieraaksi kertomaan lehden perustamisesta. Klassiselle lehtibrändille tuli kuulemma hintaa "riittävästi".

  • John Lennonin elämä ja vain elämä

    Rockstopin erikoisjakso 1988 ja Lennonin haastattelu 1965.

    Marraskuussa vuonna 1988 lähetetty Rockstopin erikoisjakso omistettiin kokonaisuudessaan John Lennonille (1940–1980). Artikkelista löytyy myös Lennonin haastattelu vuodelta 1965.

  • Esko Riihelä toimitti liikenteen sujuvaksi

    Liikennevartissa syksyllä 1999 autoja, autoja ja ruuhkia

    Toimittaja Esko Riihelä (1939–2017) tuli katsojille ja kuuntelijoille tutuksi erityisesti liikenneohjelmistaan. Liikennevartissa syksyllä 1990 oli aiheena Suomenkin kaupungeissa yleistyneet liikenneruuhkat.

  • Zarathustralla Terraan ja takaisin – hemmottelupaketti scifi-korville

    Scifi-kuunnelmia tieteiskirjallisuuden harrastajille

    Gaialla vaeltavien valjunkaisten iloksi on radiodraaman arkistoista louhittu esiin Philip K. Dickin, Mark Twainin, Stanislaw Lemin, William Gibsonin ja Arthur C. Clarkin teoksiin pohjautuvia kuunnelmia. Suuntaamme katseen ulkoplaneetoille ja niiden elämään, maapallon tulevaisuuteen ja rinnakkaistodellisuuksiin. "Olen ylpeä kun olen robotti.

  • Kokki Kolmosen lihakirves heilui Riistakakkosessa

    Vuosittainen ohjelma keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin.

    Jaakko "Kokki" Kolmosen isännöimä erikoisohjelma Riistakakkonen keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin ja niiden esittelyyn. Ohjelmissa kerrottiin Suomen saaliseläimistä ja valistettiin kansaa riistan taloudellisesta paloittelusta, lihakirveestä pitäen. Riistakakkosta esitettiin aikoinaan jakso vuodessa, alkusyksyisin TV2:ssa. Nyt Teeman Elävässä arkistossa uusitaan vuosien 1981 ja -82 ohjelmat.

  • Tom Petty ja superbändin synnyttämät anekdootit

    Tom Pettyn haastattelu vuonna 1989 täyttyi tarinoista.

    Yhdysvaltalainen rockmuusikko Tom Petty (1950–2017) teki Heartbreakers-yhtyeensä kanssa läpimurron 1980-luvun taitteessa. Vuosikymmenen lopulla Petty oli myös olennainen osa Travelling Willburys -superyhtyettä, jossa hänen lisäkseen soittivat Bob Dylan, Jeff Lynne, Roy Orbison ja George Harrison. Rockstopin Heli Nevakare oli ryhmineen paikalla Amsterdamin Music & Media -konferenssissa 1989, jossa Petty nauratti toimittajayleisöä tarinoillaan.

  • Groovymeisseli toi televisioon soulia ja klubitunnelmaa

    Groovymeisseli-ohjelmaa tehtiin vuosia -96 ja -97

    "Mitään muuta kuin rhythm and blues -pohjaista groovea sinne ei kelpuutettu." Näin muisteli muusikko ja Groovymeisseli-ohjelman toinen juontaja Sami Saari Elävälle arkistolle syksyllä 2017. Vuosina 1996 ja 1997 esitetty Groovymeisseli-ohjelma toi televisioon suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle soulia, acid jazzia ja afroamerikkalaisia rytmejä.

  • Sielukas Aki Sirkesalo

    Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä kootusti.

    Suomalaisen softsoulin esitaistelijana tunnetun Aki Sirkesalon (1962–2004) musiikkiura lähti nousukiitoon kahden Emma-palkinnon siivittämänä. Musiikin lisäksi Sirkesalo työllisti itseään toimittajana ja useiden tv-ohjelmien sekä -tapahtumien juontajana. Artikkeliin on koottu Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä vuosien varrelta.