Hyppää pääsisältöön

Seitsemän nuorta kapinallista

Seitsemän veljestä". Martti Suosalo (Aapo), Jarmo Mäkinen (Tuomas), Tero Jartti (Eero), Kai Lehtinen (Juhani), Taisto Reimaluoto (Timo), Jari Pehkonen (Simeoni) ja Pertti Koivula (Lauri).
Seitsemän veljestä". Martti Suosalo (Aapo), Jarmo Mäkinen (Tuomas), Tero Jartti (Eero), Kai Lehtinen (Juhani), Taisto Reimaluoto (Timo), Jari Pehkonen (Simeoni) ja Pertti Koivula (Lauri). Kuva: Yle/Antero Tenhunen Seitsemän veljestä,Yle Elävä arkisto

Mitä jos ei luettaisikaan Seitsemää veljestä suomalaisen 1800-luvun talonpoikaiselämän roisina kuvauksena, vaan tulkittaisiin veljeksiä yhteisöön sopeutumattomina kapinallisina tai peräti hylkiöinä, muukalaisina ja suvaitsevaisuuden opettajina.

Saitko sinäkin Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanin luettavaksesi äidinkielen tunnilla? Monen teinin mielestä tylsempää, vanhanaikaisempaa ja maalaisjunttimaisempaa kirjaa saa hakea. Opettajan Aleksis Kiveä ja teosta kohtaan osoittama kritiikitön palvonta viimeistään villitsi nuoret lukulakkoon. Romaani olisi kannattanut tarjoilla toisin. Ehkä moni fiksu äidinkielen opettaja toimiikin nykyään niin?

Niin patalaiskaa sekä ruumiin että sielun puolesta tai sellaista tahdonvoiman sankaria ei maailmasta varmasti löydy, joka jaksaisi lukea kirjan Seitsemän veljestä― Agathon Meurman, aikalaiskritiikkiä
Boken Seitsemän veljestä.
Boken Seitsemän veljestä. Kuva: Yle/Jessica Edén Aleksis Kivi,Seitsemän veljestä,Lapinlahden sairaala

Kirjassa on paljon samaistumispintaa paikkaansa yhteisössä etsivälle. Romaani voisi kiinnostaa nuoria lukijoita enemmän, jos heitä ohjaisi huomaamaan veljesten kapinoinnin yhteiskuntaa ja vallitsevia tapoja kohtaan. Veljeksissä on paljon rosoista punk-energiaa ja nokkelaa ivaa. Tappelun nujakointia ja muuta toimintaa romaanissa riittää, jos sen siivilöi esiin paljon puheen alta. Kaikkein nuorimpia lukijoita voisi villitä etsimään teoksesta haukkumasanoja - niitä riittää ja ne ovat kekseliäitä.

konnan sikiö, napakärsä, kakkaveikko, morakka, turski, tansmestari, lautapääporsas...
― Aleksis Kivi
Foto från Ryhmäteatteris uppsättning av Sju bröder på Sveaborgs sommarteater.
Foto från Ryhmäteatteris uppsättning av Sju bröder på Sveaborgs sommarteater. Kuva: Tanja Ahola Ryhmäteatteri,Seitsemän veljestä

Moni voi myös samaistua seitsikossa aika ajoin ilmenevään herkkyyteen, toverilliseen veljeyteen ja estyneeseen suhtautumiseen vastakkaiseen sukupuoleen. Tyttöjen kannattaa lukea romaania vertauskuvien kautta, eikä takertua sen miesvaltaisuuteen ja ohueen naiskuvaan. Tai sitten siihen juuri kannattaa tarttua, ja miettiä miten tarinan voisi siirtää tähän päivään. Silloin voisi lukea rinnalla vaikka Riina Katajavuoren Wenla Männistö -romaania.

Radioteatteri esittää: Wenla Männistö
Radioteatteri esittää: Wenla Männistö radioteatteri esittää: wenla männistö

Kannattaisi Kiven nerouden sijaan korostaa sitä tosiasiaa, että Kivi sai laajempaa tunnustusta vasta kuolemansa jälkeen. Kiven kohtalo väärinymmärrettynä edelläkävijänä herättää varmasti lukijoissa sympatiaa. Kiveä voisi korostetusti mainostaa kielellisten kokeilujen ja rohkean heittäytymisen mestarina. Hänen tuotantonsa syntyi aivan liian aikaisin, jotta sitä olisi osattu laajemmin arvostaa ja ymmärtää. Aikalaiskritiikkiä tutkimalla pääsisi sisälle 1800-luvun kulttuuriskandaaleihin ja sieltä voisi löytää yhtymäkohtia tämän päivän ristiriitaisiin kritiikkeihin tai henkilökohtaisuuksiin meneviin someraivokohtauksiin. Kiven vastustajista kannattaa tutustua ainakin August Ahlqvistiin ja Agathon Meurmaniin.

Kivi käyttää kirjapainoa poeettisena peräsuolena― Agathon Meurman

Kivi oli kirjallisessa tuotannossaan tinkimätön, eikä ajan auktoriteettien ohjailtavissa. Aikalaisille Kivi oli liian raju. Nuori kansallisuusaate sai sivistyneistön romantisoimaan suomalaista kansanluonnetta ja rahvaan ominaisuuksia. Raa’alle realismille ei vielä ollut sijaa. Kivi oli ensimmäinen, josta nyt sanottaisiin: “antoi äänen niille, joilla sitä ei ole”

Jouko Turkan ohjaama tv-sarja "Seitsemän veljestä". Veljekset kuusikon suojassa: Taisto Reimaluoto (Timo), Martti Suosalo (Aapo), Kai Lehtinen (Juhani), Tero Jartti (Eero), Jari Pehkonen (Simeoni), Jarmo Mäkinen (Tuomas) ja Pertti Koivula (Lauri).
Jouko Turkan ohjaama tv-sarja "Seitsemän veljestä". Veljekset kuusikon suojassa: Taisto Reimaluoto (Timo), Martti Suosalo (Aapo), Kai Lehtinen (Juhani), Tero Jartti (Eero), Jari Pehkonen (Simeoni), Jarmo Mäkinen (Tuomas) ja Pertti Koivula (Lauri). Kuva: Yle / Antero Tenhunen antero tenhunen

Yksi mahdollinen tulkinta liittäisi veljekset tuoreella tavalla ajankohtaiseen pakolaiskysymykseen. Veljekset voidaan ajatella valtaväestön joukkoon sopeutumattomiksi muukalaisiksi. Koska muukalaisia he olivat, kylän ulkopuolella omilla tiluksillaan, omalla tavallaan yhteisön traditioista piittaamatta eläessään.

Minderåriga ensamkommande flyktingar i Aten.
Minderåriga ensamkommande flyktingar i Aten. Kuva: Yle/Jessica Stolzmann Ateena,pakolaiset

Muukalaisuus herättä paikallisväestössä pelkoa, suurempaa kuin vihollisuus, koska muukalaisten käyttäytymistä ei voi ennakoida, hän on tuntematon ja siksi ratkaisematon. Helposti ajatellaan, että muukalaiset tulisi joko sopeuttaa, eristää tai poistaa. Tai sitten yhteisön pitää ottaa muukalaiset joukkoonsa, kasvattaa omaa suvaitsevaisuuttaan ja olemisen tapojen kirjoa.

Aristoteleen kantapään vieraana on filosofi, politiikan tutkija ja tietokirjailija Mikko Lahtinen, joka on tutkinut 1800-luvun aatehistoriaa. Hän osaa kertoa miten Aleksis Kivi sijoittui aikansa kirjallisiin piireihin, ja mikä oli hänen suhteensa fennomaaneihin. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Kommentit
  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.