Hyppää pääsisältöön

Tuhansien metsästäjien kausi alkaa vesistöiltä

Elokuun lopussa monelle suomalaiselle metsästäjälle koittaa syksyn kohokohta. Osa suuntaa metsiin, mutta yhä useamman kausi alkaa järvien ja lampien varsilta. Vuosittain sorsastukseen osallistuu jopa satojatuhansia metsästäjiä.

Sorsastuskausi alkaa Suomessa perinteisesti 20.8. kestäen joulukuun loppuun. Lajikohtaisia poikkeuksia löytyy, ja ne kannattaa tarkistaa vuosittain Suomen Riistakeskuksen verkkosivuilta. Esimerkiksi heinäsorsanaarasta hieman muistuttava harmaasorsa on rauhoitettu.

Iltalennolla lintujen tunnistus on hankalampaa.

Lajitunnistus on tärkeä osa sorsastusta. Eroja joutuu hakemaan pienistäkin yksityiskohdista. Linnun väritys, nokan ja pyrstön muoto sekä lentotyyli paljastavat paljon. Vaikka oman asuinalueen tyypilliset lajit olisivat hallussa, muuttoaikaan on mahdollista bongata harvinaisempia vieraita.

"Varsinkin iltalennoilla käydessä tunnistaminen muuttuu haastavammaksi. Pimeässä lintu täytyy tunnistaa välähtävän siipipeilin tai siluetin avulla. Siksi on tärkeää varmistua lajista ennen ampumista tai jättää kokonaan ampumatta", toteaa kohta jo 30 vuotta vesilintujahtia harrastanut Antti Kokko.

Koira on erinomainen apu sorsametsälle.

Sorsastuksessa koiran tärkein tehtävä on noutaa tiputetut linnut. Lisäksi metsästäjän työ helpottuu, jos koiraa kahlaa kaislikossa ja ajaa linnut ylös omistajan seuratessa veneellä perässä. Seisovia koiria voi käyttää myös sorsametsillä vapaassa haussa.

"Sorsat ovat hyvin usein juroja koiran edessä ja koira saakin seisonnan monesti lähes nenätuntumalle", kertoo Antti Kokko kokemuksistaan. Miehellä itsellään on metsästyskaverina lyhytkarvainen saksanseisoja.

Sorsanmetsästykseen soveltuvia alueita on Suomessa runsaasti. Kosteikkoja tehdään myös itse esimerkiksi patoamalla ja raivaamalla tiheintä kasvustoa pois. Lisätietoa kosteikon perustamisesta löytyy Kosteikko.fi -sivustolta.