Ydinvoimalobbari Maira Kettunen on yksi eduskunnan vierailijalistan kärkinimistä. Hän aloitti aikoinaan vaikutustyönsä lähes nollasta.

"Ennen 2010 periaatepäätöstä pyrittiin tapaamaan kaikki kansanedustajat. Ei välttämättä kaikkia erikseen, mutta eduskuntaryhmien kanssa. Fennovoima oli silloin uusi yhtiö ja piti selittää kaikille miksi omasta mielestä tarvitsisimme sen periaatepäätöksen", Fennovoiman Kettunen sanoo.

Samanlaisen kierroksen Kettunen teki uudelleen kun venäläinen Rosatom tuli Fennovoiman osakkaaksi ja rahoittajaksi. ”Sitten sama rumba vuonna 2014. Ei nyt ehkä yhtä laajasti, toki oli paljon kansanedustajia, jotka tunsivat jo hankkeen.”

Menneen vuoden aikana Kettunen on käynyt eduskunnassa jälleen toistakymmentä kertaa. Tämä käy ilmi Open Knowledge Finlandin ja Avoimen ministeriön julkisuuteen saattamista eduskunnan vierailijalistoista.

Fennovoimalta puuttuu ydinvoimalan varsinainen rakentamislupa, mutta sitä ei Kettusen mukaan tarvitse enää eduskunnassa lobata. Rakentamisluvan edellytys on se, että Säteilyturvakeskus antaa hallitukselle hankkeesta turvallisuusarvion.

”Hallitus tulee meille sen rakentamisluvan myöntämään, näin sen odotamme, tämä ei ole menossa enää eduskuntaan. Haluan kuitenkin pitää kansanedustajia ajan tasalla”, Kettunen sanoo.

Yle ajoi salaisten vierailijalistojen julkistamista

Svenska Yle ja Avoin ministeriö -yhdistys valittivat kumpikin syksyllä 2014 päätöksistä joiden mukaan eduskunnan vierailijalistoista ei luovuteta tietoja. Vajaa pari vuotta myöhemmin Korkein hallinto-oikeus päätti, että listat ovat julkisia asiakirjoja.
Oikeuden linjaus oli päätepiste kahdelle pitkälle valitusprosessille, mutta vain alkutahti vierailijalistoista syntyneelle kohulle.

Viime keväänä eduskunta antoi mahdollisuuden tutustua vieraslistoihin – mutta vain paperikopioihin eduskunnan omissa tiloissa. Samanaikaisesti eduskunta siirtyi uuteen käytäntöön, jossa vierailijoiden listoja ryhdyttiin tuhoamaan päivittäin. Svenska Ylen uutisointi aiheesta syyskuun alussa oli alkusysäys isolle listakohulle.

Syksyn aikana eduskunta on näyttäytynyt suljettuna ja salailevana linnakkeena, joka ei ole suostunut julkistamaan edes saman päivän listoja.

Torstaina eduskunnan kansliatoimikunta teki tässä suhteessa lähes täyskäännöksen. Se ilmoitti, että päivän lista annetaan kaikille pyytäjille, kunhan pyyntö tulee samana päivänä - ennen kuin lista menee silppuriin.

Ylellä on ollut hallussaan muutamien kuukausien aineiston, josta julkaistiin jo aiemmin maaliskuun 2017 tietoja.

Prosessin kestäessä Avoin ministeriö ja Open knowledge Finland ovat käyneet kuvaamassa listoja lähes vuoden ajalta ja laatineet niistä listoja analyysejä varten. Aineisto on tämänkin artikkelin pohjana.

Yhteistyössä Avoimen ministeriön ja Open Knowledge Finlandin kanssa Yle on analysoinut eduskunnan vierailijatietoja toukokuun 2016 ja huhtikuun 2017 väliseltä ajalta.

Listalla on lähes 25000 ilmoitettua käyntiä, joissa on tavattu kansanedustajia tai muita talossa työskenteleviä henkilöitä.

Noin 180 henkilöä on vajaan vuoden aikana käynyt talossa vähintään 10 kertaa. He vastasivat yhdessä vajaasta 2500 käynnistä eli joka kymmenennestä vierailusta.

Eduskunnassa useimmin vierailleet henkilöt ovat olleet pääsääntöisesti virkamiehiä, jotka ovat osallistuneet lainsäädännön valmisteluun. Esimerkiksi suojelupoliisin Jan Sjöblom osallistui noin 30 tiedustelulakiin liittyvään kokoukseen.

Virkamiehet jätettiin MOT:n julkaisemalta listalta pois. Lista koostuu henkilöistä, jotka edustavat yrityksiä, elinkeinoelämän etujärjestöjä, ay-liikettä, kansalaisjärjestöjä ja viestintätoimistoja.
Monet heistä kävivät eduskunnassa yhtä taajaan kuin valtionhallinnon korkeat virkamiehet.

Listakärjessä olevat kävijät löytyvät faktaruudusta, jonka löydät tästä:

Vierailijalistan kärkilobbarit

Taulukko kertoo, kuinka monta kertaa henkilön nimi on vieraslistalla. Kaikki vierailut eivät välttämättä ole toteutuneet ja siten lukumääriä täytyy pitää suuntaa-antavana. Sama käynti on myös saatettu merkitä useampaan kertaan.

Vastassa ovat useimmiten olleet kansanedustajia, heidän avustajiaan tai puolueiden toimihenkilöitä. Aineistosta löytyy myös yksittäisiä käyntejä eduskunnan virkamiesten luona kuten myös oikeusasiamiehen toimistossa tai ihmisoikeuskeskuksessa, jotka toimivat eduskunnan tiloissa.

Virhemarginaalia lisää myös se, että henkilöt on jouduttu tunnistamaan nimien perusteella. Heidän edustamansa tahot eivät yleensä ilmene listoilta.

Lobbareita eduskunnassa.

Eduskunnassa ahkerimmin käyneitä henkilöitä.

Nimi, Tehtävä, Organisaatio	Vierasilmoituksia
Paavali Kukkonen, yhteiskuntasuhteiden asiantuntija, Pro (-9/2016), työmarkkina-asiantuntija, Sitra (9/2016-)	31
Iiro Lehtonen, toimitusjohtaja, Suomen kuljetusalan liitto SKAL	25
Marina Lampinen, asiantuntija, Miltton	22
Anni Lahtinen, pääsihteeri, Sadankomitea	21
Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö, SAK	20
Mia Nores, johtava asiantuntija, Teknologiateollisuus	20
Kimmo Sasi, johtava asiantuntija, Pohjoisranta Burston-Marsteller (3.11.2016-)	20
Terhi Heinilä, pääsihteeri, Naisjärjestöjen keskusliitto	20
Timo Koskinen, toimitusjohtaja, Suomen taksiliitto	19
Piia-Noora Kauppi, toimitusjohtaja, Finanssialan keskusliitto	19
Niina Mäki, asiantuntija, Kepa	18
Lauri Muranen, toiminnanjohtaja, World Energy Council Finland	18
Juha Töyrylä, Public Affairs Manager, Novo Nordisk Farma	18
Matias Mäkynen, Poliittinen analyytikko, Rud Pedersen Public Affairs Company (9/2016-)	18
Tuomo Yli-Huttula, viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja, Finanssialan keskusliitto	17
Joonas Rahkola, ekonomisti (-31.12.2016), SAK	17
Reijo Vuorento, apulaisjohtaja, Suomen kuntaliitto	17
Maira Kettunen, viestintäpäällikkö, Fennovoima	16
Ida Mielityinen, koulutuspoliittinen asiantuntija, Akava	16
Joel Järvinen, maajohtaja, Uber Finland	16
Ville Kopra, johtava asiantuntija, Miltton	15
Anu Juvonen, vs. toiminnanjohtaja, Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö DEMO	15
Lauri Mäkinen, asiantuntija, Manifesto Consulting	15
Jenni Karjalainen, johtava asiantuntija, yhteiskunta- ja elinkeinopolitiikka, Insinööriliitto	15
Juhani Nokela, asiantuntija, Tekniikan Akateemiset	15
Mikko Saariaho, viestintäpäällikkö, Finavia	15
Jaakko Kiander, johtaja, Ilmarinen	14
Lyydia Kilpi, asiantuntija, Kepa	14
Jaana Pakarinen, toimitusjohtaja, Vates-säätiö	13
Petri Murto, johtaja, Suomen kuljetusalan liitto SKAL	14
Hilkka Vuorenmaa, johtava asiantuntija, Väestöliitto	14
Jussi Pyykkönen, analyytikko, Me-säätiö (2.1.2017-)	13
Merja Hirvonen, toimitusjohtaja, Apteekkariliitto	14
Juha Ala-Huikku, yhteiskuntasuhteiden johtaja, Gasum	13
Tuomas Louhela, maajohtaja, 4finance	13
Robert Torvelainen, yhteiskuntasuhteiden johtaja, Uber Finland	13
Alexandra Locher, juristi, 4finance	13
Timo Lappi, toimitusjohtaja, Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa	13
Tuomas Viljamaa, yhteiskuntasuhteiden johtaja, Suomen vuokranantajat	12
Jukka Kantola, toimitusjohtaja, KaiCell Fibers	12
Tapio Bergholm, erikoistutkija, SAK	12
Vertti Kiukas, pääsihteeri, SOSTE Suomen	12
Jani Sillanpää, hallituksen jäsen, Suomen yliopplilaskuntien liitto SYL	12
Jussi-Pekka Rode, asiantuntija, Kemianteollisuus	12
Timo Anttila, Vice President, Posti Group	12
Jukka Kärnä, elinkeinopoliittinen asiantuntija, SAK	12
Antti Leino, yhteiskuntasuhdepäällikkö, Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY	12
Marko Mäki-Hakola, elinkeinojohtaja, MTK	12
Timo Palander, kehityspäällikkö, Suomen yrittäjät	11
Arja Suominen, johtaja (viestintä ja yhteiskuntavastuu), Finnair	11
Simo Hiilamo, vanhempi asiantuntija, Eurofacts	11
Dimitri Qvintus, viestintäasiantuntija, Tekir (15.2.-15.8.2017)	11
Tapani Veistola, erityisasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto SLL	11
Antti Kotilainen, toiminnanjohtaja, Musiikkituottajat – IFPI Finland	11
Markku Seppä, toiminnanjohtaja, Suomen sotaveteraaniliitto	11
Harriet Lonka, puheenjohtaja, Yhteiskuntaturvallisuuden seura	11
Katja Veirto, asiantuntija, Akava	11
Marko Mykkänen, toimitusjohtaja, Oulun satama	10
Katja Hintikainen, asiantuntija, Kepa	10
Tarik Ahsanullah, varapuheenjohtaja, Suomen yliopplilaskuntien liitto SYL	10
Jukka Ihanus, johtaja, STTK	10
Anna Välimaa, edunvalvonnasta vastava, Pohjola-Norden	10
Olli-Pekka Koljonen, yhteiskuntasuhteiden johtaja, SOK	10
Riikka Reina, asiantuntija, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE	10
Heljä Misukka, koulutuspäällikkö, Opettajien ammatijärjestö OAJ	10
Tero Kallio, toimitusjohtaja, Autontuojat ja -teollisuus	10
Antti Vaaja, asiantuntija, Kaupan liitto	10
Mari Mäki, Senior Associate, Public Affairs, Pohjoisranta Burston-Marsteller	10
Jukka Holmberg, liittopuheenjohtaja, toimitusjohtaja, Sanomalehtien liitto/Medialiitto	10
Tuomas Ylitalo, asiantuntija (elinkeinopolitiikka), Palvelualojen työnantajat PALTA	10
Tuomas Tikka, energia- ja päästökauppa-asiantuntija, Metsäteollisuus	10
Petri Lempinen, toimitusjohtaja, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE	10
Ella Keski-Panula, hallituksen jäsen (2016), asiantuntija (3/2017-), Suomen yliopplilaskuntien liitto SYL	10
Antti Aarnio, elinkeinopoliittinen johtaja, STTK	10

Suoraa vaikutustyötä, lobbausta, on tehty mm. taksiliikenteeseen, ydinvoimaan, vakuutusalaan ja kehitysyhteistyökysymyksiin liittyvistä teemoista.

MOT:n haastatteluista käy myös ilmi, että läheskään kaikkien vierailujen tarkoitus ei ole ollut päätöksentekoon vaikuttaminen. Eduskunnassa on myös käyty esimerkiksi työryhmien kokouksissa.

Aktiivisimpia lobbareita on vuoden aikana ollut Suomen Kuljetus- ja Logistiikka SKAL ry. Sen toimitusjohtaja Iiro Lehtonen kävi eduskunnassa 25 kertaa. Hänen kanssaan oli usein asiantuntijapalveluiden johtaja Petri Murto. Yhteensä kaksikko kävi eduskunnassa vuoden aikana nelisenkymmentä kertaa eli istuntokauden kuluessa käyntejä oli periaatteessa joka viikko.

Miehet ovat tavanneet maanteiden tavaraliikennettä koskevia lakeja valmistelevien liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston jäseniä.

Ennen kuin eduskunta hyväksyy lait, valiokunnissa järjestetään lausuntokierros, jossa kuullaan eri alojen asiantuntijoita. Valiokuntakierroksen jälkeen lakeihin tulee harvoin merkittäviä muutoksia.

- Siinä mennään aika yleisellä tasolla siinä kohtaa. Sen takia mekin pyritään tapaamaan kansanedustajia kahden kesken, jotta voidaan sitten syvällisemmin tuoda näitä meidän näkemyksiä näihin asioihin, johtaja Murto kertoo.

Viestijöiden
kärjessä Miltton

Vieraslistalla on useita viestintätoimistojen edustajia. Heistä ahkerimmin eduskunnassa on käynyt Marina Lampinen viestintätoimisto Milttonista.

Hän kertoo vierailuidensa liittyneen asiakkaiden eli Microsoftin, Helsingin yliopiston, SATOn ja Helsingin Taksiautoilijoiden sidosryhmätutkimuksiin, ei lobbaukseen.

- Me emme lähtökohtaisesti suosittele asiakkaille, että konsultti toimisi asiakkaan edustajana. Me toimimme asiakkaan neuvonantajina eli silloin ohjataan asiakas ihan itse ottamaan yhteyttä kansanedustajaan sillä asialla mikä hänellä kulloinkin on, Marina Lampinen sanoo.

- Suomi on aika matalahierarkinen yhteiskunta ja täällä kyllä pääsee ja saa asiansa kuuluviin, jos vain haluaa.”

Eduskunnassa on käsitelty muun muassa liikennekaarta ja se on saanut niin uudenlaisia taksipalveluita markkinoivan Uberin kun perinteisen Taksiliitonkin liikkeelle.

Uber on mobiilissa toimiva sovellus, joka yhdistää kyytien tarjoajia ja ostajia. Uber on pyrkinyt hajottamaan taksimonopoleja ympäri maailman ja se on siksi herättänyt kiivasta vastustusta.

Helsingin käräjäoikeus määräsi viime heinäkuussa Uberin maajohtaja Joel Järvisen omaisuutta takavarikkoon neljännesmiljoonan edestä. Takavarikko liittyy Uber Finland Oy:n johtoon kohdistuvaan poliisitutkintaan. Poliisi epäilee yhtiötä laittoman taksiliikenteen harjoittamisesta.

Eduskunnan vierailijatietojen mukaan Joel Järvinen kävi eduskunnassa vuoden aikana 16 kertaa. Valtaosassa käynneistä hänellä oli mukanaan Manifesto-viestintätoimiston edustaja Lauri Mäkinen. Keväällä 2017 osassa tapaamisista oli mukana myös Uberin Robert Torvelainen. Hän on aiemmin toiminut kokoomusavustajana.

”Tapaamisissa on jaettu tietoa Uberista yrityksenä, esim. kerrottu miten Uberin teknologia toimii ja tietysti vastattu erilaisiin kysymyksiin, mitä edustajilla on ollut. Tapaamisia on sovittu edustajien aikataulun ja kiinnostuksen mukaan, omasta mielestäni tapaamisissa on ollut ihan hyvää ajatusten vaihtoa puolin ja toisin”, maajohtaja Joel Järvinen kertoo.

Taksiliikenne
avautuu

Suomen taksiliitto on jo pitkään vaatinut viranomaisia puuttumaan luvattomaan taksiliikenteen harjoittamiseen.

”Totta kai me ollaan laittomasta taksitoiminnasta kiinnostuneita aina, on sitä harjoittanut kuka tahansa. Siinä mielessä Uber ei ole meille mikään erityinen kysymys, Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen sanoo.

Koskinen on käynyt eduskunnassa lobbaamassa liikennekaarta suurin piirtein yhtä usein kuin Joel Järvinenkin. Hän kävi tapaamassa mm. liikenneministeri Anne Berneriä (kesk.).

Eduskunta hyväksyi huhtikuussa taksiliikenteen avaamisen kilpailulle. Hallituksen esityksen mukaan taksien määrä- ja hintasääntelystä ja asemapaikkavelvoitteesta luovutaan heinäkuusta 2018 alkaen.

”Laki liikenteen palveluista on mielestämme hyvä uudistus, sillä se ottaa huomioon maailman muuttumisen ja esimerkiksi uusien teknologioiden mahdollistamat modernit palvelut”, Uberin Joel Järvinen sanoo

Uber ilmoitti heinäkuussa jäävänsä Helsingissä vuodeksi tauolle ja jatkavansa toimintaa uudelleen kesällä 2018.

Elokuussa korkein oikeus tuomitsi Uber-kuljettajana toimineen miehen luvattoman taksiliikenteen harjoittamisesta sakkoihin. Eri oikeusasteissa on vireillä useita Uber-kuljettajia koskevia oikeusjuttuja.

Koko lobbarilistan ykkönen, Paavali Kukkonen on yksi heistä. Aluksi hän on vieraillut ammattiliitto Pron työntekijänä, syksystä 2016 lähtien Sitran työmarkkina-asiantuntijana.

”Suurin osa vierailuista liittyy SDP:n talouspoliittisen työryhmän työskentelyyn”, Paavali Kukkonen kertoo.

Kukkonen on aiemmin toiminut mm. Antti Rinteen sekä Sirpa Paateron erityisavustajana.

Tekniikan akateemisten Juhani Nokela on puolestaan SDP:n koulutuspoliittisen työryhmän sihteeri. Hän on käynyt eduskunnassa 15 kertaa, valtaosa käynneistä liittyy työryhmän työskentelyyn ja vain muutama lobbaukseen.

”Kävin puhumassa tekniikan akateemisten koulutuspolitiikkaa, miten yliopistojen resursointia pitäisi parantaa, miksi suuri osa ulkomaisista opiskelijoita ei työllisty Suomeen, ja miten työttömyysaikana voisi kehittää omaa osaamistaan”, Nokela kertoo.

Nokela sanoo, että demaritausta ei anna mitään erityistä etua lobbaukseen.

”On ehkä helpompi ottaa yhteyttä, kun tuntee. Vastapuolena on ehkä se, että kun on enemmän henkilösuhteita, ei lobbaus voi olla niin aggressiivista.”

Verkostoitumisessa hän pitää tärkeimpänä opiskelijapolitiikan piirissä syntyneitä henkilökontakteja.

”Kun katsoo erityisavustajaporukkaa, he ovat olleet vaikuttavissa tehtävissä erilaisissa opiskelijajärjestöissä ja nuorisojärjestöissä. On kyse sitten Suomen yrittäjistä, EK:sta, ammattiliitoista tai luontojärjestöistä vaikuttavissa tehtävissä olevat henkilöt tuntevat toisensa”, Juhani Nokela sanoo.

”En ole lobbari
vaan analyytikko”

Viestintätoimisto Rud Pedersenin politiikka-analyytikon Matias Mäkysen toistakymmentä käyntiä eduskunnassa liittyy niin ikään Sosiaalidemokraattien puoluetoimintaan.

”En työssäni tee lobbausta lainkaan, olen enemmänkin analyytikko, nimenomaan juridisella puolella”, Mäkynen sanoo.

Myös kansainvälisen energiayhteistyöelimen, World Energy Councilin Lauri Muranen on Sdp:n jäsen ja puolueen elinkeinopoliittisen työryhmän sihteeri. Hänen 18 eduskuntakäynnistä vain neljä menee World Energy Councilin piikkiin.

”Käynnit liittyivät erään tapahtuman järjestämiseen, eivät edunvalvonnalliseen agendaan”, Muranen kertoo.

Lobbauksen ja politiikan harmaa vyöhyke

Niin kutsuttu pyöröovi-ilmiö merkitsee sitä, että lobbareita pestataan usein politiikan sisäpiiristä ja se vaikeuttaa selkeää luokittelua.
Pyöröovi-ilmiön takia lobbarit ovat usein itse puoluepoliittisesti aktiivisia. Useilla puolueilla on työryhmiä, jotka tapaavat eduskunnan tiloissa ja tämä heijastuu kävijälistoihin.
Monet muut vierailut ovat lähellä lobbauksen tavanomaista määritelmää eli sitä, että harjoitetaan poliittista vaikuttamista oman työnantajan tai toimeksiantajan nimiin.
Niistäkään eivät kaikki ole suoranaisesti suunnattu siihen, että saataisiin kansanedustaja esimerkiksi äänestämään tietyllä tavalla.
Lobbareille tärkeä työskentelytapa on eräänlaisten tunnelmien ja ilmapiirin aistiminen päätöksentekijöiden keskuudessa. Sellaista tietoa voidaan myöhemmissä vaiheissa käyttää tehokkaampien vaikutuskampanjoiden luomisessa.

Finanssiala myös ahkerana

Ahkerimmat kävijät vierailevat eduskunnassa istuntokauden aikana jopa useita kertoja kuukaudessa.

Finanssialan toimitusjohtaja Piia Noora Kauppi ja viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomo Yli-Huttula kävivät eduskunnassa yhdessä tai erikseen yhteensä nelisenkymmentä kertaa. Agendalla oli mm. vakuutuksenottajille ehdotettu kysymys poliittisesta vaikutusvallasta.

Teknologiateollisuuden Mia Nores kävi kaksikymmentä kertaa ja lobbasi energia-ja ilmastopolitiikkaan sekä päästökauppaan ja liikennekaareen liittyvistä kysymyksistä.
”Lainsäädäntötyön prosessit ovat pitkiä. On vaikea sanoa, missä määrin asioiden eteneminen on omaa ansiota”, Mia Nores sanoo.

Kepan Niina Mäki on puolestaan lobannut kestävän kehityksen tavoitteisiin ja Agenda 2030 ohjelmaan liittyviä kysymyksiä. ”Kepa on yli 300 kehitysyhteistyöjärjestön kattojärjestö. Kaikki meidän linjaukset ja ajettavat asiat löytyvät myös internet-sivuiltamme”. Mäki kertoo.

Kimmo Sasi tapaa mieluummin ulkona

Entinen kokoomuksen kansanedustaja Kimmo Sasi siirtyi syksyllä 2016 viestintätoimisto Pohjoisranta Burson Marstellersin palkkalistoille. Sasi on käynyt eduskunnassa parikymmentä kertaa, mutta yksikään tapaamisista ei ole liittynyt viestintätoimiston asioihin.

- Käyn eduskunnassa lounaalla, tapaamassa tuttuja ja lukemassa lehtiä, Sasi kertoo.

Sasi tapaa lobbarin roolissaan ihmisiä mieluiten viestintätoimiston tiloissa tai ravintolassa.

-Jos kansanedustajalla on kiire, toki tapaaminen voidaan järjestää eduskunnassa. Mutta jos on enemmän aikaa, tapaaminen järjestetään usein eduskunnan ulkopuolella. Näin toimin itsekin kansanedustaja-aikoina”, Kimmo Sasi sanoo.

Muokattu: lisätty artikkelin pääkuva 13.10.2017 MK
Taulukon tietoja korjattu:
Antti Leinon henkilöllisyys, Joonas Rahkolan ja Jenni Karjalaisen tittelit/13.10.2017 LL, Tapani Veistolan titteli/16.10.2017 LL, oikea Timo Lappi tunnistettu/31.10.2017

25.1.2018 Julkisen sanan neuvosto JSN on antanut Ylelle langettavan päätöksen, joka liittyy virheisiin eduskunnassa runsaasti vierailleiden henkilöiden nimilistassa ja virheiden korjaukseen.