Hyppää pääsisältöön

Pääkipua ja selkäsärkyä – Suomalaisten yleisimmät kivut ovat tuttuja kipututkijalle

Lääkäri pitää stetoskooppia kädessään. Kuvan päällä kipu-teksti.
Lääkäri pitää stetoskooppia kädessään. Kuvan päällä kipu-teksti. Kuva: Tero Kyllönen / Yle kipu,Akuutti (ohjelma)

Selkää, hartioita ja niskaa särkee, päätä juilii. Akuutin kipukyselyn perusteella suomalaisten yleisimmät kivut löytyvät niska-hartiaseudulta, selästä ja päästä. Lääkäri, kipututkija Helena Mirandalle tulos ei ole yllätys. Ihmisten kipukokemuksia tutkija ei sen sijaan lähtisi vertailemaan. Kiputuntemukset ja kipuun suhtautuminen on hyvin yksilöllistä.

– Meidän väestöaineistot tosiaan osoittavat, että suomalaisilla on pääasiassa eniten kipuja selkä- ja niska-hartiaseudulla. Näiden lisäksi tulevat nivelkivut olkapäissä, polvissa, kyynärpäissä ja lonkissa. Ja sitten on tietysti aina yleinen päänsärky, Helena Miranda kertoo.

Helena Mirandan mukaan suomalaiset raportoivat eurooppalaisissa vertailututkimuksissa melko paljon erilaisia kipuja. Suomalaiset ovat olleet esimerkiksi kärkisijoilla nimenomaan niska-hartiaseudun kivuissa ja yläraajakivuissa. Suomalaiset ovat myös Euroopan kärkimaita kipuun liittyvissä sairauslomissa sekä työkyvyttömyydessä.

– Usein auttaisi, että kipupotilas voisi jatkaa työskentelyä esimerkiksi osa-aikaisesti. Itse asiassa tutkimustulokset jopa osoittavat, että mahdollisuus osa-aikaiseen työskentelyyn voi auttaa kipupotilasta enemmän kuin täysipäiväinen sairausloma.

Akuutin kipukyselyn tulokset

Kipukohdat prosentteina eri ikäryhmissä:

Naiset 15–44-vuotiaat

  1. Pää 21,1 %
  2. Selkä 19,7 %
  3. Jalat 12,3 %
  4. Vatsa 11,9 %
  5. Kädet 9,3 %
  6. Kämmenet 8,7 %
  7. Jalkaterät 7,1 %
  8. Genitaalialue 5,5 %
  9. Rinta 4,3 %

Naiset 45-vuotiaat ja yli

  1. Jalat 23,3 %
  2. Pää 18,7 %
  3. Selkä 16 %
  4. Kädet 15,3 %
  5. Jalkaterät 9 %
  6. Kämmenet 8,6 %
  7. Vatsa 4,4 %
  8. Rinta 3,6 %
  9. Genitaalialue 1,1 %

Miehet 15–44-vuotiaat

  1. Pää 23,4 %
  2. Selkä 22,5 %
  3. Jalat 14,4 %
  4. Kädet 9 %
  5. Rinta 7,2 %
  6. Jalkaterät 7,2 %
  7. Vatsa 5,4 %
  8. Genitaalialue 5,4 %
  9. Kämmenet 5,4 %

Miehet 45-vuotiaat ja yli

  1. Selkä 23 %
  2. Jalat 19,5 %
  3. Kädet 17,7 %
  4. Pää 15 %
  5. Jalkaterät 8,8 %
  6. Vatsa 7,1 %
  7. Rinta 4,4 %
  8. Kämmenet 3,5 %
  9. Genitaalialue 0,9 %

Kipu on yksilöllinen kokemus

Kipu on hyvin yksilöllinen kokemus. Kipukynnys, kipukokemukset ja kivun sietokyky ovat asioita, joita ei voi verrata. Eikä pidäkään. Kipukokemus ja kivun sieto määräytyvät paljolti siitä, miten ihminen kipuun suhtautuu ja millaista muu elämä kivun rinnalla on.

– Kivulle antamamme merkitys vaikuttaa yllättävän paljon kipukokemukseen, ja se on luonnollisestikin jokaisella ihmisellä erilainen. Minkä merkityksen kehosta tulevalle signaalille annamme. Paljonko pohdimme esimerkiksi sitä, pilaako kipu koko lomamatkan tai vaikeutuuko työ kipujen takia, Helena Miranda muistuttaa.

– Myös ympäristöllä on todella suuri vaikutus kipukokemukseen. Tutkimusten mukaan ihmiset, joilla on hyvä olla töissä - on mukavat työkaverit ja ymmärtäväinen pomo - kokevat kipua vähemmän tai pärjäävät kipujen kanssa paremmin. Vihamielinen ympäristö tai vaikkapa työpaikkakiusaaminen taas kääntää volyyminappulaa kovemmalle. Jos on muutenkin liikaa henkistä kuormaa, eikä saa esimerkiksi nukuttua kunnolla, voi yhteisvaikutus saada aikaan koko ihmisen romahtamisen, Miranda miettii.

Selkä ja niska-hartiaseudun kivut usein hyvälaatuista

“Kipu tuntuu selän lisäksi lonkan ja reiden ulkosyrjässä. Selkä pahin aamulla ja lonkka, jos joutuu istumaan pitkään. Ei kestä samalla kyljellä nukkumista.”

Selkäkivut ovat yksi yleinen suomalaisten ongelma. Yleisimmin selkäkipua esiintyy alaselän alueella. Yli joka kolmas työikäisistä suomalaisista on valitellut kuukauden sisällä alaselkäkipuja. Joka kymmenes on ollut kipujen takia lääkärin hoidossa viimeisen vuoden aikana.

– 90 prosenttia selkäkivuista on niin sanottua hyvälaatuista kipua, jonka syytä ei oikeastaan tiedetä, eikä sitä luultavasti koskaan saadakaan selville. Vain noin viidellä prosentilla selkäkipupotilaista on joku sairaus, mikä voidaan diagnosoida ja ehkä hoitaakin lääketieteellisin keinoin, Helena Miranda kertoo.

– Niska-hartiaseudun kipujenkaan taustalta löytyy hyvin harvoin mitään lääketieteellistä sairautta. Pääsääntöisesti tämän alueen kivut ovat lihaskireyteen ja staattiseen jännitykseen liittyviä kipuja. Ja sitten pinkeänä olevien lihasten takia veri kiertää huonommin ja tuloksena voi olla päänsärkyä.

“Välilevynpullistuma ja pari kertaa ambulanssilla sairaalaan. Jatkuva särkylääkekuuri ja tuska. Kipua päivittäin.”

Pääkivun taustalla erilaisia syitä


“Koko pää on räjähtävä etenkin vasemmalta puolelta. Kipu voimistuu levossa ja tuntuu kuin pään sisällä liikkuisi aivot.”

Lähes jokainen ihminen tuntee pääkipua jossain vaiheessa elämäänsä. Yleensä pääkivusta kärsivät enemmän naiset kuin miehet. Sama tulos selvisi myös Akuutin kyselystä. Pääkivun syyt voivat olla moninaiset. Kivun taustalla voi olla kyse lihaksista, verisuonista, aivokalvoista ja -hermoista, luukalvoista, silmistä, poskionteloista, korvista tai hampaista. Itse aivoissa ei ole kipua aistivia hermopäätteitä.

– Pääkivun syyt ovat usein helpommin löydettävissä kuin esimerkiksi selkäkivun. Migreenihän on varsin yleinen väestössä. Sitten on hortonin neuralgiaa, kolmoishermosärkyä ja esimerkiksi purentaongelmia ja muita hammasperäisiä syitä tai kasvokipuja. Pääkipujen taustalta löytyy siis useammin selkeämmin diagnosoituja syitä.

“Liialla istumisella rasitetut niskalihakset. Itse lihaskipu ei ole sietämätöntä, mutta jumin laukaisevat migreenikohtaukset ovat.”

Kipua voi olla monessa paikassa yhtä aikaa

“Kipua on siis koko kehossa, koko ajan. Fibromyalgia havaittu vuoden 1997 aikana. Diagnoosi on siis pian "20-vuotias". Se vaikuttaa merkittävästi työkykyyni. Silti oireistoani ei huomioida. Joudun suorittamaan samaa tahtia kuin muut. Sinnittelen, vaikka olen aivan poikki, nukun katkonaista unta vuodesta toiseen. Olen tiedustellut osa-eläkkeen mahdollisuutta, mutta se on mahdotonta, minulle sanotaan. Syön kipulääkeitä koko ajan, mutta teho tuntuu laskevan, kun keho tottuu niihin. Lääkärit eivät vain edelleenkään ymmärrä millaista elämää tämä on.”

– Me keskitymme usein vain yhden alueen kipuihin, mutta monella voi olla kipuja yhtä aikaa monessa paikassa. Voi olla pää kipeänä, mutta samalla kipuja käsissä, polvissa, olkapäissä ja ihan missä vain, kipututkija muistuttaa.

Yksi esimerkki laaja-alaisesta kivusta on fibromyalgiaa sairastavien henkilöiden kivut. Kun kivunsäätelyjärjestelmä keskushermostossa ja aivoissa ei toimi, syntyy kipuja eri puolille kehoa.

– Laaja-alaiset kivut ovat aika yleisiä. Tutkimuksissa meille on selvinnyt, että suomalaisista työssäkäyvistä ihmisistä kolmasosa on kärsinyt viimeisen kuukauden aikana jostain paikallisesta kivusta, kolmasosa kipuilee yhtä aikaa monesta eri paikasta ja vain kolmasosa porukasta sattuu olemaan sellaisia, joilla ei ole viimeisen kuukauden aikana ollut kipua missään. Noin 4–5 prosenttia koko väestöstä on sellaisia, joilla on kipuja ihan kaikkialla, Helena Miranda selittää laaja-alaista kipua.

“CRPS-kipu. Särkee taukoamatta 24/7 siedettävästä sietämättömään, yleensä kuitenkin kipu on luokkaa 8 (asteikolla 1-10) Kipu on polttavaa ja raastavaa. Erilaiset ulkoiset ärsykkeet, kuten kylmä/kuuma tuuli tai vesi, ihon hively/silittely, erilaiset materiaalit ihoa vasten yms. aiheuttavat usein lisää kipuja ja epämiellyttävää tunnetta raajassa. Itselläni on ollut CRPS ei-toivottuna kumppanina yli 3,5 vuotta, enkä tiedä tulenko koskaan paranemaan täysin tästä jälkitilasta/sairaudesta.”

Ikä tuo mukanaan erilaisia kipuja ja kremppoja

“Olen ollut kipuileva aina, mutta nyt keski-ikäisenä etenkin polvia, nilkkoja ja ranteita on alkanut kolotella vakituisemmin. Nivelet menevät välillä lukkoon tai pois jengoiltaan ja ne pitää saada nuljautettua takaisin paikoilleen. Etenkin kylmällä ja kostealla kolotukset lisääntyvät. Myös jalkapohjia särkee.”

Tavalliset nivelkivut ja nivelrikko lisääntyvät iän myötä. Neljänkymmenen ikävuoden jälkeen on siis hyvin usein odotettavissa jonkinlaisia kolotuksia kehossa.

– Erään kollegani sanat saivat minut ajattelemaan asiaa uudella tavalla. Geneettisesti ihminen on varustettu niin, että elämme 40-vuotiaiksi. Nyt kun elinikä on sadan vuoden aikana tuplaantunut, ei meidän geenimme ole mitenkään voineet pysyä kehityksessä mukana. Ei siis ole ollenkaan ihmeellistä, että erilaiset kipukrempat alkavat neljänkympin jälkeen.

– Kyllähän kasvoihinkin ilmestyy vuosien saatossa ryppyjä. Rankaan tulee ihan samanlaisia “ryppyjä” vuosien karttuessa. Se on luonnollista, Helena Miranda summaa iän mukanaan tuomia kehon kremppoja.

Asiantuntija: Helena Miranda, lääkäri, kipututkija

Artikkelin sitaatit ovat Akuutin kipukyselyyn vastanneiden kipukokemusten kuvailuja.

Akuutti – tutkittua tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista. Rohkeita ihmisiä ja inhimillisiä tarinoita. Liity joukkoomme Facebookissa!