Hyppää pääsisältöön

Ratkaisu tekstiilijätevuoriin: näin T-paitasi syntyy uudelleen

70 000 tonnia vaatteita ja kodintekstiilejä päätyy joka vuosi paremman puutteessa jätteenpolttolaitoksiin Suomessa. Mutta ei enää kauan! Iso osa siitä voidaan jatkossa kierrättää, kun puhkikulutetusta puuvillasta voidaan kemiallisesti synnyttää uutta kuitua.

Jos VTT:n kehittämä tekniikka lyö läpi, poisheitettävästä puuvillasta polttoon joutuu enää 15 prosenttia. Nyt ollaan jo koetuotantovaiheessa. Tekniikasta saattaa tulla vientituote, koska tehokkaita tapoja kierrättää tekstiiliä ei löydy vielä maailmaltakaan.

Tuotat elämäsi aikana 1000 kg tekstiilijätettä

Tekstiilijäte on ainoa kotitalouksien jätevirta, jota ei tällä hetkellä kerätä erikseen, mutta tuotamme sitä enemmän kuin koskaan. Keskivertosuomalainen heittää tekstiiliä pois joka vuosi 13 kiloa. Elämän aikana sitä kertyy jo 1000-kiloinen paali.

- Nythän tekstiilijäte menee enimmäkseen polttoon ellei sitä dumpata kehitysmaihin, jotka jo alkavat kieltää kierrätystekstiilien tuomista. Tuli sellainen olo, että jotain tarttis tehdä, muistelee menetelmän isä Ali Harlin idean syntyä.

VTT:llä on kehitetty tekniikka, jolla maailman miljoonat hylätyt puuvillatonnit muutetaan uusiokuiduksi.

- Nythän tekstiilijäte menee enimmäkseen polttoon ellei sitä dumpata kehitysmaihin, jotka jo alkavat kieltää kierrätystekstiilien tuomista. Tuli sellainen olo, että jotain tarttis tehdä, selittää menetelmän isä Ali Harlin idean syntyä.

puhkikuluneet farkut
puhkikuluneet farkut Kuva: Yle/Tiia Nurmilaakso yle tiede

- Tekstiilijäte revitään pieneksi silpuksi ja siitä tehdään helposti liukenevaa selluloosakarbamaattijauhetta. Sen jälkeen tapahtuu se varsinainen taikatemppu: kangas saadaan liukenemaan. Liuokseksi muuttunut kangas on unohtanut koko historiansa ja on valmis syntymään uudelleen kuiduksi.

Maailmalla on paljon viskoositehtaita, joissa voitaisiin jatkossa tuottaa tällaista uusiokuitua.

Näin paljon T-paidastasi irtoaa mikromuovia

Paperinkierrätykseen verrattuna tekstiilinkierrätys on hankalaa. Suurin haaste on materiaalin epäpuhtaus. Vaikka T-paitasi niskalapussa lukisi, että kangas on 100 % puuvillaa, se saattaa nykysäädöksien mukaisesti sisältää 5 prosenttia muuta.

- Puuvillaan lisätään keinokuituja, kuten polyesteriä tai elastaania. Niillä muokataan kankaan ominaisuuksia, esimerkiksi laskeutuvuutta ja venyvyyttä. Joskus tuottajat haluavat myös optimoida hintaa eli puuvillan sekaan ajetaan jotain halvempaa materiaalia. Myös ompelulangat ovat useimmiten keinokuitua.

- Meille se kaikki muu aines on iso haaste, koska meidän pitää saada se sieltä pois, Harlin puuskahtaa.

Lajittelun lopputuloksena syntyy paitsi kierrätystekstiilisilppua, myös konsentroitua tuskaa. Sillä nimellä Harlin kutsuu tekstiilipölyä, jota irtoaa kierrätystekstiileistä. Se on sitä samaa, mitä irtoaa vaatteistasi pesukoneessa ja joka päätyy vesistöihin mikromuovina. Sitä kelluu merissä ja järvissä ja sataa alas jo sadepisaroissakin.

- Irtoavan kuitupölyn määrää on vaikea arvioida. Sanoisin, että sitä on kahdesta kolmeen prosenttiin. Se ei ehkä kuulosta paljolta, mutta maailman mittakaavassa se tarkoittaa vuosittain 3 miljoonaa tonnia, Harlin summaa.

Tekstiilinkierrätys säästää luonnonvaroja

Mieti kulahtanutta T-paitaasi tai puhkikuluneita farkkujasi. T-paidassa on ehkä kauhtunut väri, rispaantunut kaulus ja reikiä kainalossa, farkuista repesi lahkeet tai hajosi vetoketju. Niissä on vielä paljon käyttökelpoista materiaalia ja jos ne heitetään roskiin, menetetään valtavasti luonnonvaroja.

Uuden puuvillan tuotanto kuluttaa paljon resursseja: vettä ja saastuttavia torjunta-aineita. Uusiokuidun ekologinen jalanjälki on selvästi pienempi.

uusiokuitua ja siitä valmistetut puuvillahanskat
Uusiokuitua ja siitä valmistetut sormikkaat uusiokuitua ja siitä valmistetut puuvillahanskat Kuva: VTT yle tiede

- Siinä käytetään noin sadasosa puuvillan tuotannossa käytettävästä vedestä ja kemikaaleja noin kolmasosa, Harlin arvioi.

Menetelmä on tehokas: yli 80 prosenttia kierrätystekstiilistä on jäljellä uusiokuidussa. Toisin sanoen L-kokoisesta T-paidasta saa uuden M-kokoisen.

- Uusiokuitu on pehmeää ja taipuisaa. Kuluttaja ei erota, onko vaatteen kangas tehty vanhoista lumpuista vai uudesta puuvillasta, Harlin toteaa.

Voiko muodista tehdä vihreämpää?

VTT ja Turun Ammattikorkeakoulu hakevat yhdessä ratkaisua tekstiilin kierrätykseen Telaketju-hankkeessa.

- Tavoitteena on, että tekstiilijätettä ei enää ajateltaisi rätteinä ja lumppuina, vaan sen arvo raaka-aineena ymmärrettäisiin. Nyt sitä kierrätetään jonkin verran mekaanisesti esimerkiksi asfalttiin, öljynimeytysmatoiksi ja autojen sisustukseen. Jatkossa siitä voitaisiin jalostaa Suomessa korkean lisäarvon tuote ja myydä valkaistua uusiokuitua eteenpäin, visioivat Ali Harlin ja projektipäällikkö Henna Knuutila Turun Ammattikorkeakoulusta.

Ekologisuus, kierrätys ja uudet innovatiiviset materiaalit ovat chic. Milanon muotiviikoilla esiteltiin tänä vuonna esimerkiksi sitrushedelmien kuorista valmistettua lankaa ja nahkajäljitelmähame, jossa oli käytetty raaka-aineena mehuteollisuuden hedelmälihajätettä. Myös hämähäkin seitistä kudotusta silkistä puhutaan!

Kuluttaja ei erota, onko kangas tehty vanhoista lumpuista vai uudesta puuvillasta.

Tekstiilijätettä syntyy vaatteen elinkaaren kaikissa vaiheissa: kankaan valmistuksessa kehruujätettä, vaatteiden valmistuksessa leikkuujätettä ja vaatekaupassa myymättöminä vaatteina. Pikamuodin sesongit ovat lyhyitä ja vaatteita tuotetaan koko ajan enemmän, nopeammin ja halvemmalla.

kulahtanut t-paita ja revenneet farkut
Vanhat lempivaatteesi voivat kohta syntyä uudelleen. kulahtanut t-paita ja revenneet farkut Kuva: Yle/Tiia Nurmilaakso yle tiede

- Nyt pitäisi pysähtyä miettimään myös syytä eikä seurausta eli etsiä keinoja vähentää vaatejätteen syntymistä, Knuutila muistuttaa.

Omassa elämässä tähän löytyy ratkaisu, joka ei vaadi suuria innovaatioita ja on ihan nenämme edessä. Jos venytät vaatteen käyttöikää 9 kuukaudella, sen ekologinen jalanjälki pienenee 20-30 prosentilla. Lähdetäänkö siitä?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Ratkaisu tekstiilijätevuoriin: näin T-paitasi syntyy uudelleen

    Tuotat elämäsi aikana 1000 kg tekstiilijätettä.

    70 000 tonnia vaatteita ja kodintekstiilejä päätyy joka vuosi paremman puutteessa jätteenpolttolaitoksiin Suomessa. Mutta ei enää kauan! Iso osa siitä voidaan jatkossa kierrättää, kun puhkikulutetusta puuvillasta voidaan kemiallisesti synnyttää uutta kuitua. Jos VTT:n kehittämä tekniikka lyö läpi, poisheitettävästä puuvillasta polttoon joutuu enää 15 prosenttia.

  • Finalaska - unelma suomalaisesta osavaltiosta

    Suunnitelmat suomalaisten evakuoimiseksi Alaskaan.

    Talvisodan aikaan Suomesta oltiin huolissaan Yhdysvalloissa. Pieni ja sympaattinen Suomi näytti jäävän suuren Neuvostoliiton jyräämäksi. Yhdysvallat kuitenkin pysytteli vielä tuolloin erossa Euroopan sodista, eikä apua juuri herunut. Alkuvuodesta 1940 nuoret amerikkalaiset Robert Black ja Leonard Sutton laativat suunnitelman suomalaisten evakuoimisesta Yhdysvaltoihin.

Tiede